Mitä ei Internetistä juurikaan kerrota? Ja mitä tarkoittaa sitä, että kotisivu on "bad stand"?

Kaikki ihmiset jotka ovat seuranneet MC-kerhojen toimintaa lukemalla niistä lehdistä tietävät, että niissä joku henkilö voidaan asettaa “bad stand” asemaan, missä häntä saa vetää turpiin, jos sen joku jengin jäsenistä katsoo aiheelliseksi. Mutta tiedättekö mitä tarkoittaa tuo ilmaus “bad stand” Internetissä. Se tarkoittaa sellaista kotisivua, joka on jotenkin provokatiivisesti tehty, ja sitten siinä saattaa olla vielä tekijän yhteystiedot tai vielä parempaa: sellainen tekstikenttä, mihin voidaan jättää palautetta noista sivuista. Kun sitten joku henkilö antaa sellaista hiukan väkivaltaista palautetta tuolle sivulle, niin silloin tuon sivun pyörittämiseen käytettävä “honey pot” serveri kopio tuon palautteen antajan sähköpostin sekä IP-osoitteen tuolle palvelimelle. Itseasiassa tuo kotisivusto on oikeastaan “honey pot”, minkä tehtävänä on vetää tietynlaisia ihmisiä antamaan sinne palautetta.

Jos kyseinen “honey pot” on valtiollisen toimijan ylläpitämä, niin silloin he voivat tarkistaa kaikki tuon henkilön käyttämät mobiililaitteet sekä tietokoneet muutamassa minuutissa. Tuolloin he voivat sitten katsoa, että missä tämä henkilö oikeasti istuu, ja että mitä muuta hän on esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tehnyt. Kuitenkin on olemassa myös muita vastaavia “bad stand”-sivustoja, joissa saatetaan käyttää muitakin kuin vain noita IP-osoitteiden kopiointeja, eli jos joku moottoripyöräkerho on olevinaan rikollista toimintaa harjoittava ryhmä, niin silloin saattaa käydä niin, että joku sen kadonneista jäsenistä alkaa muka pitää tuollaista kotisivua, ja sitten katsotaan miten tuo jengi tai sen johtajat reagoivat tähän toimintaan.

Tuolloin sitten tutkitaan sitä, että aletaanko tuon jengiläisen olinpaikkaa koskevista tiedoista esimerkiksi tarjota rahaa, tai ollaanko tuolla heidän kerhotilassaan kovin raivona tällaisten asioiden takia, ja silloin tietenkin saattaa joku alkaa epäillä jengiä rikollisesta toiminnasta, jos käy niin että siellä heidän keskusteluryhmissään alkavat tunteet kuumeta. Yksi kaikkein parhaista “honey pot:eista” ovat tietenkin jonkun ryhmän sisäisinä esitetyt keskusteluryhmät, joissa sitten voidaan kirjoittaa avoimesti niistä asioista, jotka askarruttavat mieltä.

Tuollaiset keskusteluryhmät saattavat olla paikkoja, missä joku sitten avautuu omista mielipiteistään sekä ennakkoluuloistaan. Noissa Internetin sisällä olevissa paikoissa voi olla jäseninä esimerkiksi vankilassa olevia skinheadeja, joiden mielipiteitä sitten on “hyvä” lukea. Noissa ryhmissä jäseniä kannustetaan avautumaan esimerkiksi ampuma-aseista tai siitä, mitä heidän vihaamilleen henkilöille pitäisi tehdä, jotta muutkin saavat tietää sen, kenellä on aseita hallussaan. Ja tietenkin viranomaiset voivat lähettää sitten poliisin hakemaan noita aseita pois.

Ehkä joku sitten aloittaa tuollaisessa paikassa avautumisen siitä, miten Suomen on hyvä olla valkoinen. Ja samalla hän voi kertoa siitä, kuinka tuliase tekee ihmisestä sellaisen, että hän sitten voi käydä kenelle vain kertomassa mitä häntä huvittaa. Kuitenkin on olemassa sellaisia “bad standeja” että niissä käytyään ihminen varmaan miettii kahdesti jatkaako hän edes Internetin käyttöä. Niissä yleensä markkinoidaan jotain moraalittomia asioita, ja sitten seurauksena voi olla se, että mentyään johonkin tapaamiseen, katoaa henkilö mystisesti maan päältä. Eli varokaa oikeasti sellaisia palveluita, joissa kaupataan asioita, jotka eivät ole moraalisesti tai juridisesti hyväksyttäviä.

