Israel on kaikesta huolimatta vain valtio, eli ei Skorzeny varmaan ainoa SS-upseeri ollut, joka sen palvelukseen oli siirtynyt

Otto Skorzeny
(1908-1975)
Sotavankeudessa Maailmansodan jälkeen

Tekstin alla on artikkeli, mikä kaikkien ihmisten pitäisi lukea. Se kertoo siitä, että Israel on kaikesta huolimatta vain valtio, jonka toiminta on aivan samanlaista kuin kaikkien muidenkin maailman valtioiden. Alla oleva artikkeli kertoo siitä, kun entinen SS-upseeri ja Toisen Maailmansodan kuuluisin kommando SS-Obersturmbannführer eli eversti Otto Skorzeny (1908-1975) työskenteli sodan jälkeen Israelin tiedustelun eli Mossadin asiantuntijana, kun se iski Egyptin hyväksi työskentelevien raketti-tiedemiesten kimppuun, eli hän ilmeisesti kehitti nuo kuuluisat valokennolla laukaistavat  kirjepommit, jotka aiheuttivat erittäin suuria vahinkoja noiden vaikeasti korvattavien asiantuntijoiden parissa. Näet ilman noita miehiä eivät Nasserin raketit olisi onnistuneet edes lentämään, joten he olivat korvaamattomia, jos Egyptin raketti-projektin haluttiin onnistuvan täydellisesti.

https://www.warhistoryonline.com/instant-articles/nazi-officer-became-assassin-israel-2-m.html

Ilmeisesti hän myös koulutti Israelin erikoisjoukkoja, joiden tehtävänä on hivuttautua vihollisen tukikohtiin sekä salamurhata ja siepata sen tärkeitä henkilöitä. Skorzeny on kuuluisa erityisesti Gran Sassoon tekemästään hyökkäyksestä, missä SS-Sonderkommando-yksikkö laskeutui Gran Sasson linnan katolle liitokoneella, ja sitten vapautti Italian entisen diktaattorin Benito Mussolinin, joka sitten poistui paikalta Fieseler Storch-koneella, jonka jälkeen Skorzeny seurasi miehineen perässä. Tässä sitten vain mainitsin, että tuo hyökkäys oli sikäli erittäin merkityksellinen, koska siinä käytettyä taktiikkaa olisi voitu hyödyntää muissakin vastaavissa operaatioissa.

Eli ryhmä laskeutui DFS-liitokoneella kohteen katolle, ja sitten he syöksyivät köysillä ikkunoista sisään, ja onnistuivat yllättämään Brittiläisen vartioston. Jos vastaava olisi tapahtunut jossain esikunnassa, niin tuho olisi ollut täydellinen, eli silloin kenraali sekä hänen seuralaisensa olisivat joutuneet melko varmasti tulituksen kohteeksi, ja tulleet eliminoiduiksi. Gran Sasson isku oli sikäli myös merkittävä, että siinä käytettiin ensimmäisen kerran koekäytössä ollutta StG 43 rynnäkkökivääriä, jonka tuotantomalli Sturmgewehr eli StG-44 tuli laajempaan jakeluun Saksan armeijassa vuonna 1944.

Myöhemmin Skorzeny ideoi “Operaatio Greif”-nimisen operaation, missä amerikkalaisiin uniformuihin sonnustautuneet SS-miehet operoivat Ardennien vuoristossaSonderpanzerkamfkommando 150 nimisessä yksikössä, ja suurin osa niistä miehistä, jotka ujutettiin Yhdysvaltojen linjojen yli jäivät kiinni, ja heidät ammuttiin vihollisen asepukujen käytöstä. Itseasiassa  Janusz Piekalkiewiczin kirjan “Eurooppa Tulessa” mukaan vain kolme tämän yksikön jäsenistä oli hengissä Toisen Maailmansodan lopussa, mutta saattaa olla niin, että osa niistä henkilöistä, jotka ampuivat vihollisia käyttäen amerikkalaisia sotilasasuja eivät ole tuon yksikön jäsenyyttä kertoneet, koska nuo teot olisivat olleet murhia, näet vihollisen uniformun käyttäminen taistelussa on Geneven sopimuksen mukaan sotarikos.

