Supervallan rooli maailmassa on hiukan toinen kuin normaalin valtion eikä se perustu pelkkään sotilaalliseen voimaan

YK:n jäsenvaltiot painostavat Venäjää Krimin tilanteessa, mikä tietenkin auttaa huomaamaan tuon supervallan asema maailmalla. Venäjä on taloudellinen sekä poliittinen supervalta, jonka kohtelu maailmalla on hiukan erilaista kuin esimerkiksi Irakin tai jonkun muun valtion, jonka kanssa länsimaat ovat sotineet tässä viimeisen vuosikymmenen aikana. Venäjän ydinaseet ovat joidenkin mielestä se asia, mikä tuo tuolle valtiolle arvostusta sekä kunnioitusta maailmalla, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen, kuin normaalisti lehdissä kerrotaan. Tuo käsitys siitä, että Venäjän tai USA:n valta perustuisi puhtaasti aseelliseen uhkaamiseen on saanut joukon muita valtioita hankkimaan ydinpommeja, ja kuitenkaan niistä ei ole tullut supervaltoja. Jos valtion asema perustuisi vain aseisiin, niin sitä voidaan horjuttaa talouspakotteiden avulla.

Supervallan asema perustuu siihen, että sillä on valtava kapasiteetti esimerkiksi tekonlogian osaamisessa tai luonnonvaroissa, ja sen takia noilla valtioilla on valtava liittolaisten verkosto tukenaan. Supervallan asema on monitahoisempi sekä laaja-alaisempi kuin vain sotilaallisella toiminnalla uhkaileminen. Toki niihin voidaan vedota, kun tuon valtion kanssa ei haluta kahnauksiin, tai sitä kohdellaan hiukan eri tavalla kuin jotain lähi-idän valtiota. Eli Venäjää ei haluta ärsyttää vain koska sillä on ydinaseita, vaan kyse on paljon muustakin kuin vain uhkaamisesta jollain ohjuksilla, jotka toki antavat länsimaiden johtajille tilaisuuden vetää kovia puheita pois julkisuudesta, kun puhutaan Venäjän suhtautumisesta esimerkiksi sen lähialueisiin. Venäjän arvovalta perustuu myös sellaiseen asiaan kuin maakaasu sekä öljy, joita se haluaa toimittaa lännelle.

Noista luonnonvaroista se saa tuloja, joilla tuo valtio pystyy sitten kehittämään infrastruktuuriaan, mutta samalla sen poliittis- taloudellinen eliitti saa tuloja, joilla he pystyvät hankkimaan sitä, mitä vastaavat ihmiset lännessäkin haluavat hankkia. Eli tässä muuten huomamme että mitään eroa sillä ei ole, mistä maasta ihminen on. Hänen motivaationsa hankkia rahaa sekä vaikutusvaltaa on aina sama. Itse ihmettelen sitä, että miksi muuten venäläisiä liikemiehiä pidetään jotenkin sellaisina, että he ovat enemmän ahneita tai itsekeskeisiä kuin länsimaiset liikemiehet, vaikka liiketoiminnan sekä yhtiön hallinnan motiivi molemmilla tahoilla on sama: voiton tuottaminen yhtiön omistajille.

Se on kaupallisen yhtiön ainoa olemassaolon tarkoitus. Mutta kun palataan siihen, miten maakaasu selkä öljy mutkistavat euroopan suhdetta Venäjään, on se että jos Venäjä ei toimita maakaasua Eurooppaan, niin silloin meidän pitää tietenkin hankkia sitä muualta. Ja vaihtoehtona on silloin jääminen arabien kaasun varaan. Tuo asia ei varmaan mikään kovin suuri asia muuten olisi, mutta kriisin sattuessa esimerkiksi asevoimien kalusto on riippuvainen öljystä, ja esimerkiksi USA:n globaali iskuvoima (Global Strike Force) tarvitsee öljyä jotta sen laivat sekä lentokoneet voivat toimia.

Mutta kun puhutaan maakaasuputkesta, joka kulkee Turkin kautta, niin silloin tietenkin voi käydä niin, että Turkki alkaa vaatia EU:lta myönnytyksiä, joita se ei voi hyväksyä. Mutta tietenkin Venäjän johto on länsimaille halukas toimittamaan kaasua sekä öljyä, kuten äsken kirjoitin, koska se saa tällöin käyttöönsä pääomaa, sekä välineen millä se voi vaikuttaa länsimaiden politiikkaan. Energiapolitiikka on nimittäin paljon suurempi kysymys, kuin miltä se ensi näkemältä vaikuttaa. Kaasun ja öljyn avulla voidaan muita valtioita kiristää tekemään YK:ssa myönnytyksiä, ja jos tuolla öljyn toimittsajavaltiolla on ydinaseita hallussaan, niin silloin voidaan tietenkin vetäytyä niiden suojiin, ja sanoa, että "pelkäämme noita aseita". Ydinaseet toki nostavat valtion nauttimaa kunnioitusta sekä arvostusta maailmanpolitiikassa, ja sen tähden myös Intia, Pakistan sekä Israel ovat niitä hankkineet.

elainasiaa.blogspot.fi