Showing posts with label vakooja. Show all posts
Showing posts with label vakooja. Show all posts

Friday, November 25, 2016

Elektroninen teddykarhu eli "Roboteddy" voisi tulevaisuudessa vahtia lasten leikkejä


Innovaatio ei välttämättä tarkoita sitä, että tuote on digitaalinen. Toki sen markkinoinnissa voidaan hyödyntää digitaalista alustaa, joka voi olla sellaisella käytöliittymällä varustettu, että tilaukset näkyvät siinä kuplissa, missä kerrotaan mitä mihinkin osoitteeseen menee. Mutta tuote kyllä voi olla teddykarhukin, jos sen markkinointi tehdään oikein. Toki teddykarhuakin voidaan kehittää niin, että siinä voi olla digitaalisia komponentteja kuten itkuvaroittimia tai valvontakameroita, jos niillä ajatellaan suojella esimerkiksi lastenhuonetta tai muita tiloja.

Tuollaisessa cyberteddyssä voi olla vaikkapa palovaroitin, joka kertoo jos lastenhuoneessa leikitään tulella tai siellä tupakoidaan. Samoin tuo diginalle voi lähettää kuvaa siitä, mitä tuolla huoneessa tehdään esimerkiksi perheen vanhemmille. Ja se voi myös äänittää puhetta yms, jolloin tuollaisia elektronisia leluja voidaan käyttää esimerkiksi lasten päivähoitajien toiminnan valvomiseen, sekä siihen että onko lasten välillä mahdollisesti jotain kaunoja tai kiusaako joku lapsista muita. Tuo teddykarhu voi tietenkin olla robotti, joka sitten kävelee talossa, ja jonka avulla voidaan etänä tutkia paikkoja esimerkiksi kätkettyjen aseiden varalta.

Elektronisten lelujen avulla voidaan valvoa sitä, millainen on lasten keskinäinen elämä oikeasti silloin, kun he eivät esiinny edukseen vanhemmilleen, ja tuollaista havainnointivälinettä voisivat esimerkiksi psykologit sekä psykiatrit hyödyntää työssään, kun he määrittelevät sitä, millaisia odotuksia he lapselle voivat asettaa, sekä sitä millainen on vaikkapa luokassa häiriköivä lapsi ollessaan muiden lasten kanssa. Yleensä noiden tarkkailussa käytettävien tilojen ongelmana on se, että lapsi on tuolloin tietoinen tarkkailusta, ja samoin hänen vanhempansa voivat sitten toimia niin, että he antavat itsestään parhaan mahdollisen kuvan, kun tuo mielenterveyden asiantuntija on käymässä kotikäynnillään perheen luona.

Ja kun toimitaan maailmassa, missä petos on kovin yleistä, niin psykologin eli tutkijan pitää tietenkin päästä tarkkailemaan koko perhettä niin, että sen jäsenet eivät tiedä hänen tarkkailevan tilannetta tuossa kohdeympäristössä. Mielenkiintoisin mahdollinen koejärjestely on sellainen, että joissain tilanteissa nuo tarkkailtavat henkilöt tietävät tarkkailusta, osa taas on sellaisia, missä kukaan ei tiedä siitä, että tilassa on tarkkailulaitteita.

Kolmas tilanne on se, että joko lapsi tai hänen vanhemmistaan toinen tai molemmat tietävät huonetta tarkkailtavan. Joissain tapauksissa nuo tarkkailijat ovat kertoneet tuolle henkilölle tai henkilöille tarkasti sen, minkä esineen sisällä tuo laitteisto on, jolloin ruvetaan seulomaan, että kenelle tulee tarve laittaa esimerkiksi laukkuja noiden esineiden eteen, ja että kuka sitten osoittaa esimerkiksi lamppua kädellään, jos siihen on kertoman mukaan kätketty salakuuntelulaitteita tai muuta tarkkailuelektroniikkaa.

