Showing posts with label valvonta. Show all posts
Showing posts with label valvonta. Show all posts

Saturday, October 14, 2017

Jos kenelläkään ei ole mitään salattavaa, niin miksi 11 vuotta sitten kadonneen Antti Hanhivaaran etsijöitä häirittiin?




Kuva MTV3

Kimmo Huosionmaa

https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/antti-katosi-eramaahan-11-vuotta-sitten-syyskuussa-etsijan-puhelimeen-tuli-viesti-jata-karigasniemi-rauhaan/6608922#gs.=bFzp2Y

Kun eräs nuori mies katosi lapin metsiin 11 vuotta sitten, niin silloin tietenkin tilanne oli se, että omaisten hätä oli suuri. Poliisin mielestä tapaukseen ei liity rikosta, mutta ainakin itseäni on hieman ihmetyttänyt, sellainen asia että miksi tämä tapaus on taas noussut pinnalle. Kun tuota tapausta ajatellaan hyvin tarkasti, niin silloin mieleeni tulee sellainen asia, että olisiko kyseessä oikeasti huumekuolema? Eli kuoliko Antti Hanhivaara huumeiden yliannostukseen? Vai mitä varten tässä tapauksessa on niin paljon outoja asioita? Ja miksi tapaus on taas noussut niin suurella volyymillä pintaan.


Näet  jos nuo nuoret olivat joko löytäneet huumeita jostain kätköistä tai joku heille niitä oli tarjonnut, niin silloin tilanne voi muuttua hyvin pahaksi. Eli tässä teoriassa Antti ja joku muu olisivat joko löytäneet ehkä jonkun huumemiesten  maastokätkön tai sitten heidän seuraansa olisi liittynyt joku muualta tullut henkilö, joka olisi sitten tuonut huumeita tuohon kaveripiiriin, ja sitten Antti olisi niistä ottanut yliannoksen ja kuollut. Teoria ei niin outo ole, kuin miltä se kuulostaa, eli he ovat voineet tavata joitakin mökkiläisiä tai muita "etelän miehiä" ja sitten hankkineet pillereitä, jotka olivat kohtalokkaita Antille, jolla ei aineista ehkä ollut mitään kokemusta.


Kuten liitteenä olevasta MTV3:n artikkelista voitte itse lukea, niin joku saattaa kuitenkin salata jotain sellaista, mistä voisi olla apua tämän nuoren miehen jäännösten löytämiseen sekä hänen ruumiinsa saattamiseen kirkkomaahan, kuten tapoihin maassamme kuuluu. Kuitenkin itseäni kummastuttaa tässä mediassa olevassa jutussa esiin tulleet asiat, kuten ehkä uhkaavaksi koettu tekstiviesti sekä se että erään etsijän mökkiin oli tehty murto, missä oli viety poliisin toimia koskevia valituksia sisältäviä papereita. Jos kukaan ei salaa mitään, niin miksi etsijöitä on uhkailtu? Tai ainakin melko outoja piirteitä tähän etsijöiden kohteluun on kuulunut tämän tapauksen yhteydessä, vai aikoiko sellaisen tekstiviestin lähettäjä missä oli käsketty olla menemättä Karigasniemelle , mahdollisesti aikonut varata itselleen tuon Karigasniemen alueen omalle koiralleen, missä hän olisi yksin etsinyt tuota onnetonta? Ja oliko hän kenties luullut tai kuullut että ruumiin löytymisestä olisi ollut luvassa palkkio, koska sellaisen vähän oudon viestin oli hän tuolle etsijälle lähettänyt.


Joten ehkä joku halusi tuolloin, että Antia ei olisi etsitty tai että häntä koskeva katoaminen olisi haudattu. Samoin tekstissä viitataan poliisin kertoneen, että Antti oli kävellyt 30 kilometriä metsässä, mutta olisi muuten mukavaa saada selville se, että mistä moinen luku oli heidän lausuntoonsa päätynyt? Oliko joku poliisi tai joku muu asioista perillä ollut ihminen ehkä nähnyt Antin tuolla 30 kilometrin päässä tieltä?


Ja nyt täytyy sitten sanoa sellainen asia, että vaikka nuo poliisit olisivat tunteneet paikalliset ihmiset, niin Antti ei ehkä ollut paikallisten seurassa, vaan ehkä tuossa ryhmässä oli muualta tulleita ihmisiä, joiden kanssa ehkä sitten tuli riitaa. Se olivatko nuo spekulatiiviset eli oman  mielikuvitukseni luomat "muualta tulleet" sitten ehkä Suomesta tai Norjasta kotoisin ei ehkä voisi selvitä. Kuitenkin olisi mukavaa tietää, että oliko etsintöjä tehty myös Norjan puolella, koska olisi voinut käydä niin, että Antti olisi sinne lähtenyt ajelemaan. Tässä sitten tietenkin lähden myös virittelemään outoa teoriaa tuon nuoren miehen kuolemasta, nimittäin oliko kyse huumeista? Eli jos paikalla oli muualta tulleita ihmisiä, niin olisiko heillä ollut huumeita, ja jos näin oli, niin kuoliko Antti yliannokseen?


Mutta jos sitten sattuisi käymään niin että joku haluaa tapauksesta vaiettavan, niin miksi hän on sitten ottanut yhteyttä johonkin koiranohjaajan puhelimeen, ja yrittänyt ehkä pelotella tuota henkilöä? Ja jos ihminen katoaa metsään, niin eihän sitä ruumista nyt sinne sovi jättää. Eli tietenkin tuota tomumajaa täytyy lähteä etsimään, jotta ruumis voidaan  haudata säädyllisesti. Samalla myös selviäisi sellainen asia, että miksi tuo ihminen kuoli, ja olisiko kuolema vahinko vai tahallaan aiheutettu.


https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/antti-katosi-eramaahan-11-vuotta-sitten-syyskuussa-etsijan-puhelimeen-tuli-viesti-jata-karigasniemi-rauhaan/6608922#gs.=bFzp2Y

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Wednesday, June 21, 2017

Mietteitä salakuuntelusta sekä poliisin peitetoiminnasta


Tiedottaminen saattaa olla sinänsä hyvin tehokas keino vaikuttaa päivittäiseen elämään, ja varsinkin se että ihmiset tietävät vaikkapa siitä, että siviilivaatteita käyttävä poliisi voi tarkkailla jotakin alueita tai istua vaikkapa junassa varmasti hillitsee tarvetta esiintyä jossain paikassa. Vaikka soluttautuminen saattaa olla joidenkin ihmisten mielestä “marjastelua”, niin silti se se on tehokas pelote nimenomaan järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan toimittaessa, koska se pakottaa rikolliset tekemään tarkempia tutkimuksia jäsenistönsä taustoja kohtaan, ja tietenkin pitää muistaa se, että esimerkiksi Helvetin Enkelit eivät ole mitään viranomaisia, joilla on käytössään virkamiesten keinot tarkastaa henkilöiden ilmoittamia tietoja.

