PROJECT BLUE BOOK, the study of Unidentified Flying Objects

Picture I

http://gamesandtehories.blogspot.com/p/project-blue-book-study-of-unidentified.html

Kimmo Huosionmaa

"PROJECT BLUE BOOK" is the last study project in the series of UFO-investigation projects, what were named as "SIGN", "GRUDGE" and "BLUE BOOK", what was the last and the most well-known project, where the United States military staff investigated the Unidentified Flying Objects, what were usually called as "UFO:s". "BLUE BOOK" investigated over 200 cases, and the methodology, how those cases were selected is also a very important thing if we would want to observe, how scientific and true the investigations were.


 And when the methodology of the investigators is under the observation, we must ask, did they use individual questions, and the theme interviews, when they made their job? And did they encourage those individuals to tell the truth? When we are talking about methodology, what makes investigation real, that would mean, that the individuals, who were under the investigations should allow speaking freely. Those investigators need to tell, that those witnesses career would not be harmed in the interview if they saw something strange. I don't know what attitude the investigators of the "BLUE BOOK" were in their work, but there were claiming, that sometimes some of that personnel have been pressurized by somebody. Here we must also ask, is the sodium pentathlon used in those interviews, what purpose were find out, what kind of UFO the targeted person has seen.


When we return to think about the cases, what were selected for the "BLUE BOOK" staff, we would be interested in one thing, and that is who selected those cases? What were the arguments, that the UFO-cases took under the investigation of the special staff of the United States Air Force? When we are thinking that the "PROJECT BLUE BOOK" stood from the year 1948 to 1969, we might notice, that there were something in that project. Even if the leader of the project were claimed as the military rank "Major", the real leaders would be anybody from the Joint Chiefs of Staff. And even if the Air Force has shut down their project, that investigation could continue under the control of CIA.


When we are thinking about CIA's role in the military investigation, that intelligence agency has many covert corporations, what can be used in this kind of investigations, and when we are thinking about the role of the Air Force in the UFO-investigations, those officers role might be just giving the space and access to their military bases. Also, the operator of that kind of investigation might be RAND. The company is connected to CIA, but it works independently. The history of that RAND is very intersting because it was established for the talking forum between the United States government and the Nazi-Scientists, who could not show their faces in the Government houses.


The first satellite Explorer I, what the USA sent to skies, was made under the control of RAND. This corporation works today, and it has many roles in the national security of the United States. There are claims that Lockheed Martin uses the UFO-technology for making their next generation military aircraft. So the operator, what ordered the continuation of this UFO-investigation might be Lockheed-Martin or some other aircraft corporation, what realized the potential of the UFO-sightings for creating the STEALTH military aircraft.  But the BLUE BOOK is the mystery. The project lasted about 20 years and cost millions of dollars, and it suddenly cut off. This would be the very good argument, that there is something, what is not allowed to speak about this project.

https://en.wikipedia.org/wiki/Project_Blue_Book

https://www.rand.org/

Picture I

https://orig00.deviantart.net/dea6/f/2009/069/c/a/dvid_by_project_bluebook.jpg

Tekniikan kehitys määrää asevoimien tehokkuuden

Westfalenin rauha vuodelta 1648 on yksi Euroopan merkittävimmistä rauhansopimuksesta, joita milloinkaan on tehty siksi, että silloin tapahtui asioita, joita milloinkaan ennen ei ollut tapahtunut. Tuota rauhansopimusta ennen olivat sodat päättyneet siihen, että toinen sodan osapuoli oli vain liittänyt itseensä vastapuolen alueet, ja muutenkin sodat olivat yleensä kestäneet vain lyhyen aikaa, lukuun ottamatta satavuotista sotaa. 30-vuotisen sodan erityispiirre oli se, että vaikka hyökkäävä armeija kykeni tuhoamaan kaupunkeja, niin maaseudulla taas tilanne oli se, että hitaat kuormastot olivat alttiina hyökkäyksille, ja samalla se että kuningas oli kuollut ei vaikuttanut sodan kulkuun.