 Ja sitten pitää todeta se, että sopiiko tuo perhe jotain, ennen kuin he menevät psykiatrin eteen kertomaan asioistaan, ja muuttuuko heidän käytöksensä silloin, kun tarkkailusta on kerrottu etukäteen. Samoin tutkijoita kiinnostaa takuulla sellainen asia, kuin miten tuo kohdehenkilöiden ryhmä sitten valmistautuu tuon tutkijan saapumiseen. Eli ehostavatko naiset tuolloin itseään tehokkaammin kuin muuten, tai puhutaanko esimerkiksi lasten kanssa pitkään ennen kuin tutkija saapuu kotikäynnille?

Samoin tutkijaa kiinnostaa varmasti tietää myös mitä kohdeperheessä tapahtuu hänen lähtönsä jälkeen? Syövätkö lapset toistuvasti suklaakakkuja kun tutkija on käynyt, ja kuinka yleistä tuossa kohderyhmässä ylipäätään on tuo herkkujen syöttäminen lapsille? Noilla tavoin joskus ikään kuin ostetaan lapsilta lausuntoja, joita joku sitten haluaa kuulla. Eli heille kerrotaan suoraan, että jos he vaikenevat esimerkiksi laitokseen suljetusta perheenjäsenestä, niin silloin he saavat lahjaksi suklaakakkuja.

espoonmetsa.blogspot.fi

Tuolla tavoin lapsia on erittäin helppo lahjoa antamaan vääriä lausuntoja vaikkapa oikeudessa. Saadakseen tietää totuuden, täytyy tutkijalla olla käytössään esine, joka kuitenkin on lapselle yleensä tärkeä.Tuon laitteen avulla hän voi tarkkailla sitä, että tuhoaako joku tuon lapsen leluja tarkoituksella, ja se on kuitenkin helppo jättää paikalleen taloon. Eikä teddykarhua varmasti kovin helposti epäillä vakoilulaitteeksi, varsinkaan jos tarkkailija sitten sanoo, että tuo on lahja joltain järjestöltä, tai että kaikki sairaalan lapsipotilaat saavat tuollaisen nallen muistoksi.

espoonmetsa.blogspot.fi

Wednesday, November 16, 2016

Oikeusvaltion tai oikeuden toteutuminen EU:ssa ei välttämättä ole aivan selvää esimerkiksi tekijänoikeuksien kohdalla, jos työn tai tuotteen tekijänä on vaikka lapsi tai autisti

Oikeusvaltio ei ehkä toteudukaan  euroopassa niin kuin sen pitäisi toteutua, koska esimerkiksi viranhoito voi asettaa ihmisen eriarvoiseen asemaan muihin ihmisiin nähden. Eli jos vaikka poliisi tai sotilas joutuu laittoman tarkkailun kohteeksi, niin hän ei ehkä pääse samalla tavoin tekemään asiasta rikosilmoitusta kuin normaali ihminen. Tuossa tapauksessa hänet voidaan pakottaa allekirjoittamaan asiakirjoja, joiden mukaan tuo henkilö sitoutuu pitämään kotiinsa kohdistuvan tarkkailun salaisena, ja tuollaista asiaa kuin virka-asema voidaan käyttää helposti siihen, että henkilö ei edes saa nähdä omaa juttuaan käsitteleviä asiakirjoja.

Tuossa tapauksessa usein vedotaan siihen, että asiakirjoissa näkyy esimerkiksi sisäistä tutkintaa hoitavien poliisien nimiä, ja tuolloin sitten vedotaan noiden poliisien turvallisuuden puolesta. Samoin asianajajien puhelimiin tulleiden puheluiden kuunteleminen on hiukan kiusallista. Eli asiakkaan ja lakimiehen väliset keskustelut ovat luottamuksellisia eikä niitä saa kuunnella. Mutta jos poliisi epäilee lakimiehen salaavan rikoksia tai osallistuvan rikolliseen toimintaan, niin silloin hänen puhelintaan saa kuunnella, koska lakimiehen asema ei vapauta syytteistä suoraan missään oikeusasteessa. Kun keskustellaan esimerkiksi oikeusvaltion toteutumisesta alaikäisten kohdalla, niin mielestäni juuri täysi-ikäiseksi tulleen henkilön kohdalla on olemassa suuri vaara siitä, että häntä johdetaan harhaan esimerkiksi esimiehen toimesta, ja tuolloin eteen tulee sellainen asia, kuin se ketä uskotaan ja osaako tuollainen nuori mies koskaan edes ajaa omia asioitaan mikäli häntä ei noissa asioissa edes olla neuvottu.