Samoin hän suoritti Unkarin kruununprinssin kaappaamisen Budapestissa komentaessaan  SS-Divisioona “ Maria Thresaa”, ja sodan lopussa hän ilmeisesti toimi Adolf Hitlerin turvamiehenä, ja ehkä myös rintamakomentajana, mutta toki hän olisi ehkä voinut vastata esimerkiksi “sonderkommando nordin” kaltaisten sabotaasi-yksiköiden sekä “ihmissusi” eli “Werewolf”-osastojen valmennuksesta, eli nuo normaalit rintamalle suuntautuvar komennukset saattavat olla vain pelkkiä väärennettyjä merkintöjä, joilla tuon miehen mainetta haluttiin parantaa. Skorzeny oli siviiliammatiltaan insinööri, joten hän saattoi olla suunnittelemassa myös “Schutzer”-koneita, joita keskitysleireillä käytettiin kaasukammioden täyttämiseen hiilimonoksidilla, ja joiden avulla murhattiin miljoonia ihmisiä noissa hyvin brutaaleissa laitoksissa.

Murhaamista tapahtui monissa muissakin paikoissa kuin vain Birkenaun leirissä, ja mukana uhrien joukossa ovat myös Einsatzgruppen ampumat siviilit. Mutta tässä vaiheessa haluan muistuttaa, että Sorzenya ei koskaan syytetty mistään rikoksesta ihmisyyttä vastaan, joten ainakaan häntä ei sitten kovin suureksi rikolliseksi nimetty, vaikka “Brandenburg” -divisioonan miehet harjoittelivat äänetöntä tappamista  keskitysleirivankeihin. Kuitenkin olen joskus miettinyt, että kuinka monta tällaista Skorzenyä itseasiassa on palvellut Israelin asevoimissa? Tietenkin nuo SS-joukkojen motivointiin käyttämät metodit varmaan kiinnostivat myös Israelin asevoimia, ja saattaa olla niin, että esimerkiksi myös biologiset sekä kemialliset aseet kiinnostivat tuota pientä valtiota, joka koki itsensä uhatuksi. Eikä varmaan esimerkiksi myöskään syfiliksen tartuttaminen arabien sekaan olisi ollut monenkaan mielestä kovin vastenmielinen ajatus, ja myös Jasser Arafatin kaltaisille miehille tehty lobotomia ei mikään ikävä asia olisi kuitenkaan ollut, joten tietenkin tuollaisia asioita varten saatettiin Israeliin tuoda muitakin osaajia kuin vain näitä Skorzenyjä.

Ja ainahan löytyy jotain Etelä-Afrikan kaltaisia maita, missä varmasti ei kukaan olisi itkenyt mustan väestön perään, joten siellä sitten olisi voinut joku SS-tohtori liidellä ympäri leikkaussalia, kun tuota kuuluisaa sydämensiirtoa tehtiin. Itse olen tuota leikkausta miettinyt, eli montakohan harjoitus- tai kokeellista leikkausta tuo Eteläafrikkalainen lääkäri olikaan tehnyt ennen tuota kuuluisaa leikkausta? Ja joidenkin mukaan joku tummahiuksinen espanjaa sekä englantia saksalaisittain korostaen puhuva lääkäri olisi avustanut tuossa leikkauksessa.

Eli  joidenkin varmistamattomien huhujen mukaan Auschwitzin paholaistohtori Josef Mengele olisi toiminut konsulttina maailman ensimmäisessä sydämensiirrossa, jonka tohtori  Christian Barnard (1922-2001) suoritti vuonna 1967. Potilas eli tuolloin 19 päivää, kunnes hylkimisreaktio tuhosi siirteen. Merkittävää on se, että tohtori Barnard kuoli astmakohtaukseen vuonna 2001, ja itse olen sitä mieltä, että tuo kohtaus saattaa olla järjestetty, jotta Barnard joka valvoi mm. Francon kuolinvuoteen äärellä ei kertoisi salaisuuksiaan muille.

Tuollaista sydämensiirtoa on tutkittu muuten esimerkiksi Natsi-Saksassa sekä Neuvostoliitossa myös siltä kannalta, että se on erittäin hyvä hallintakeino. Koska vieras kudos aiheuttaa välittömän hylkimisreaktion, tarvitsee potilas jatkuvaa immuunipuolustuksen lamaavaa lääkitystä tai hän menehtyy, joten sen takia esimerkiksi joitain fyysikoita sekä muita tiedemiehiä hallitaan tuollaisen siirteen avulla, joka aiheuttaa kuoleman, jos hän ei saa tarvittavaa lääkitystä.  