Kuitenkin tuo 30-vuotinen sota sai aikaan sen, että myös sellaiset henkilöt, joilla on eri näkemys uskonnosta mahtuivat samaan pöytään istumaan. Samoin 30-vuotisen sodan uusimmat välineet musketit sekä rihlattu kivääri, jota käyttivät lähinnä tarkka-ampujat, verottivat lähinnä upseeristoa, jolla oli tapana toimia ratsuväkenä. Samoin kranaattikiväärit yleistyivät, ja tuolloin tietenkin kävi selväksi sellainen asia, että jos armeija on jäänyt teknisesti jälkeen muista, niin silloin sillä ei paljoa tehnyt.

Ennen tuota sotaa oli tietenkin ollut käytössä käsikranaatteja, eli astioita jotka oli varustettu tulilangalla, ja jotka sitten heitettiin vihollisen päälle. Mutta kun kehitettiin musketti, missä oli kuppi kranaatteja varten, ja jossa sitten ruutipanos heitti ammuksen kohteeseen,niin käytössä oli varuste, jolla kuka tahansa mies sai kranaatin muurien ylitse. Tuo eliminoi sitten sen mahdollisuuden, että mies ei jaksanut heittää kranaattia tarpeeksi pitkälle, jolloin se putosi omien jalkoihin. Mekaanisten sekä muiden teknisten välineiden tarkoitus on eliminoida inhimillinen tekijä ympäristöstä, ja kranaattikiväärin tapauksessa tämä merkitsi sitä, että kipeytynyt käsi vaikuttaa tuon aseen käyttöön.

Tekniikan kehitys pitää aina huomioida silloin kun valtion turvallisuutta koskevia ratkaisuja tehdään. Jos valtio ei pidä silmällä esimerkiksi tietotekniikassa tapahtuneita edistysaskeleita, niin silloin saattaa käydä niin, että se jää ajastaan jälkeen. Tämän takia esimerkiksi USA:lla on RAND-yhtiön kaltaisia toimijoita, joiden avulla sen materiaalia suunnittelevat tahot voivat saada käyttöönsä mahdollisimman laaja-alaista innovaatiota sekä tietoa siitä, mitä esimerkiksi leluksi tarkoitetulla helikopterilla voidaan tehdä, jos se joutuu jonkun rikollisen käsiin. Tällä tarkoitan sitä, että nykyään myös Venäjällä sekä Kiinalla on käytössään Stealth-pommittajia, ja myös avaruussukkuloita on alettu hyödyntää pommitusoperaatioissa.

Tuo kehitys on tietenkin ollut arvattavissa jo pidemmän aikaa, ja tuota arvattavuutta voidaan perustella sillä, että lopulta suurimmatkin salaisuudet paljastuvat teollisuusvakoilun avulla. Valtion pitää jatkuvasti innovoida uutta, jotta se voi turvata kansalaistensa edun. Kuten tiedämme, niin nanohelikopterit on erittäin helppo muuttaa salamurhia varten optimoiduiksi  varusteiksi, ja ne voivat esimerkiksi huumerikollisten käsissä olla äärimmäisen vaarallisia välineitä. Tuolloin tarvitaan vain MAC-10 konepistooli sekä radiolla ohjattava vikasi, jolla sitten tuon aseen liipasinta vedetään taakse. Tai sitten siihen kiinnitetään dynamiittia, joilla tuo väline muutetaan tappavaksi aseeksi.

Tuollaisia uhkia pitää voida ennakoida, ja se että tällaisia välineitä voi jokainen ostaa kaupasta varmasti saa aikaan muutoksia erilaisiin strategioihin, jotka koskevat esimerkiksi kohteiden suojaamista. Kuitenkaan en usko, että rikolliset tai valtioon muuten vihamielisesti suhtautuvat tahot mitenkään mieluusti noita uusia tekniikoitaan esittelevät viranomaisille. Ja myös kotitekoiset EMP-pommit voivat vaikeuttaa esimerkiksi aivan normaalien vähittäistavarakauppojen työtä. Tuolloin kaupan tiloissa tai sen vieressä laukaistaan niin sanottu “radiopommi”, jolla tuon liikkeen valvontajärjestelmä lamautetaan, ja sitten rikolliset vain kävelevät liikkeeseen sisään, ja kantavat tavarat autoon.