Eli he eivät saa tarkastaa virallisia tietä pitkin esimerkiksi jäsenkokelaansa rikosrekisteriä tai muuten seurata heidän puhelimiaan. Ja tietenkin vaikka noiden jengien jäsenet haluaisivat nähdä toisen henkilön puhelinlaskun, niin siitä ei mitään puhelinnumeroita ilmene. Eikä mikään kiellä tuota henkilöä avaamasta toista puhelinliittymää sekä käyttämästä Whatsappia kommunikoidessaan muiden ihmisten kanssa. Jos puhelinnumero on merkitty salaiseksi, niin sitä ei saa mistään antaa, eivätkä erillisillä laskuilla laskutettavat numerot ilmene puhelinlaskuista.

Samoin kännyköissä on sellainen aspekti, että esimerkiksi Android-puhelin voidaan kloonata tekemällä toinen puhelin samaan Google-tiliin, ja samoin viranomaisilla on mahdollisuus “skimmata” noiden puhelimien sim-kortteja. Itseasiassa voidaan sanoa, että sim-kortti on oikeastaan vain normaalin pankkikortin muunnos, joka voidaan oikeilla välineillä kopioida, kuten kaikki muutkin elektroniset sirukortit voidaan kopioida. Sim-kortti on itseasiassa hyvin pienikokoinen tietokone, missä on massamuistit sekä oma prosessori, ja sen toiminta on sellainen, että tuohon korttiin johdetaan sähkövirta, jolloin tuo tietokone kytkeytyy automaattiin tai lukulaitteeseen.


Sim-kortin ohjelmoinnissa käytetään yleensä Java- tai jotain muuta C-sukuista ohjelmointikieltä, ja tietenkin se voidaan kopioida samalla tavoin kuin pankkikorttikin, ja ainoastaan PIN-koodin kanssa tulee ongelmia. Samoin niihin voidaan asentaa haittaohjelmia, joten sen takia niiden muistin-sekä tallennus tilankäyttö pitää mitoittaa siten, että noissa korteissa ei ole ylimääräistä tilaa, mihin voidaan tallentaa ylimääräisiä tiedostoja.  

Joissain maissa on epäilty tapahtuneen niin, että esimerkiksi kun tulli on ottanut puhelimen tarkastettavaksi, niin silloin sen sim-korttiin on asennettu pieni tiedosto, jolla on yritetty avata puhelimeen niin sanottu “takaportti”, jonka tehtävänä on asentaa puhelimeen esimerkiksi Whatsappiksi naamioitu tietokonevirus, eli eräänlainen Whatsappin “STEALTH”-versio, joka tekee siitä salakuuntelulaitteen. Tuolloin kyseessä on oikeastaan tavallinen sosiaalisen median ohjelma, joka on varustettu sellaisella ominaisuudella, että se ei mene ollenkaan pois päältä.

Vaikka tuo sovellus syö puhelimen akkua hiukan tavallista nopeammin, niin silti tuota asiaa ei välttämättä huomata, koska puhelimen putoaminen saattaa vahingoittaa akkua niin, että se kuluisi muutenkin tavallista nopeammin.  Poliisin peitetoiminta on tietenkin hyvin tehokas tapa estää sekä rajoittaa rikollisten välistä kommunikaatiota. Se että rikolliset tietävät, että poliisimies saattaa istua heitä vastapäätä saattaa hidastaa noiden henkilöiden välistä kommunikaatiota. Tuolloin pitää muistaa se, että ihmisen valvonta ei kovin vaikeaa ole, ja tuo henkilö voi kantaa mikrofoneja, vaikka hän ei sitä tiedäkään.

Vaatteiden nappeihin tai vaikka korvakoruihin sekä sormuksiin voidaan piilottaa hyvin pieniä, transistoroituja salakuuntelulaitteita, jotka eivät paljastu tavallisin menetelmin. Tuollaiset huipputekniset versiot äänittävät keskustelut Flash-muisteille, ja ne sitten puretaan etäkäytön avulla. Tuolloin esimerkiksi yleisradio antaa purkukoodin, jolloin nuo laitteen sitten purkavat äänitteen hyvin nopeasti. Analogisten radiolaitteiden toiminta on samanlaista kuin radiopuhelinten, ja esimerkiksi vauvojen itkuhälyttimiä voidaan suoraan käyttää salakuunteluun. Tai toinen mahdollisuus on käyttää koodattua laitetta, joka voidaan havaita, mutta sitä ei kuitenkaan erota perinteisillä salakuuntelulaitteen paljastamiseksi käytettävällä tekniikalla, missä TV-tä pidetään auki, ja lyhytaaltoradion radiokanavan valitsijaa liikutetaan asteikon poikki, ja jos tuo TV:n ääni kuuluu radiossa, niin tilaa salakuunnellaan.

Digitaalisen eli koodatun laitteen lähettämää signaalia ei kuitenkaan erota samalla tavoin kuin analogisen laitteen välittämää puhetta. Koodattujen laitteiden ongelma salakuuntelijan kannalta on se, että laiteparit voidaan paljastaa, jos niitä löytyy kotietsinnässä. Analoginen laite on anonyymi, mutta niiden ongelma on helppo havaittavuus, ja se että kolmas osapuoli pääsee samalla kuuntelemaan niiden lähettämää signaalia. Tietenkin esimerkiksi kuuntelua paljastamaan tulleita henkilöitä on joskus lahjottu pitämään laitteita kiinni. Turvallisuusalan ammattilaiset kuitenkin yleensä ovat tehneet niin, että kuuntelun paljastus-ryhmän esimiehet ovat laittaneet tiloihin muutamia salakuuntelulaitteita, jotka ryhmän piti löytää, jotta voitiin varmistua heidän luotettavuudestaan.

Tuollaiseen salakuunteluun on kuitenkin aina varauduttu, ja esimerkiksi DDR:n turvallisuuspoliisin eli Stasin laboratorioiden ympärillä oli usein radiolähettimiä, joiden tehtävänä oli häiritä talosta ulos lähtevää radioliikennettä, jotta mitään salaisia äänitteitä ei voitu suoraan lähettää ulos. Tuollaiset talot tunsi siitä, että niiden jokaisen kulman vieressä oli antenni, mistä lähetettiin häirintäsignaaleita.  Kuitenkin on olemassa tapa salakuunnella ihmisiä niin, että kukaan ei huomaa yhtään mitään. Se perustuu siihen, että asunnon seinään kiinnitetään stetoskooppi,  eli käytännössä purkki johon on liitetty mikrofoni.