Tässä sama linkki uudestaan:

https://www.warhistoryonline.com/instant-articles/nazi-officer-became-assassin-israel-2-m.html

http://metsantarinoita.blogspot.fi/

Historian vaarallisimpiin miehiin kuului Otto Skorzeny. joka oli vastakohtaisuuksien mies sekä legenda

               

Otto Skorzeny

Toisen Maailmansodan tehokkain kommandomies oli tarinoiden mukaan saksan SS-joukkojen eversti eli Obersturmbannführer Otto Skorzeny (1908-1975), joka on kuuluisa lähinnä Gran Sasson hyökkäyksestä, jossa hän vapautti Benito Mussolinin sekä hänen operaatio ”Greifinä” tunnetusta sotatoimestaan, missä hänen liittoutuneiden uniformuihin puetut kommandonsa yrittivät herättää sekaannusta sekä surmata liittotuneiden sotilaallisia johtajia, ja tuota miestä sitten pidetään oikeastaan myös eräänä toisen maailmansodan kiistellyimmistä henkilöistä. Tuon miehen tavaramerkkinä olivat lähinnä ”Brandenburg”-divisioonan miesten avulla toteutetut erilaiset ”naamio-operaatiot”, joista osa hipoo mielikuvitusken rajoja. Hän esimerkiksi kehitti suunnitelman, minkä avulla piti Jaltan konferenssiin kokoontuneet liittoutuneiden johtajat eliminoida niin, että heidän tuoliensa alle olisi asennettu ”gamon-pommit”, joka tarkoittaa todellisuudessa muoviräjähteen kappaleita, joihin oli kiinnitetty kemiallinen sytytin.

Väitetään että Jack Higginsin kirjan ”Kotka on laskeutunut” eversti Kurt Steinerin esikuvana on ollut tuo Otto Skorzeny, jonka tapa käyttää viholisen asepukuja ei kuitenkaan liene ollut hänen oma ideansa. Nuo vihollisen asepuvut saattoivat olla hänen esimiestensä Alfred Neujocksin sekä SS-tiedustelun johtajan Brigadenführer Walter Schellenbergin ideoita, ja ”Brandenburg”-divisioona käytti vihollisen asepukuja jo hyökkäyksessä Puolaan sekä aikaisemmin Tsekkoslovakian miehityksen aikaan. Tuollainen toiminta tietenkin oli täysin geneven sopimuksen vastaista, ja jos siitä jäi kiinni, niin sotilasta odotti kuolemantuomio teloituskomppanian edessä.

Myös Neuvostoliiton NKVD käytti suomalaisia sekä saksalaisia asepukuja desanttitoiminnassaan, ja nämä operaatiot olivat kohtalaisen menestyksekkäitä, eli suuri joukko ainakin saksalaisia upseeereita kuoli näiden operaattorien iskujen takia. Tämä tieto saattaa kuitenkin olla valetta, jolla nuo Stalinin kätyrit halusivat osoittaa tärkeyttään tuolle ”isä aurinkoiselle”, joka ei hyväksynyt epäonnistumisia yhtään sen helpommin kuin Adof Hitler. Mutta kuitenkin nuo ampumiset on ilmeisesti liitetty normaalin partisaanitoiminnan yhteydessä kaatuneiden luetteloon, eli tieto siitä, kuinka menestyksekkäästi nämä miehet oikeasti toimivat on jäänyt kuitenkin pääosin sen varaan, mitä NKVD on heistä kertonut, mutta kun ajatellaan että noiden miesten normaalit kohteet olivat vihollisen lähetit sekä upseerit, niin uskoisin että ainakin paikallisella tasolla saattoi heidän toimintansa hidastaa osaston toimintaa.

Kuitenkin Otto Skorzenny tunnetaan juuri vastaavanlaisesta operaatiosta nimeltään ”Greif”, jossa amerikkalaisiin uniformuihin pukeutuneet saksalaiset yrttivät ainakin surmata paikallistason komentajia, mutta puhutaan että Skrozeny olisi ajatellut soluttaa noita miehiä jopa Lontooseen, ja yrittää tällä tavoin surmata Eisenhowerin sekä Montgomeryn. Ja hurjimmissa mielikuvissa on noille miehille annettu tehtävä soluttautua amerikkaan matkaavaan laivaan, minkä jälkeen heidän piti sitten surmata tiettyjä kohteita USA:n mantereella. Tuon tavoitteen realistisuus ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta tietenkin olisi ollut mahdollista, että joku näistä ryhmistä olisi voinut tunkeutua johonkin amerikkalaiseen leiriin, ja yllättää siellä joitain miehiä, joiden henkilöllisyystodistukset he sitten olisivat voineet varastaa.