Tuollaisen mikroaaltoon perustuvan aseen voi jokainen, joka tietää vähänkin tekniikasta modifioida vaikka omasta mikroaaltouunistaan. Tällöin voidaan myös valmistaa kotitekoinen versio USA:n asevoimien ADS:stä (Active denial System). Vaikka ADS on periaatteessa vain kohteen lamauttamiseen käytettävä väline, niin kuitenkin se on varsin helposti muutettavissa tappavaksi laitteeksi, eli tuohon ADS:ään pitää vain liittää muutamia stereovahvistimia, niin johan on tappava mikroaaltoase valmiina. Tällaiseen kehitykseen ei varmaan mikään maailman armeija tai poliisilaitos ole täysin varautunut, ja siksi valtiolla pitää olla keskustelufoorumi, missä eri alojen asiantuntijat sekä sellaisena itseään pitävät henkilöt voivat sitten keskustella vapaasti niistä uhista, mitä tällainen verraten yksinkertainen sekä helposti hankittava tekniikka voi aiheuttaa valtion turvallisuudelle.

Tuon takia mitään asiaa ei saa suoraan tyrmätä, kun puhutaan siitä ,että taktiikoita sekä uhkakuvia pitää aina välillä päivittää, jotta valtio sitten voi turvata itsensä parhaalla mahdollisella tavalla. Ja tämän takia maallemme ei ehkä olisi edullista ryhtyä puolustusliittoon ainakaan Ruotsin kanssa, vaikka se ehkä ensin vaikuttaa todella hyvältä asialta. Näet meidän maamme on Ruotsin ja Venäjän välissä oleva puskurivaltio, jonka alueella sitten käytäisiin nuo taistelut, jotka mahdollisesti sitten  pahimmissa skenaarioissa alkaisivat Ruotsin ja Venäjän välillä. Ja kun puhutaan kansainvälisestä avusta, niin maamme on sen verran pieni toimija, että meidän on hankittava parasta mahdollista aseistusta, jolla voimme sitten itsenäisesti torjua hyökkääjän.

Se miksi me aina välillä keskustelemme NATO:sta johtuu siitä, että jos olemme aina poissa kansainvälisiltä kentiltä emmekä anna apua muille, niin silloin tietenkin käy niin, että myöskään Suomi ei silloin ehkä saa apua, jos maamme joutuu aggression kohteeksi. Ja vaikka kuuluisimme sotilasliittoon, niin silloin tietenkin meidän pitää edelleen nojata omaan sekä uskottavaan maanpuolustukseen, mutta samalla tietenkin pitää varutautua siihen, että hyökkääjä saattaa käyttää myös uusia, sekä ennen tuntemattomia välineitä, kuten nanohelikopteriparvia asevoimiamme vastaan, ja noita aseita voivat myös tavalliset rikolliset saada haltuunsa esimerkiksi valmistamalla niitä itse, ja tuolloin ei tarvita muuta kuin nanohelikopteri, johon kiinnitetään sähköllä toimivalla sytyttimellä varustettuja kiväärin patruunoita.

Tuollainen leluksi tarkoitettu helikopteri voi olla hyvin vaarallinen väärissä käsissä, koska vaikkapa huumekauppiaat voivat käyttää niitä omien “liiketoimiensa” turvaamiseen, ja silloin tietenkin esimerkiksi poliisi voi joutua vaaraan, jos huumekauppias havaitsee iskuryhmän tuollaisella helikopterilla. Tuolloin voi tilanteesta kehittyä ampumavälikohtaus tai panttivankitilanne, jos erikoisryhmä havaitaan liian aikaisin. Joten tällaisia uhkia varmasti täytyy aina välillä pohtia, kun viranomaistyötä kehitetään sellaiseksi, että se sopii myös moderniin yhteiskuntaan.