Hyvä tapa toimia olisi sitten tietenkin välttää vaikkapa pimeiden urakoiden tekijöitä, jotka pyytävät maksua käteisenä. Jos tällaisesta tapauksesta sitten tulee poliisijuttu, niin silloin henkilöllä saattaa olla onni matkassaan. Näet jos pimeän työtarjouksen tehnyt yrittäjä pyytää kovin vähän esimerkiksi juuri remontista, niin silloin pitää kyllä kysyä, että maksaako hän edes palkkaa tuosta työstä. Yksi noista inhottavimmista tapauksista voisi olla sellainen, että henkilön kotiin tullaan tekemään remonttia, ja kaikki tavarat revitään alas, minkä jälkeen remontti-yhtiö on sitten ilmoittanut tahtovansa lisää rahaa, jotta asiat saadaan taas toimimaan.

Yleensä ihmiset soittavat poliisille tällaisessa tapauksessa, mutta mitä silloin voidaan tehdä, kun työn teettäjä on tehnyt sopimuksen pimeästä työstä, eli hän jättää arvonlisäveron ja muut työläisen sosiaali- ja vakuutusmaksut maksamatta, ja ehkä tuo keikan välittäjä sitten vielä kynii noita työläisiään matkoista sekä asumisesta, niin että heillä ei ole oikeasti mitään tuloja. Tuollaiset orjatyön teettäjät eivät kovin pidettyjä ole, ja kun henkilö lähtee maksamaan käteisellä, niin hän saattaa joutua tilanteeseen, jossa joku päättää ottaa kaikki rahat. Ja tuolloin sitten saattaa puukko heilahtaa tai pistooli pamahtaa. Sama koskee myös esimerkiksi “rumia naisia” välittävien seuralaispalveluiden käyttöä.

Jos noiden palveluiden takana on sarjamurhaaja, niin tietenkin hänen pitää valita sellaisia uhreja, jotka raivostuttavat häntä itseään. Ja tietenkin tuollainen toisia ikään kuin pilkkaava palvelu varmasti antaa hänelle ikään kuin syyn surmata muita. Tai sitten tuollainen sairas yksilö voi sitten myös käyttää “mielellään” tällaisia palveluita, koska hän ajattelee, ettei noita ihmisiä kukaan osaa edes  kaivata. Sama koskee myös esimerkiksi asunnon ryöstäjiä. Tietenkin maailmassa on monia taloja, mutta heidän pitää tietenkin löytää sellainen, että sen ryöstäminen on heidän mielestään jotenkin hyväksyttävää.

Eli heidän on saatava ryöstön uhri vaikenemaan, sekä samalla varmistuttava siitä, että tällä on paljon käteistä rahaa käytössään. Tuolloin ryöstöstä tulee helpompi, ja tietenkin jos esimerkiksi ryöstön kohde ovat rikoksella saadut rahat, niin silloin saattaa olla niin, että poliisi ei edes saisi tietää tuosta teosta. Eivätkä nuo ryöstetyt sitten ehkä kertoisi totuutta rahoista poliiseilla, jotka eivät tuolloin osaisi ehkä mitenkään etsiä oikeita epäiltyjä. Silloin kun vain yksi asunto ryöstetään, niin se panee miettimään, että mitä siellä oikeastaan on ollut, koska usein tuollaiset liigat tekevät tällaisia tekoja sarjassa.

Tuo tarkoittaa sitä, että noita ryöstöjä tapahtuu silloin paljon, joten jos vain yksi tuollainen teko, missä asunto ryöstetään haulikot käsissä, haalareissa sekä kasvot peitettyinä kommandopipolla tulee ilmi, niin silloin täytyy miettiä, että onko kyseessä alamaailman kurinpitotoimi, joka voi liittyä kovan luokan järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Samoin jos vain yksi henkilö on murhattu, niin silloin ei ole yleensä ilmeisesti ole sarjamurhaaja. Tuolloin motiivina voisi olla mustasukkaisuus tai ryöstö. Tai ehkä tuollainen henkilö sitten vaiennettiin koska hän tiesi jostain asioista liikaa. Toki kyseessä voi olla henkilö, joka vain vierailee maassamme, mutta tuo asia sitten pahentaa sitä kuvaa, mikä viranomaisilla on tuollaisesta teosta. Näet jos ulkomailta asti on tuollainen palkkamurhaaja pitänyt hakea, niin silloin kyse on vakavasta asiasta kuten suuren luokan huumeiden salakuljetuksesta.

Ja jos iso “muuli” jää poliisille kiinni, niin silloin hän voi kertoa vahingossa pomonsa nimen. Siitä sitten ei seuraa kuin pitkä vankeustuomio, jos virkavalta saa henkilön kiinni esimerkiksi huumeiden valmistamisesta. Ja tuolloin sitten tulee eteen se, että tuon huumeiden valmistajan elämä on lopullisesti pilalla, koska hän joutuu vähintään elinikäiseen liiketoimintakieltoon sekä myös istumaan pitkään vankilassa. Eli mitään asianajajan tointa ei hän kykene mitenkään enää harjoittamaan, ja aina kun hän kävelee jossain, niin vastassa on huumausaineita koskeva syyte sekä mahdollisesti myös pahoinpitely- ja myös henkirikoksiin liittyvä menneisyys, joka näkyy asiakirjoista.