Sitten he olisivat voineet yrittää soluttaa itsensä tuonne kauas selustaan, missä heitä ei sitten olisi ehkä osattu etsiä ollenkaan. Ja tietenkin tuo toimenpide olisi vaatinut tuon henkilön omaisten ”poistamista”. Se miten tuollainen ”poisto” tapahtuisi on asia, jota en itse kyllä haluaisi ajatella kovin tarkasti. Kyseinen huhu tai kuvitelma perustuu siihen, että saksan tiedustelu lähetti miehiä myös Intiaan, jossa heidän piti sekä sabotoida öljynjalostamoja sekä muita kohteita, niin itse olen sitä mieltä, että vastaavaa operaatiota olisi ehkä yritetty myös Amerikassa, jossa ehkä gamon pommeja oli tarkoitus kiinnittää USA:n laivaston syvyyspommeihin, ja suorittaa tuollainen terrori-operaatio jossain telakalla, jotta USA:n laivatuotanto häiriintyisi.

Kun puhutaan siitä, miten monipuolinen mies Otto Skorzeny oli, niin en usko että hän olisi ehkä ajatellut noita vaihtoehtoja kovin mielellään, mutta olihan tuo heidän järjestönsä tunnettu brutaaliudestaan sekä kovuudestaan, joten heillä varmaan oli miehiä, jotka olivat pystyneet vaikka mihin. Eli kaikkein synkimmissä mielikuvissa voidaan ajatella, että ehkä tuo kammottava ”Mustan Dahlian” tapaus voisi liittyä noihin miehiin. Tapauksesta on tehty elokuva, ja se on yksi rikoshistorian kammottavimmista murhista, eli tuo murhan uhri oli ammuttu kuoliaaksi yhdellä 38. cal revolverin laukauksella ja sen jälkeen ruumista oli käsitelty hyvin julmasti.

Mutta kun puhutaan siitä, että oliko otto Skorzeny sotarikollinen vai ei, niin toki hän oli insinöörinä hyvin perehtynyt koneoppiin, joten tuota taustaa vasten voidaan ajatella, että tuo kommandojoukkojen eversti olisi ehkä osallistunut noiden kaasukammioiden suunnittelemiseen. Eli voi olla että hän ei tuossa tehtävässä toimiessaan käyttänyt oikeaa nimeään vaan ehkä toimi salanimen turvin. Tietenkin hänellä oli rooli myös Moskovan rintamalla, missä hänen tehtävänsä olisi ollut esimerkiksi NKVD:n päämajan pelastaminen tuholta, sekä eräiden Moskova-Volga-kanaalin sulkuporttien räjäyttäminen, mikä olisi sitten saanut tuon kaupungin muuttumaan tekojärveksi, mutta tuosta suunnitelmasta sitten luovuttiin, koska Moskovan valtaus ei onnistunut.

Mutta kuitenkin hänen miehensä harjoittelivat äänetöntä tappamista keskitysleirivankeihin, joita toimitettiin Brndenbug-divisioonan koulutuskeskuksiin. Noissa harjoituksissa SS-miehet sitten testasivat osaamistaan aseettomassa lähitaistelussa noissa koulutuskeskuksissa harjoutuksissa, joissa nuo SS-taistelijat sitten kohtasivat vankeja harjoituksessa, jossa toinen ”kehään” mennyt lähti sieltä kuolleena pois, ja jotta vankien motivaatio olisi ollut tarpeeksi hyvä, niin heille kerrottiin, että nämä vangit sitten säästivät henkensä, jos he surmasivat opponenttinsa. Ja jos kolmesta SS-miehestä lähti henki, niin silloin vanki pääsi tarinan mukaan tuohon eliittidivisoonaan, josta on kerrottu kuolemattomia tarinoita. Tai ainakin se on yksi ehkä vähiten tunnetuista divisioonista historiassa, joka kuitenkin on ollut paikallisesti melko  merkityksellinen, ja onhan ainakin “Gran sasson”-hyökkäys ollut hyvin näyttävä, mutta kuitenkin sotilaallisesti merkityksetön operaatio

https://en.wikipedia.org/wiki/Otto_Skorzeny

espoonmetsa.blogspot.fi