http://tekniikankehitys.webnode.fi

Innovaatiota voi hakea myös luonnossa tavattavista muodoista

Innovaation hakeminen luonnosta on meille kaikille melko outo kokemus. Kuitenkin esimerkiksi monesti kuva tai joku muu vastaava asia kuten maisema saa henkilön ajattelemaan jotain asiaa innovatiivisesti. Se tarkoittaa sitä, että visuaalinen muoto auttaa aivoja lämmintä maan jotain esinettä tai muuta muotoa. Kun pohditaan esimerkiksi pilviä, niin toki ne näyttävät varmasti monen ihmisen mielestä lentokoneesta tehdyltä kuvalta tai muulta vastaavalta tuotteelta, vaikka ensin emme varmasti tuota asiaa huomaa.

Tai emme yleensä ajattele noita asioita, kunnes tajuamme, että pilvet oikeasti näyttävät lentokoneilta tai helikoptereilta. Sen takia ne ovat olleet monien oikeiden lentokoneiden malleina. Kuitenkin esimerkiksi Donald Menzel ei koskaan julkisesti uskonut, että UFO:ja on oikeasti olemassa. Se miten tällaisia pilviä muodostuu on jäänyt kuitenkin mysteeriksi. Itse olen uskonut, että tuollaiset pilvet, jotka muistuttavat lentokoneita johtuvat ehkä niiden plasma-stealth-laitteista.

Syy miksi tuo suuri meteorologi oli kuitenkin päässyt Majestic-12-ryhmän jäseneksi saattaa kuitenkin johtua tällaisista pilvistä, jotka varmasti saavat aikaan mielleyhtymiä erittäin nopeisiin lentokoneisiin, jotka voivat lentää jopa tähtien välisiä matkoja, jos niillä sitten on vain on tarpeeksi polttoainetta sekä muita resursseja tällaista operaatiota varten. Kun mietitään sitä millaisen stimulantin tuollainen pilvi voi ihmiselle antaa, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että se selittää Menzelin mukanaolon tuossa huippusalaisessa ryhmässä. Mutta innovaatio on melko omituinen asia kaiken kaikkiaan. Se mitä kutsumme innovaatioksi tarkoittaa sellaista ideaa, jonka ihminen voi jalostaa toimivaksi tuotteeksi, mutta syntyäkseen vaatii innovaatio mielikuvan, jota aivot tai ihmisen mieli lähtevät sitten työstämään tuotteeksi.

Syntyäkseen mielikuva kuitenkin vaatii sellaista materiaalia, josta ihmisen aivot kykenevät muuttamaan jotain sellaista, mitä ne voivat käyttää tuotteen mallintamiseen. Ja mallinnuksen tuloksena on tietenkin jotain konkreettista, mutta voidakseen tehdä mitään todellista, täytyy aivojen saada sellaista informaatiota, mikä hyödyttää tuotantoprosessia. Samoin aivojen pitää saada syy laittaa tuota tutkielmassa esittelemäänsä asiaa paperille, jotta muutkin tietävät, että jollain henkilöllä on jokin uusi koje mielessään. On paljon ihmisiä, joilla on paljon ajatuksia, mutta he eivät noita mieleensä tulevia asioita koskaan tuo esiin missään mietinnössä.

Eli sen takia maailmassa on paljon keksintöjä, jotka jäävät hetkeksi mieleen, mutta myöhemmin sitten katoavat. Sen takia tuollaisia keksijöitä on todella vähän. Ja voidakseen tehdä ajatuksesta tuotteen, pitää ihmisen hallita silloin sellainen asia, mitä kutsutaan ajatus-synteesissä olemiseksi. Tuota tilaa kutsutaan nimellä “luomistyö”, ja siinä mielikuvitusta muutetaan synteettisten ajatus prosessien kautta piirustuksiksi sekä dokumentaatioksi, jonka mukaan tuote valmistetaan. Mutta kuten tiedämme, niin tietenkin työpaikan pitää rohkaista henkilöä kertomaan ajatuksiaan muille, jotta hänen innovaationsa tulisi muiden ihmisten tietoon.