Myöskään tuollaisen ihmisen entiset asiakkaat eivät häntä ehkä hyvällä katso, ja sitten tietenkin vankilasta vapautuvaa huumepomoa on odottamassa kostajien ryhmä, jolla saattaa olla todella vähän asioita elämässä jäljellä. Kun puhutaan kiristyksestä, niin silloin tietenkin pitää kysyä sellainen asia, että miksi kiristettävä sitten maksaa noille kiristäjilleen kiltisti. Tuolloin pitää muistaa se, että rikoksen salaaminen on rikollista. Eli kun joku alkaa kiristää toista, niin hänen pitää olla varma, ettei joudu syytteeseen rikoksen salaamisesta tai suosimisesta. Jos yrittäjä jää kiinni siitä, että hän teettää pimeää työtä eikä välitä maksaa veroja tai sosiaalimaksuja on tilanne paha hänen kannaltaan.

Mutta se tekee tällaisesta toiminnasta erittäin tuomittavaa, jos tuo henkilö on itse ensin jyrissyt ja salamoinut pimeää taloutta vastaan tai ilmiantanut muita pimeistä remonteista. Silloin tuo henkilö on paitsi kaksinaamainen niin myös rehentelijä, joka mielellään sallii itseltään kaiken maailman asioita, mitä hän muiden tekemänä pitää rikoksena. Eli hän ei tunne mitään sosiaalista omaatuntoa tai näe itsessään mitään pahaa, jos tuo henkilö vaikka joskus jättää veroja maksamatta, niin se vain tekee hänestä jotenkin älykkään, kun hän on osannut huiputtaa veroviranomaisia.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Kirjoitelma markkinoista sekä markkinoinnista ja siitä kuinka Internetin virtuaalisessa avaruudessa olevia keskittimiä eli sentroneita kuten uutissivuja voidaan hyödyntää markkinoinnissa

Ohjelmistojen sekä julkaisemisen muutos on todella päätä huimaava. Kun ennen puhuttiin ohjelmien tai muiden julkaisujen valmistamisesta sekä tilaamisesta, niin nyt sitten puhutaan verkkosovellusten valmistamisesta. Kun mietitään kirjojen sekä tietokoneohjelmien julkaisemista, niin nykyään molemmat tuotteet jaetaan nykyään Internetin kautta, mikä lisää tietenkin tuotteen levikkiä, mutta samalla myös lisää kilpailua. Netissä kehitettävä sekä sähköisessä muodossa lähetettävä tuote ei vaadi mitään postimerkkejä. Näet nettimarkkinoinnissa kaikilla toimijoilla on samat mahdollisuudet saada ihmiset huomaamaan tuotteitaan.

Kuitenkin uutispalveluiden kotisivuilla tapahtuva mainonta tai tuote-esittely tietenkin antaa tuotteelle sellaista näkyvyyttä, mistä normaali nettimarkkinoija vain unelmoi, näet jos jossain uutispalveluiden kotisivuilla esitellään jotain tuotetta, niin se tuo tuotteen paljon laajemman käyttäjäkunnan näkyvyyteen, kuin esimerkiksi tietokoneyhtiön kotisivut itsessään toisivat. Tuon takia on tärkeää tehdä kiinnostavia tuotteita, joita sitten muutkin kuin jotkut todelliset tekniikan ihmelapset käyvät katsomassa. Nuo uutispalveluiden kotisivut ovat ikään kuin sentroneita eli Internetin virtuaalisia solmukohtia, joissa vierailevat muutkin kuin jonkun tietyn alan ihmiset.

Niiden kautta sitten voidaan levittää tietoa siitä, että joku yhtiö on tuomassa markkinoille jotain uutta tuotetta. Verkkomarkkinointi on tietenkin kaikille tasapuolinen mahdollisuus saada näkyvyyttä omille tuotteille, mutta kuitenkin pitää muistaa se, että ihmisten pitää kuitenkin saada tieto jostain palvelusta tai muusta tuotteesta, jotta he sitten saisivat ihmiset kirjoittamaan oman kotisivunsa Internet-selaimen hakukenttään. Ja kätevin tapa saada huomiota tuotteelle on se, että tuotetta ikään kuin esitellään jossain vakiintuneella uutispalvelujen kotisivuilla, missä ihmiset käyvät paljon.