Tuolloin esimerkiksi syytteitä voi jäädä nousematta siksi, että henkilö ei tiedä oikeusturvaansa loukatun. Ja varsinkin nuorta henkilöä voidaan neuvoa painamaan asioita villaisella, tai sitten eteen tulee seuraamuksia kuten erottaminen työpaikasta, jos henkilö vie tapauksen lakimiehille tai hiiskuu esimerkiksi kokemastaan syrjinnästä tai eriarvoistamisesta kenellekään. Tai sitten häntä kielletään kertomasta tapauksesta kenellekään, jotta työpaikan maine ei pilaannu. Tuolla tarkoitan esimerkiksi tilannetta, missä määrä-aikaisella työsopimuksella tai vuokratyöpaikalla työskentelevältä henkilöltä on esimerkiksi YouTube videot estetty tai hänen on pitänyt leimata esimerkiksi kahvitaukoja. Tuolloin tietenkin hänen mieleensä tulee se, että mielistelemällä esimiestä voi hän ikään kuin ostaa työpaikan itselleen.

Tai sitten työnantaja on voinut määrätä Facebookin suljettavaksi, jotta hän ei siellä joutuisi kohtaamaan totuutta. Toisaalta työnantajien oikeusturva murenee sikäli, että esimerkiksi työpaikkakohtainen sopiminen lisääntyy, ja kuten olen sanonut niin on olemassa työpaikkoja, jotka eivät saa koskaan käsiinsä osaavaa työvoimaa. Eli jos vaikka joku pienen tai keskisuuren yrityksen tuote on siitä kiinni, että sen pitää saada osaavaa työvoimaa vaikkapa prototyyppiä varten, niin silloin voi käydä niin, että yhtiö ei tuota työvoimaa saa rekrytoitua, koska varsinkin pienen sekä keskisuuren start-up-yhtiön kohdalla voi käydä niin, että se ei saa rekrytoitua ketään projektiin. Toisaalta työpaikkakohtainen sopiminen varmasti suosii nimen omaan suuria yrityksiä, joilla on varaa kilpailuttaa työvoimaa, ja joilla on kaiken maailman optioita kuten ilmaisia kuntosaleja myös rivityöntekijöille tarjoilla.

Mutta suurilla yhtiöillä on myös lakimiesten armeija käytössään, eli niillä on varaa maksaa maamme huippujuristeille sopimusten laatimisesta, kun taas pienillä yhtiöillä ei ehkä tuota lakimiestä ole palveluksessaan. Ja sitten tietenkin seuraavaksi voidaan miettiä, että mitä jos tuo palkattu lakifirma tekee töitä myös jollekin kilpailijalle, joka ehkä on suuri yhtiö, ja sitten ikään kuin siirtää tuon pienen yhtiön tuotekehityksen tuloksia tuolle suurelle yhtiölle, eli tuossa taas tulee eteen sellainen vaihtoehto, että "ketä uskotaan, jos omat luomukset valuvat jonkun toisen taskuun".  Miten tuossa sitten voidaan todistaa se, että kuka on tehnyt ja mitä. Jos tuotteista tulee sitten kina, niin tuolloin voidaan mennä oikeuteen, mutta näyttö teollisuusvakoilusta pitää saada.