Tuollainen laite voidaan asentaa esimerkiksi väliseinään, ja sitten tuo mikrofonin johto voidaan vetää vaikka pöytä-PC:hen, ja äänittää ääninauhurilla. Samoin jos salakuuntelija on esimerkiksi onnistunut hankkimaan toimiston, ja vuokraamaan sen kohteelleen, niin silloin hän voi asentaa tilaan mikrofoneja, jotka on lankojen avulla liitetty Internetiin, jolloin tietenkään mitään ylimääräisiä signaaleja pääse lähtemään. Mutta tietenkin tekniikka kehittyy jatkuvasti, ja salakuuntelu on jatkuvasti muuttuva osa valvonnasta, ja tekniikan halventuessa voivat myös aivan tavalliset ihmiset saada haltuunsa tekniikkaa, mikä oli ennen vain ammattilaisille varattua.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Saturday, April 22, 2017

Kirjoitelma tiedustelua koskevasta lainsäädännöstä sekä nykytekniikan tuomista mahdollisuuksista viranomaisten toimintaa ajatellen


Tiedustelua koskeva lainsäädäntö asettaa siis SUPO:n ensimmäistä kertaa sellaiseen asemaan, että sen pitää soittaa hätäpuhelu, jos sen jäsenet saavat tietää jonkun ihmisen olevan vaarassa. Tämä tietenkin on todella hieno asia, mutta kuitenkin voidaan samalla kysyä, että onko lainsäädännön tekijä koskaan huomioinut sitä mahdollisuutta, että esimerkiksi terroristit tai jotkut muut rikolliset saattaisivat esittää puhelimessa tai jossain keskustelussa, että he aikovat tappaa tai raiskata jonkun henkilön, jotta saisivat tietää joukossaan mahdollisesti olevasta ilmiantajasta.


On hyvin tärkeää, että tiedustelupalvelut toimivat yhteiskunnassa niin, että niilläkin on raportointi sekä rikosten ennalta-ehkäisyä koskeva velvollisuus. Eikä mikään viranomainen saa olla sellainen, että se vain varastoi tietoa, mikä päätyy sen käsiin. Ja nykyisiin uhkakuviin kuuluu myös terrorismi, jonka torjunnassa tiedustelutoiminta on kaikkein tärkein asia. Terroristit ovat kohteita, jotka on helppo pidättää, jos heidät vain satutaan löytämään. Ihmishenki on todella kallis asia, ja muutenkin on mielestäni oikein, että myös poliisit ja muut tiedustelua hoitavat tahot joutuvat tekemään toiminnastaan tiliä ihmisille. Mutta aina on sellainen vaara, että nämä yhteiskuntarauhan järkyttämiseen tähtäävät tahot näyttelevät esimerkiksi aikomusta surmata joku henkilö paljastaakseen mahdollisen sottauttujan.


Nämä eivät ole helppoja asioita, varsinkaan silloin kun pitää tehdä päätös siitä, että lähetetäänkö erikoisryhmä paikalle, ja lähdetäänkö tilannetta käsittelemään panttivanki-osaston toimesta, tai että jos vaikka telekuuntelussa tulee ilmi sellaisia asioita, että joku "gangsterin heila" aiotaan pahoinpidellä jossain asunnossa, niin lähdetäänkö häntä varoittamaan. Siinä on sellainen aspekti, että jos ihmishenki on vaarassa, niin tietenkin asialle pitää jotain tehdä. Mutta jos tuo puhelinkeskustelu on näytetty, niin kyseinen henkilö voi sitten varoittaa tovereitaan siitä, että poliisi on saanut tietoja heidän toiminnastaan, jolloin kannattaa alkaa pitää hieman matalampaa profiilia omissa toimissa. Kuitenkin tiedustelua pitää voida hoitaa tehokkaasti, ja niin että valtion turvallisuus ei tuossa työssä vaarannu.


Samalla poliisin pitää voida suojella kansalaisia rikolliselta toiminnalta, mikä sitten taas vaatii muita resursseja. Nykyaikainen maailma on todella monitahoinen paikka elää. Internet tekee elämästämme hektisempää kuin koskaan ennen, ja mobiili-teknologiaan perustuva sosiaalinen media, mikä  "What's up"- ja Facebookin kaltaisia sovelluksineen tekee myös valtioiden välillä toimivien rikollisten työstä helpompaa. Mutta samat sovellukset auttavat myös siviilejä jokapäiväisessä työssä. Kuitenkin myös poliisi sekä tiedustelupalvelut ovat kautta koko maailman ymmärtäneet näiden sosiaalisten median työtilojen sekä palvelujen hyödyntävän omaa työtään. Esimerkiksi poliisinkin kenttätoiminta-ryhmä voi hoitaa viestintäänsä Facebookin kautta käyttäen koodikieltä, jossa rikollisjärjestö voidaan nimetä esimerkiksi joksikin bändiksi, ja sitten tietenkin bändin keikkoja eli järjestön tapaamisia voidaan tiedustella netissä melko avoimesti.


Tietenkin soittimet voivat tässä koodikielessä tarkoittaa aseita, eli "sähkökitara" voi olla rynnäkkökivääri tai "rumpusetti" räjähteitä sekä "käyrätorvi" voi tarkoittaa panssarintorjunta-asetta. Tai sitten voidaan sosiaalisen median kautta kysellä sitä, että missä mahtaa olla huumeita tarjolla. Sekä myös vaikka vankilassa olevan rikollisen nimissä avattua Facebook-tiliä voidaan käyttää monenlaiseen tiedustelutoimintaan. Nykyinen huipputekniikka on asia, mitä ei pidä väheksyä, ja poliisin pitää tietenkin hyödyntää mediaa kaikin tavoin. Yksi mielenkiintoisimmista vaihtoehdoista on se, että rikollisen kehoon asennetaan pienikokoinen GPS- ja integroituun piiriin perustuva salakuuntelulaite. Tuo laite voidaan asentaa huomaamattomasti rikollisen kehoon niin, että se upotetaan kallon sisällä oleviin onteloihin. Se voidaan varustaa tehokkaalla Flash-muistilla, joka sitten puretaan radiosignaalilla, ja tietenkin tuollainen "Maxwell Smartin" lasisilmään sijoitettu kamera voi olla aivan totta nykyään. Epäillään että eräs "Psi-tech"-niminen yhtiö työskentelee myös tällaisten asioiden kanssa.

http://www.psitech.net/

Kyseinen laite perustuu siihen, että silmän sisään asennetaan keinotekoinen verkkokalvo, jollaisia kehitetään sokeiden näkökyvyn palauttamiseksi. Tuo silmäproteesi sitten varustetaan sellaisella laitteella, joka kommunikoi vaikkapa kännykän kautta poliisin päämajan kanssa. Tässä tapauksessa tuo laite sijoitetaan silmän sisään, niin että ulospäin näyttää, että silmä on aivan normaali. Tuo välinen voidaan asentaa siten, että kohdehenkilön silmään suunnataan isku, minkä jälkeen hänet viedään silmäkirurgille, joka laittaa silmän sisään tuon implantin ilman että henkilö tajuaa yhtään mitään. Eli tässä tapauksessa silmän sarveiskalvon tuntoaisti pysyy täysin normaalina, jolloin kukaan ei edes huomaa tuon leikkauksen jälkiä, vaan he luulevat, että kyseessä olisi vain normaali silmän korjausleikkaus.

https://sites.google.com/view/supojalaki/etusivu

Friday, February 17, 2017

Ihmisen tekemät UFO:t voivat olla yritys soluttaa vakoilulaitteita vastapuolen salaisiin sotilaallista tekniikkaa kehittäviin laboratorioihin

TR-1 "Dragon lady" eli U-2 vakoilukoneen
taktiseen tiedusteluun tarkoitettu versio

UFO-kontakti on monissa kirjoissa sekä elokuvissa ollut aiheena kaikenlaisille salaliittoteorioille, jossa hallitukset tekevät yhteistyötä vieraiden älyjen kanssa. Kuitenkin jos pohditaan oikeasti sitä, mitä tuo kontakti tarkoittaisi, niin silloin varmasti ei kukaan lähtisi oikeasti toimimaan kuten elokuvissa toimitaan. Se että joku ihminen menisi sellaisen koneen sisään, minkä teknisiä ominaisuuksia hän ei tuntisi olisi melko uskaliasta.