Se sitten lisää tuotteen näkyvyyttä, ja tuon takia yhtiöillä on oltava hyvät suhteet toimittajiin. Demokratiassa ei kukaan omista mediaa, mutta kuitenkin voidaan sanoa, että toimittajia kyllä mielellään kahvitetaan esimerkiksi uusien käyttöjärjestelmien esittelyä koskevissa tilaisuuksissa. Se tuo sitten tietenkin mukaan sellaisen aspektin, että tekninen esittely voi oikeasti edistää tuotteen markkinointia.

Tuolloin tietenkin liikutaan sillä rajalla, missä voidaan puhua piilomainonnasta tai piilomarkkinoinnista. Kuitenkaan mikään ei säätele sitä, miten paljon esimerkiksi uusia tietokonemalleja tai ohjelmia esitellään, ja tietenkin kaikki markkinointi-expertit ymmärtävät sen merkityksen, mitä tuollainen tuote-esittely sitten tuo tuotteelle, oli se sitten fyysinen koje tai ohjelma. Kun puhutaan uusien tuotteiden lanseeraamisesta markkinoille, niin silloin tietenkin mieleen tulee esimerkiksi putkimiesten käyttöön tarkoitetun infrapunakameralla toimivan kännykän esitteleminen ohimennen jossain ohjelmassa.

Siinä varmasti herää esimerkiksi eläinten harrastajien kiinnostus tuohon välineeseen, joka voi auttaa luontokuvaajaa löytämään kohteen kuvilleen. Tuollaisen käyttötarkoituksen voi jokainen ideoida itse, mutta noiden välineiden saatavuus pitää ensin todeta, joten esimerkiksi luontofilmi on loistava paikka niiden esittelyä varten. Jos mietitään sitä, että kaikki toimijat saavat saman näkyvyyden, niin se lisää tuotteen levikkiä mutta myös lisää kilpailua. Kuitenkin jotkut tuotteet saavat uutissivujen kautta lisää huomiota osakseen.

Verkkomarkkinoinnin vaikeus on siinä, että ihmiset pitää saada klikkaamaan itsensä tuon yhtiön kotisivuille, ja juuri tämä “kynnysklikkaus” on tärkeintä koko markkinoinnissa. Siitä että joku henkilö klikkaa itsensä yhtiön kuvastoille riippuu ratkaisevasti se, että ostaako hän tuotetta vai ei.  Vaikka tuotteiden levikki kasvaa todella suureksi, niin samalla myös niiden hinta putoaa todella alas, ja se sitten vaikuttaa tuotteiden hintoihin niin, että niistä ei paljoa jää tuottajan käteen. Jos esimerkiksi kännykkäsovellus maksaa neljä euroa, niin siitä ei paljoa käteen jää sille yhtiölle, joka tuotteen on valmistanut.  Kirja ja tietokoneohjelma ovat oikeastaan samankaltaisia tuotteita. Ne ovat aineettomia eli periaatteessa niistä tehtyjä kopioita voidaan jakaa ympäri Internetiä.

Myös paperisista kirjoista voidaan tehdä PDF-kopioita ja jaella niitä kenelle hyvänsä, mikä vie tietenkin ruuan kirjailijan suusta. Kuitenkin kirjaa voidaan myös lainata toisille, ja tuo tekee siitä immateriaalisen tuotteen. Samoin tietokoneohjelmista voidaan tehdä äärettömästi kopioita, ja sen takia näistä tekijänoikeuksista täytyy pitää kiinni. Tämä juuri on immateriaalisen tuotteen ongelmana, vaikka tuotetta ostetaan kuinka paljon tahansa, niin kuitenkaan sen määrä hyllyssä ei vähene, ja skannereilla ja digikameroilla voidaan mikä tahansa painotuote muuttaa immateriaaliseen muotoon. Tuo sitten saa aikaan sen, että piratismi on nykyään todella suuri ongelma.

Keskusteltaessa immateriaalisen aineiston kuten tietokoneohjelmien tekemisestä, niin tietenkin ohjelmoijat pitää perehdyttää työhönsä ennen kuin heidät päästetään tekemään maksullisia sovelluksia. Tämän takia jostain tuotteista sitten jaetaan ilmaisversioita, joista usein puuttuu joitakin maksulliseen ohjelmistoon liittyviä toimintoja. Toisin sanoen esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmista saattaa puuttua oikoluku, mikäli se ladataan ilmaiseksi netistä. Tuolloin ihmiset pääsevät näkemään hiukan valmista ohjelmaa, mutta sen tärkein ominaisuus sitten jätetään maksulliseen versioon, mikä tietenkin korvaa entiset shareware-ohjelmissa ilmenneet ongelmat, jotka liittyvät esimerkiksi rajoitettuun käyttöaikaan. Ja noita ohjelmia käyttäneet tietävät, kuinka  se viimeinen käyttöpäivä sitten unohtui, jolloin joku piirros sitten saattoi jäädä tallentamatta, jolloin tehty työ menee hukkaan.

marxjatalous.blogspot.fi