Joten esimerkiksi noita raportteja voidaan väittää tekaistuiksi tai päivätyn väärälle päivälle. Isolla toimijalla on aina suuri volyymi, millä se kykenee toimimaan mediassa, ja silloin se kykenee tietenkin esiintymään vakuuttavasti, eli ilmoittamaan että sen tekemistä sopimuksista on olemassa vaitiolovelvollisuus ja asiat on sitä kautta sovittu, ja "tämä nyt oli vain tämä ainoa kerta", tyyppinen latteus varmasti kuulostaa radiossa hyvältä.

Kuitenkin noita tapauksia saattaa sitten paljastua todella paljon, ja silloin ei patenttiviranomainen sekä poliisi voi muuta kuin aloittaa tutkimukset siitä, onko yhtiö hakenut tuotesuojaa muiden tekemille tuotteille. Joskus saattaa olla niin, että esimerkiksi rahan tarpeessa oleva opiskelija on joutunut myymään ideoimiaan asioita tai tavaroita esimerkiksi työharjoittelupaikkaa vastaan jollekin työnantajalle tai sitten suunnittelija on saanut noista tekemistään logoista vain kädenpuristuksia tai kahveja, kun yhtiö on niiden avulla tienannut miljoonia tai miljardeja. Tuolloin voidaan vedota sopimukseen, missä työntekijä sitoutuu työskentelemään yhtiölle tiettyyn hintaan.

Tai sitten joku opettaja voi varastaa lasten kuvaamataidon tunnilla piirtämistä kuvista dídeoita tai kokonaisia kuvia kaupalliseen käyttöön, ja jättää asian mainitsematta lapsille. Tuolloin on kyse siitä, että pitääkö lapselle maksaa noista töistä, ja pitääkö hänen saada esitellä työnsä noille ihmisille, jotka sitä haluavat käyttää omissa tuotteissaan? Kyseisestä asiaa pohditaan monissa paikoissa, missä tehdään kuvataiteeseen liittyvää työtä. Eli onko rajoittuneesti oikeustoimikelpoisen henkilön kuten lapsen tai savant-autistin työ ja siitä saatava tulo yksin hänen vain hänen sekä tuon henkilön perheen omaisuutta? Toki työn tekee tuo lapsi, joten itse olen sitä mieltä, että hänen pitää aivan itse saada päättää siitä, mitä noilla rahoilla tehdään. Ongelma on siinä että mitä jos hänen tuotteensa kysyntä loppuu ennen kuin tuo henkilö saavuttaa täysi-ikäisyyden, ja vanhemmat ovat laittaneet nuo rahat asioihin, mistä lapsi ei ehkä edes pidä.

Esimerkiksi monet savant-autistit ovat erittäin lahjakkaita piirtäjiä, ja siksi heidän tekemiään töitä halutaan esitellä myös ns. "kaupallisissa julkaisuissa". Sen tähden noiden ihmisten oikeusturva on erittäin tärkeä asia, koska tuollainen asia voi aiheuttaa hyväksikäyttöä. Eli heitä voidaan pyytää tekemään vaikka tauluväärennöksiä, ja silloin voidaan kysyä että miten rangaistuksen kanssa sitten on? Istuuko tuo ehkä hyvinkin yksinäinen sekä sosiaalisesti eristäytyvä ihminen vankilassa, koska joku sitten pyysi häntä tekemään tuon teon, vai pitäisikö vain noita pyytäjiä sitten rangaista? Kas siinä on sellainen pulma, että siitä voidaan tehdä valtavan pitkiä seminaareja, eli onko tuollainen periaatteessa aivan normaali henkilö vastuussa teostaan, jonka pyytäjä on käyttänyt hyväkseen esimerkiksi sitä, että hän ei ehkä käsitä mitä on tekemässä.

Video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=a8YXZTlwTAU

If. We cannot cross the speed of light. We can make a shortcut through the fourth dimension.

What could interstellar supertechnology look like?  The WARP drive is something that we might not make quite soon. That system requires enor...