Nimittäin tuo mahdollinen UFO olisi ehkä pyydys, mikä kaappaisi tuon henkilön mukaansa, ja tietenkin noilla mahdollisilla UFO:illa voi kyllä olla ihan maanpäällinen lähde. Eli kuten varmaan tiedämme, niin kaikki AREA-51:n kaltaiset laitokset ovat sellaisia, että niiden sisällä tapahtuvaa toimintaa varmasti halutaan tutkia, niin silloin voisi olla niin, että vieras valtio rakentaa niin sanotun peseudoufon, minkä he sitten soluttavat tuohon tukikohtaan.

Paras tapa hoitaa tuo solutus niin, että myös vastapuolen hallitus tai sen agentit uskovat, tuon aluksen olevan tutkimuksellisesti tärkeä, on antaa vastapuolen ampua tuo kone alas, jolloin se ehkä vietäisiin vastapuolen salaisimpaan tukikohtaan, missä sen parhaat miehet tutkivat tuota laitetta. Silloin sen havaintolaitteet voidaan rakentaa siten, että ne toimivat, vaikka aluksen moottorit olisivat tuhoutuneet. Tuollaiset havaintolaitteet olisivat tietenkin sellaisia, että ne lähettävät tietonsa avaruudessa kiertäville satelliiteille, ja sitä kautta esimerkiksi KGB:n tai CIA:n päämajaan. Tuolloin kyseinen alus tai lentokone toimisi ikään kuin ”troijan hevosena”, mikä tarkoittaa sitä, että sen tarkoitus on soluttautua johonkin tukikohtaan, missä vastapuolen huippumiehet tekevät työtään, ja toki esimerkiksi humanoidi varmasti tietäisi, että tuollaista alusta tulisivat sitten tutkimaan ilmavoimien parhaat miehet, mutta niin tietäisi myös KGB:n johto.

Kun puhutaan salaisista laboratorioista sekä muusta toiminnasta, mitä asevoimat haluavat salata, niin tietenkin nuo vakoojat haluavat havainnoida noiden valtion tutkijoiden työtä siellä, missä kukaan ei heitä saa kuvata. Tuolloin heidän toimintansa ideana olisi tietenkin soluttaa vastapuolen laboratorioon havaintolaitteita, joiden avulla he voisivat observoida noiden henkilöiden toimintaa myös niin sanotussa suojatussa tilassa. Kuitenkin myös kaappausoperaatio voidaan suorittaa tuollaisia ”UFO-välineitä” käyttäen. Käytettävä taktiikka voisi olla sellainen, että tuon laskeutuneen ”lentävän lautasen” eteen levitetään nailonista tai kevlarrihmoista tehty verkko, jonka ympärille on laitettu nanohelikoptereita.

Ja kun ”palautusryhmä” saapuu paikalle, niin nuo nanohelikopterit nostava heidän verkossa taivaalle, ja sitten heidät voidaan siepata esimerkiksi modifoituun kuljetuskoneeseen. Esimerkiksi C-130 ”Hercules” tai Antonov AN-12 ”Cub” kone voidaan modifioida siten, että niihin asennetaan kiertyvät siivet, ja nuo koneet voivat silloin leijua taivaalla niin, että ne pysyvät paikoillaan leijumassa. Ja vaikka niiden hyötykuorma olisi silloin paljon pienempi kuin normaaleilta kiitoradoilta lähtevien koneiden, niin ne toki pystyisivät tuon kaltaiseen operaatioon, jos niitä ei havaittaisi. Jos taas kyseessä olisi oikeasti joku ”alienien avaruusalus”, niin silloin sen pinta on varmasti tehty niin kovaksi, että ainakaan pienemmät aseet eivät siihen pure.

Vaikka kyseinen alus ei sitten olisi varsinaisesti moottorilla varustettu malli, niin se voidaan vetäistä avaruuteen vinssillä, joka on kiinnitetty johonkin avaruusasemaan. Tuon aseman täytyy vain olla kyseistä kappaletta painavampi, ja sijaita täsmälleen sen kohdalla, jotta kyseinen operaatio onnistuisi tavoitteessaan. Samoin kaapelista tulee tuolloin hyvin painava, mutta tietenkin asioilla voidaan aina spekuloida. Tietenkin nuo välineet voivat olla vaikka ydinkäyttöisiä, jolloin jos joku ohjus sattuisi niiden kylkeen tekemään reiän, niin silloin esimerkiksi  Einsteiniumia voi levitä pitkin maastoa.


Kun puhutaan siitä, millainen tuollainen ”troijan hevonen” oikeasti olisi, niin silloin tietenkin ne voidaan muotoilla mahdollisimman kiehtoviksi, jotta niitä vastaan hyökättäisiin. Noiden välineiden pinta voidaan varustaa sensoreilla, joiden tarkoitus on mitata sitä, millaisia tutkasignaaleita niitä vastaan suunnataan. Samoin niiden pinnassa olisi tietenkin sensoreita, jotka mittaavat sitä kohtaan suuntautuvaa painetta sekä lämpösäteilyä, jotta tuohon pudotukseen käytettävistä aseista saadaan tietoja, jotka lähetetään satelliitin välityksellä tuon välineen valmistajille. 

Jos käytetään esimerkiksi radiomaseria, niin silloin tuo lähetys voi jäädä huomaamatta kyseistä lentokonetta varjostavalta hävittäjältä, koska suunnattu radiolähetin on erittäin vaikea havaita sivusta. Joten jos puhutaan esimerkiksi juuri UFO.ista, niin osa niistä voi olla erityisiä houkutusmaaleja, joita käytetään vastapuolen välineistä kerättävän tiedon hankintaan. Eli nuo laitteet ovat oikeastaan vain houkuttimia, joilla testataan vihollisen kykyä havaita lentolaitteita sekä herkkyyttä niiden tuhoamiseen.

kirjabloggaus.blogspot.fi

Sunday, December 25, 2016

NASA:n salaisen avaruusaseman historiaa sekä kysymys siitä, että mihin sitä muka tarvittiin


Kun NASA tutki 1980-luvun alussa mahdollisuutta rakentaa salainen avaruusasema Kuun taakse ns. “Lagrangen pisteeseen”, jossa sen olemassaolo voidaan salata, niin sen tiedemiehet tutkivat useita erilaisia muotoja, joilla asemasta voitaisiin tehdä sellainen, että sitä ei kyettäisi havaitsemaan tutkalla tai visuaalisilla havaintomenetelmillä kuten teleskoopeilla. Syy miksi tällaista asemaa alettiin valmistella on jäänyt historian hämärään. Joidenkin ihmisten mielestä koko "asema" oli vain kulissi sille, että avaruuteen aioittiin lähettää Stealth-satelliitteja, joiden olemassaolo piti salata sillä, että USA muka rakensi miehitettyä asemaa, koska jos noita papereita olisi päätynyt KGB:n käsiin, niin silloin se varmasti olisi voinut niitä hyödyntää omissa projekteissaan.