Kun puhutaan innovoinnin opettamisesta, niin monissa korkeakouluissa on yrittäjyyttä koskevia kursseja, mutta varsinaista tuotteen keksimistä sekä sen piirtämistä sekä suunnittelua opetetaan oikeastaan aika vähän. Ja sen takia tuotteita ei aina uskalleta lähteä kehittämään alusta asti. Tuo ongelma oli myös avaruusajan alussa, kun alettiin kehittää pitkän matkan raketteja. Tällöin USA:ssa luotiin eräänlainen tuotteistamisfoorumi, missä rakettitekniikan asiantuntijat sekä muut näihin projekteihin osaa ottavat henkilöt voisivat jakaa omia mielipiteitään tuotteista, joita USA:n armeija sekä ilmavoimat olivat heiltä tilanneet.

Tuo foorumi oli nimeltään RAND-corporation, ja sen tarkoitus oli saada sekä raketti- ydinase ja muut noista asioista perillä olevat henkilöt saman pöydän ääreen ja keskustelemaan asioista keskenään. Eli tarkoitus oli saada nuo ehkä hyvinkin omaperäiset ihmiset avautumaan toisilleen, ja puhumaan siitä, millainen olisi hyvä hyötykuorma raketille, jonka pitäisi viedä satelliitti radalleen.  Tuo sama ongelma tietenkin saa aikaan sen, että esimerkiksi mannertenvälisten ohjusten kärkien määrä on aina jonkinlainen kompromissi. Jos kärkiä on paljon, niin sen hyötykuorma kasvaa, mistä seuraa se, että ohjus voi lentää vain matalalla radalla.  

Mikäli hyötykuormaa on vähän suhteessa polttoaineeseen, niin silloin voidaan taistelukärki nostaa myös Maapalloa kiertävälle radalle. Jos taas suuri määrä kärkiä halutaan nostaa korkealle, vaaditaan myös raketilta suurta kokoa. Sen takia kaikki maailman raketit ovat oikeastaan kompromisseja, ja varsinkin taisteluvälineitä suunniteltaessa pitää huomioida sellainen asia, että niiden liikuteltavuus on myös hyvin tärkeä asia, kun taas siviilirakettien kohdalla hyötykuorman suuruus on tietenkin pääasiallinen suure, mitä käsitellään, kun rakettia lähdetään valmistamaan.

Toki erikoisaseet kuten FOBS (Fractional Orbital Bombardment System), joka on oikeastaan vain ydinaseilla varustettu satelliitti voidaan nostaa korkealle kiertoradalle siviili-raketilla kuten Atlaksella  tai sojuz-fregatilla. Tuolloin FOBS ase voidaan lähettää avaruuteen jo vuosia ennen konfliktin alkua, ja sen avulla voidaan uhata vihollista sekunnissa tapahtuvalla massatuholla. Mutta noita aseita vastaan on kehitetty tappaja-satelliitteja, joita kutsutaan nimellä MKV (Miniature Killing Vehicle).

Nämä muutamien senttimetrien pituiset välineet laukaistaan avaruuteen kantoraketilla, ja ne ovat oikeastaan vain kapseleita, joiden keskellä on konekiväärin luoti tai raketti. Noiden laitteiden tietojenkäsittelykyky on tietenkin rajallinen, mutta niitä tukee kiertoradalle laukaistujen datasatelliitien ryhmä, jotka ohjaavat noita laitteita. Nuo pienikokoiset mutta äärimmäisen tehokkaat välineet toimivat ryhminä, ja niiden torjuminen on erittäin vaikeaa. Yksittäinen MKV käyttää vain yhtä luotia, jolloin se on äärimmäisen yksinkertainen ja tehokas. Nämä välineet voivat olla sellaisia, että niitä on kiertoradoilla miljoonia, ja ne voidaan aktivoida erittäin nopeasti. Ne ehkä on naamioitu avaruusromun kappaleiksi, jolloin kyseisiä tappolaitteita ei osata varmasti myöskään pelätä.

https://sites.google.com/view/innovaatiojapilvi/etusivu