Eli miksi tuollaista hyvin kallista projektia alettiin luoda sekä Lockheed-Martin-yhtiön että avaruushallinon toimesta on arvoitus. Projekti oli ns. "study projekti"-missä tehtiin teoreettista tutkimusta tuollaisen aseman valmistamiseksi, ja se jäi arkistoon eräänlaisena kummajaisena eli kasana paperia, ja koskaan ei kuulemma yhtään mitään oikeaa laukaisua tuon aseman suhteen olla milloinkaan tehty. Toki sen muotoa on kuulemma hyödynnetty niin ikään peruutetussa "Darkstar"-sateliitissa, joka oli luoda Stealth-satelliitti NRO:n tarpeisiin.

Tuolloin yksi muoto, mitä tutkittiin oli paperisen joulutähden muoto, joka oli periaatteessa samanlainen kuin mitä Lockheed-Martin-yhtiön “Skunk works”-ryhmä oli käyttänyt F-117 Black Hawk-stealth-hävittäjässään. Tuon salaisen avaruusaseman muodon piti olla sellainen, että tutkan lähettämä radiosäteily saadaan kimpoamaan sen pinnasta muualle kuin lähettimen antenniin, jolloin tuo laite ei kykene sitä havaitsemaan. Eli "Darkstar" muistuttaisi joulutähteä, missä on suhteettoman suuri verkkomainen lautasantenni, jolloin se voisi siepata radiosigaaleja erittäin tehokkaasti,

Samoin tuon aseman pinta piti rakentaa eräänlaisesta hiilikuidusta, jota ei tuolloin osattu valmistaa tarpeeksi suuria määriä. Hiilikuidun etuna on se, että tämä materiaali on luonnostaan mustaa, jolloin sen avulla voidaan luoda hyvin tumma pinta, minkä havaitseminen Maasta on erittäin vaikeaa. Mutta aseman ongelmana olisi sitten musta väri.

Se imisi auringon säteilyä voimakkaasti itseensä, ja siksi aseman valmistaminen olisi jotenkin hankalaa, koska sen sisälämpötila sitten nousisi niin korkeaksi, että oleskelu tuossa asemassa olisi tukalaa. Toki se voidaan panna pyörivään liikkeeseen, jolloin auringon säteily ei niin paljon tuota pintaa kuumenna, koska pyörivässä kappaleessa aurinko kuumentaa pintaa tasaisemmin, ja lämpö pääsee sitten myös säteilemään varjon puolelta pois.

Vaikka pyörivään asemaan telakoituminen voi tuntua hiukan hankalalta, niin nuo aseman kanssa työskennelleet insinöörit päättivät ratkaista ongelman sillä, että he laittavat aluseen pyörivän renkaan  ilmalukon ulkopinnalle, joka sitten pysyisi paikoillaan, kun joku alus telakoituisi tuohon asemaan. Tuossa renkaassa olisi ollut manipulaattorikäsiä, joilla se olisi tarttunut telakoituvaan Apollo-alukseen kiinnitettyihin kahvoihin, ja ohjannut aluksen suoraan tuohon ilmalukkoon. Kuitenkin aluksen pinta on sikäli ongelmallinen, että siihen osuu mikrometeoreja, joiden ansiosta se tuhoutuu ennen pitkään, ja tuon takia suurten rakenteiden valmistaminen avaruudessa on ongelmallista.

Näet vaikka avaruusasema voidaan lähettää palasina tuonne avaruuteen, ja kappaleet liittää toisiinsa melko helposti esimerkiksi siipimutterien sekä sähköisten vääntölaitteiden  avulla. niin mikrometeorien ongelma on siinä, että mitä painavampi kappale on, niin sitä enemmän se vetää muita kappaleita puoleensa. Mutta tuo ongelma voidaan ratkaista peittämällä aseman pinta timanttilasilla sekä piipaneelailla, joilla voidaan samalla tuottaa tarvittava sähkövirta, ja tuon pinnan kiinnittäminen on sikäli helppoa, että se voidaan asentaa tarranauhaan. Tuon panssarilasilla peitetyn piiaurinkokennon avulla tuon aseman sähkövirran tuotto turvataan, eikä sen tarvitse käyttää polttokennoja tai polttoainetta sähkövirran tuotantoon.

Kyseinen avaruusasema voidaan asemoida Kuun ja Maan välissä olevaan L-1 pisteeseen, mutta tuolloin ongelma on siinä, että se voidaan havaita Maasta käsin. Kun mietitään tuollaisen aseman salaamista, niin silloin voidaan kyllä sanoa, että niiden tehtävänä ei varmasti olisi mikään tiedustelu, koska vakoilu voidaan hoitaa muilla välineillä. Eli jos joku haluaa salata avaruusaseman, niin miksi hän sen tekisi? Toki tuollainen joulutähteä muistuttava pieni satelliitti voidaan lähettää Maata kiertävälle radalle melko huomaamattomasti, joten olisiko “Darkstar”-satelliitti oikeasti joulutähden muotoinen? Mutta miksi tuollainen avaruusasema sitten salattaisiin? "Darkstar"-nimeä käytetään muuten eräästä erittäin korkealla lentävästä vakoilulennokista, mutta uskon että se on ollut monien Stealth-ohjelmien nimenä ennen kuin ne ovat päässeet siihen vaiheeseen, että konkreettisia koelentokoneita on alettu valmistaa.

Tässä viittaan USA:n ilmavoimien projektiin, josta käytettiin nimeä MOL (Manned Orbital Laboratory). Tuota  projektia varjosti heti alkuun sellainen asia, kun että mitä USAF teki kyseisellä välineellä? Jos joku kenraali sitten aikoi testata esimerkiksi kemiallisia aseita Maata kiertävällä radalla, niin hän oli varmasti hullu. Näet jos tuo asema sitten olisi pudonnut maahan, niin silloin nuo kaasut olisivat levinneet pitkin ilmakehää. Jotkut ihmiset ovat pilanpäiten puhuneet siitä, että USA:n asevoimat olisivat kloonanneet joitakin maailman huipputiedemiehiä, ja sijoittaneet heidät kauas avaruuteen, jotta noiden henkilöiden kanssa ei päästäisi puhumaan.

Tuollaiset puheet ovat ikään kuin huonoja vitsejä jossain teekkaripiireissä, ja kuten varmaan tiedätte, niin silloin jos tällainen projekti tehdään, niin nuo supertiedemiehet olisivat eräänlaisessa putkassa, josta he eivät pääsisi pois. Näet heidän ruumiinsa olisi niin heikko, että se romahtaisia kasaan, jos nämä henkilöt joskus laskeutuisivat Maan pinnalle. Mutta kuten tiedämme, niin tällaisiin asioihin liittyvä salailu kiehtoo ihmisiä, ja siksi niistä kýllä saa keskustella ilman, että ketään lähdetään viemään yhtään mihinkään. Toki konventinaalisempi selitys tuollaiselle avaruusasemalle olisi varmasti sellainen, että sitä kautta huolletaan valtavia avaruusteleskooppeja, joita käytetään vakoiluun. Tai sitten he suunnittelivat stationaarisella radalla olevaa satelliittia (stationary trajectory satellite) , josta he käyttivät nimeä "avaruusasema".

Eli jos teleskooppi on hyvin kaukana Masta, niin se on turvassa matalalle kiertoradalle ulottuvilta ASAT-järjestelmiltä, mutta jos vakoiluun käytetään stationaariradalle sijoitettuja valtavia 5-10 metrin teleskooppeja, niin ne voivat  toimia paljon tehokkaammin kuin matalalla kiertoradalla olevat vakoilusatellitit. Näet jos nuo teleskooppi sijaitsee riittävän kaukana Maasta, niin silloin sen havaintoalue kattaa  suuremman osa Maasta, ja kun sen pitää kohdentaa tarkkailu johonkin tiettyyn kohtaan, niin silloin riittää se, että satelliittia vain hiukan käännetään, jolloin ajoainetta kuluu vähemmän. Samoin tuollaisen satelliitin reaktioaika on pienempi kuin matalalla radalla olevien valokuvatiedustelusateliittien, joiden pitää muuttaa rataansa aina, kun niiden halutaan tekevän nopeita ylilentoja.



Projekti sai nimen "Solar Warden", koska NASA tai USAF eivät sille aluksi keksineet mitään järkevää käyttöä, paitsi tietenkin stationaariradalle asetettujen ELINT- eli signaalitiedustelusatellittien huoltamisen. Mutta villit huhut lähtivät liikkeelle, ja puhuttiin esimerkiksi kiertoradalle valmiiksi sijoitetuista ydinaseista, joilla sitten "kommunistit" olisi ammuttu hajalle, jos he olisivat suunnanneet aggressioita USA:aa kohti. Tuolloin termi "kommunisti" tarkoitti USA:ssa tahoja, joiden oletettiin suunnittelevan yllätyshyökkäystä amerikkaan.


Thursday, December 1, 2016

Median suhde politiikkaan sekä liike-elämään saattaa olla hyvin mutkikas

"Kuka valvoo valvojia,on valvonnan ongelma"

Toimittajien työn sensurointi sekä uhkaaminen ovat hyvin houkutteleva vaihtoehto silloin kun hänen esimiehensä joutuu jotenkin ikävään valoon, ja silloin tietenkin saattaa eteen tulla tilanne, jossa häntä vastaan hyökätään pelottelemalla esimerkiksi potkuilla. On tietenkin tärkeää että toimittajien toimintaa valvotaan, jotta he eivät esimerkiksi uhkaile muita ihmisiä, tai muuten yllytä väkivaltaan, ja itse kyllä olen sitä mieltä, että esimerkiksi äärioikeiston profiilin jatkuva kohottaminen sekä heidän keskusteluryhmiensä mainostaminen esimerkiksi lehdistön toimesta on jotenkin ikävää, vaikka toki heilläkin on oikeus puhua sekä sanoa mielipiteensä asioista.

Mutta kun puhutaan siitä, että keskustelutyyli saattaa olla sellaista, että yksittäisiä henkilöitä uhkaillaan väkivallalla, niin silloin ei kyllä asiaa voida käsitellä sillä tavoin, että kyseessä olisi mikään muu kuin yritys kaventaa sananvapautta. Mutta kuka sitten valvo esimerkiksi YLE:ä, on kysymys johon ehkä pitää löytää uuden tyyppinen ratkaisu, koska poliittinen valvonta ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto tähän asiaan. Eli tuo kansanedustajien toimesta tapahtuva median kontrollointi on tietenkin erittäin hyvä tapa hoitaa tuollaisen laitoksen valvontaa, sekä huolehtia sen tasapuolisuudesta, eli siitä että uutisissa kuunnellaan kaikkia osapuolia. Mutta tuossa asemassa saattaa joskus henkilöille tulla mieleen se, että he eivät ehkä halua kaikkea kertoa julkisuudessa.

Toki on hyvä asia, että tavallinen kansa pääsee valvomaan YLE:ä, mutta kuitenkin voidaan kysyä sitä, että onko esimerkiksi poliittisen puolueen jäsenyys vaikuttanut siihen, missä sävyssä esimerkiksi vaaleja ennen esitettäviä ohjelmia valitaan? Kukaan meistä ihmisistä ei ole täysin objektiivinen ainakaan itseämme kohtaan, ja vaikka ihminen oikeasti toivoisi olevansa suuri ja jyrkkä itsensä tuomitsija, niin valitettavasti kukaan meistä ei tähän pysty täysin. Jos pystyisimme arvioimaan omaa työtämme täysin ulkopuolisen silmin, niin silloin meillä ei olisi esimerkiksi opettajia, vaan kaikki ihmiset arvioisivat oman työnsä itsenäisesti. Ja joskus on ilmeisesti tullut mieleen sellainen asia, että joku henkilö toimituksessa ikään kuin alkaa parannella omaa asemaansa, ja koska mediatalo on oikeasti melko tavallinen työpaikka, niin silloin tällöin käy niin, että toimittajan työ ei kaikkia miellytä.

Tällöin voi jostain henkilöistä tuntua turvalliselta lähteä painostamaan toimituksen esimiehiä sillä, että ”jos ei uutisten linja muutu, niin sitten saavat päätoimittajat lähteä etsimään uutta työpaikkaa”, ja se ei sitten varmasti mukavalta tunnu. Maamme perustuslakiin on kirjattu sensuurin kieltävä pykälä, koska sen tarkoitus on estää valtion työntekijöitä peittelemästä omia rikoksiaan. Tietenkin maassamme on julkaisukielto, mikä koskee valtiomme virastojen salaiseksi leimaamia papereita, mutta tietenkin jos tuosta samasta asiasta on olemassa esimerkiksi lehtiartikkeleja tai YouTube-videoita niin silloin tietenkin noita videoita saa kommentoida tai niiden pohjalta tehdä kirjoitelmia, jotka eivät hyödynnä valtion salaisia asiapapereita,

Jos materiaali on vieraskielistä, niin silloin tietenkin tuo materiaalin valmistaja sekä julkaisija vastaavat siitä, että se ei sisällä heidän maassaan salaiseksi merkittyä materiaalia. Mutta muuten julkaisemisessa on maassamme erittäin suuri vapaus, ja ainoastaan oikeastaan kansanryhmää sekä yksityishenkilöitä vastaan tapahtuva yllyttäminen on rikos. Samoin esimerkiksi puoluekantaa koskevia tietoja ei saa kerätä, mutta kuitenkin esimerkiksi puolueen jäsenyys saattaa olla asia, joka vaikuttaa toimittajan ja hänen esimiehensä näkemyksiin erilaisista asioista.

Se että maamme kansalaiset eivät ole kiinnostuneita politiikasta johtuu siitä, että mamme poliitikot ovat ilmeisesti melko korkealla moraalilla varustettuja ihmisiä. Ja siksi sellainen asia, että pääministeri on vaimentanut tai yrittänyt vaientaa mediaa on erittäin ikävä asia. Sen takia meidän pitää sitten kyllä ryhtyä miettimään sitä, että onko oikein, että poliitikko tai virkamies valvoo järjestelmää, joka on muodostettu paljastamaan epäkohtia yhteiskunnassa? Kuitenkin on olemassa sellainen asia, mitä kutsutaan laiksi sekä hyvien tapojen mukaan toimimiseksi, ja sen takia pitää kuitenkin medialla olla valvojansa. 


Ja kuten yleinen  kysymys kuuluu, niin "kuka valvoo valvojia" Mitä tehdään jos mediaa valvomaan perustettu viranomainen alkaa sitten sensuroida kirjoituksia esimerkiksi hallituksen määräyksestä vedoten esimerkiksi jatkuvaan uhkailuun?  Eli mitään yllyttämistä sekä toisen uhkailua ei saisi kuitenkaan hyväksyä, ja olisi hyvä jos toimittajat sekä heidän esimiehensä joutuisivat kertomaan puoluekantansa, koska varsinkin vaaleja ennen saattaa tulla mieleen sellainen asia, että mediatalo saattaa olla puolueellinen valitessaan esimerkiksi ehdokkaita, joita haastatellaan televisiossa. Tai sitten esimerkiksi haastattelun sävy voi olla hyvin ikävä, jos esimerkiksi kilpaileva ehdokas haastattelee toista ehdokasta. Ja tuolloin olisi erittäin hyvä, mikäli syy tuohon kylmäkiskoisuuteen tulisi ilmi.


Toki se että puoluekantaa tai muuta vastaavaa tietoa ei kuitenkaan ole mielestäni mitenkään hyvä kerätä, ja muutenkin henkilörekisterilaki kieltää aiheettomien nimilistojen keräämisen. Eli noiden tietojen kerääminen on itseasiassa kiellettyä. Kuitenkin juuri julkinen sana on se paikka, missä olisi ainakin jossain määrin hyvä, jos toimittajien puoluekanta tulee ilmi, ja jos puhutaan vaikka seksuaalisesta suuntautumisesta, niin silloin tietenkin nuo asiat tulevat jossain määrin ilmi, jos esimerkiksi tiettyjen ravintoloiden tai järjestöjen jäsenlistaa aletaan levitellä julkisuudessa. Mutta toki on olemassa sellainen asia, että nimiä voidaan kyseisille listoille lisätä kiusantekomielessä, ja tämä tietenkin taas saa aikaan sellaisia asioita, mistä voi jollekin koitua todellista haittaa, kuten että häntä aletaan kiusata työpaikallaan.

espoonmetsa.blogspot.fi

Friday, November 25, 2016

Elektroninen teddykarhu eli "Roboteddy" voisi tulevaisuudessa vahtia lasten leikkejä


Innovaatio ei välttämättä tarkoita sitä, että tuote on digitaalinen. Toki sen markkinoinnissa voidaan hyödyntää digitaalista alustaa, joka voi olla sellaisella käytöliittymällä varustettu, että tilaukset näkyvät siinä kuplissa, missä kerrotaan mitä mihinkin osoitteeseen menee. Mutta tuote kyllä voi olla teddykarhukin, jos sen markkinointi tehdään oikein. Toki teddykarhuakin voidaan kehittää niin, että siinä voi olla digitaalisia komponentteja kuten itkuvaroittimia tai valvontakameroita, jos niillä ajatellaan suojella esimerkiksi lastenhuonetta tai muita tiloja.

Tuollaisessa cyberteddyssä voi olla vaikkapa palovaroitin, joka kertoo jos lastenhuoneessa leikitään tulella tai siellä tupakoidaan. Samoin tuo diginalle voi lähettää kuvaa siitä, mitä tuolla huoneessa tehdään esimerkiksi perheen vanhemmille. Ja se voi myös äänittää puhetta yms, jolloin tuollaisia elektronisia leluja voidaan käyttää esimerkiksi lasten päivähoitajien toiminnan valvomiseen, sekä siihen että onko lasten välillä mahdollisesti jotain kaunoja tai kiusaako joku lapsista muita. Tuo teddykarhu voi tietenkin olla robotti, joka sitten kävelee talossa, ja jonka avulla voidaan etänä tutkia paikkoja esimerkiksi kätkettyjen aseiden varalta.

Elektronisten lelujen avulla voidaan valvoa sitä, millainen on lasten keskinäinen elämä oikeasti silloin, kun he eivät esiinny edukseen vanhemmilleen, ja tuollaista havainnointivälinettä voisivat esimerkiksi psykologit sekä psykiatrit hyödyntää työssään, kun he määrittelevät sitä, millaisia odotuksia he lapselle voivat asettaa, sekä sitä millainen on vaikkapa luokassa häiriköivä lapsi ollessaan muiden lasten kanssa. Yleensä noiden tarkkailussa käytettävien tilojen ongelmana on se, että lapsi on tuolloin tietoinen tarkkailusta, ja samoin hänen vanhempansa voivat sitten toimia niin, että he antavat itsestään parhaan mahdollisen kuvan, kun tuo mielenterveyden asiantuntija on käymässä kotikäynnillään perheen luona.

Ja kun toimitaan maailmassa, missä petos on kovin yleistä, niin psykologin eli tutkijan pitää tietenkin päästä tarkkailemaan koko perhettä niin, että sen jäsenet eivät tiedä hänen tarkkailevan tilannetta tuossa kohdeympäristössä. Mielenkiintoisin mahdollinen koejärjestely on sellainen, että joissain tilanteissa nuo tarkkailtavat henkilöt tietävät tarkkailusta, osa taas on sellaisia, missä kukaan ei tiedä siitä, että tilassa on tarkkailulaitteita.

Kolmas tilanne on se, että joko lapsi tai hänen vanhemmistaan toinen tai molemmat tietävät huonetta tarkkailtavan. Joissain tapauksissa nuo tarkkailijat ovat kertoneet tuolle henkilölle tai henkilöille tarkasti sen, minkä esineen sisällä tuo laitteisto on, jolloin ruvetaan seulomaan, että kenelle tulee tarve laittaa esimerkiksi laukkuja noiden esineiden eteen, ja että kuka sitten osoittaa esimerkiksi lamppua kädellään, jos siihen on kertoman mukaan kätketty salakuuntelulaitteita tai muuta tarkkailuelektroniikkaa.

 Ja sitten pitää todeta se, että sopiiko tuo perhe jotain, ennen kuin he menevät psykiatrin eteen kertomaan asioistaan, ja muuttuuko heidän käytöksensä silloin, kun tarkkailusta on kerrottu etukäteen. Samoin tutkijoita kiinnostaa takuulla sellainen asia, kuin miten tuo kohdehenkilöiden ryhmä sitten valmistautuu tuon tutkijan saapumiseen. Eli ehostavatko naiset tuolloin itseään tehokkaammin kuin muuten, tai puhutaanko esimerkiksi lasten kanssa pitkään ennen kuin tutkija saapuu kotikäynnille?

Samoin tutkijaa kiinnostaa varmasti tietää myös mitä kohdeperheessä tapahtuu hänen lähtönsä jälkeen? Syövätkö lapset toistuvasti suklaakakkuja kun tutkija on käynyt, ja kuinka yleistä tuossa kohderyhmässä ylipäätään on tuo herkkujen syöttäminen lapsille? Noilla tavoin joskus ikään kuin ostetaan lapsilta lausuntoja, joita joku sitten haluaa kuulla. Eli heille kerrotaan suoraan, että jos he vaikenevat esimerkiksi laitokseen suljetusta perheenjäsenestä, niin silloin he saavat lahjaksi suklaakakkuja.

espoonmetsa.blogspot.fi

Tuolla tavoin lapsia on erittäin helppo lahjoa antamaan vääriä lausuntoja vaikkapa oikeudessa. Saadakseen tietää totuuden, täytyy tutkijalla olla käytössään esine, joka kuitenkin on lapselle yleensä tärkeä.Tuon laitteen avulla hän voi tarkkailla sitä, että tuhoaako joku tuon lapsen leluja tarkoituksella, ja se on kuitenkin helppo jättää paikalleen taloon. Eikä teddykarhua varmasti kovin helposti epäillä vakoilulaitteeksi, varsinkaan jos tarkkailija sitten sanoo, että tuo on lahja joltain järjestöltä, tai että kaikki sairaalan lapsipotilaat saavat tuollaisen nallen muistoksi.

espoonmetsa.blogspot.fi

Ilmalaivoissa on edelleen paljonkin potentiaalia, jos ajatellaan niiden käyttöä nykyaikaisten tuotanto- sekä muiden yhteiskunnallisten prosessien tukena

DARPA:n ISIS ilmalaiva

Ilmalaivojen tekniikka on hiukan parantunut siitä ajasta, kun Zeppeliinit kuljettivat matkustajia ylellisesti pitkin taivaita. Kun puhutaan siitä, miten materiaalit sekä tuotantotekniikka on parantunut sitten 1900-luvun alusta, niin voidaan sanoa, että nuo silloinkaan käytössä olleet ilmalaivat eivät niin kovin huonoja olleet, kun on annettu ymmärtää. Kun kreivi Ferdinard von Zeppelin kehitti ensimmäisen toimivan ilmalaivan 1900-luvun alussa, niin siitä ajateltiin ensisijaisesti asetta, ja siksi tuohon välineeseen tehtiin paljon erilaisia turvallisuutta parantavia yksityiskohtia, joista tärkein oli kennomainen kaasutankki.


Ilmalaiva tarvitsee ilmaa kevyempää kaasua voidakseen nousta maasta ilmaan, ja 1900-luvun alussa ainoa saatavilla oleva kaasu oli vety, mitä tuotettiin elektrolyyttisesti, ja tietenkin kyseinen kaasu on erittäin reaktiivista. Siksi tuo muuten erittäin käyttökelpoinen kaasu on jäänyt pois esimerkiksi ilmalaivoista, koska se aiheuttaa hyvin helposti räjähdyksen, jos siihen kohdistuu esimerkiksi kipinöitä.


Todellisuudessa vety on aivan turvallista ainetta, kun puhutaan ilmalaivoista, jos muistetaan se, että noihin vedyllä täytettyihin säiliöihin ei saa jäädä ollenkaan ilmaa, koska silloin syntyy erittäin tulenarka koheesio, jossa pienikin kipinä voi aiheuttaa räjähdyksen. Zeppelinien suunnittelijat tiesivät toki sen, että noita ilmalaivoja tultaisiin ampumaan konekivääreillä ja valojuovaluodeilla, kun ne lensivät kohti Lontoota Ensimmäisen Maailmansodan aikaan. Britit kehittivät hyvän taktiikan noiden välineiden pudottamiseen, eli he käyttivät silloin sellaista menetelmää, että kaksi konetta hyökkäsi Zeppelinin kimppuun, ja ensimmäinen kone ampui ilmalaivaa valojuovaluodeilla koko sen pituudelta, jotta sen vetysäiliöt saataisiin puhkottua, ja toinen lentäjä tai hänen taka-ampujansa ampui sitten ilmalaivaa valopistoolilla, jotta tuo tankeissa oleva vety saataisiin räjähtämään.


Kuitenkaan Zeppelin ei mikään helposti pudotettava väline ollut, koska sen rungon sisällä oli kolmesta viiteen vetysäliötä, ja tuon takia kyseisen välineen sisällä oli tyhjää tilaa, ja valojuovat eivät puhkoneet tuolloin sen vetysäliötä. Syy miksi ilmalaivat jäivät välillä pois käytöstä on kuitenkin mysteeri, koska niillä on erittäin pitkä lentoaika verrattuna lentokoneeseen.


Siksi niitä käytetään edelleen esimerkiksi rauhanajan meripartoinnissa. Vaikka syyksi esitetään Hindenburgin tuhoa, niin itse olen sitä mieltä, että tämä ei varmaan ole se oikea syy siihen, miksi tuo sinällään käyttökelpoinen väline jäi ikään kuin unholaan, vaikka sillä on monia käyttökohteita kuten yleisötilaisuuksien tai kansallispuistojen valvominen sekä esimerkiksi metsätyökoneiden apuna toimiminen. Tuolloin tuollainen Zeppelini varustetaan manipulaattori käsivarrella, mihin on liitetty metsätyökoneen koura, ja touon ilma-aluksen alla on kori, mihin se sitten siirtää nuo katkomansa tukit.  Ja vaikka tuo ilmalaiva on tietenkin isokokoinen, niin sitä voidaan kauko-ohjata maasta käsin.


Kun puhutaan siitä, miten korkealla tuollainen ilmalaiva voisi sitten lentää, niin se vähän riippuu millaisista materiaaleista sen runko on tehty. Eli tuollainen huippunykyaikainen ilmalaiva voidaan valmistaa esimerkiksi hiilikuidusta, mikä tekee jäykästä rungosta erittäin lujan, ja sitten tuossa ilmalaivassa pitäisi tietenkin olla kaksoisrunko, jotta kaasu ei pääse pois sen sisältä. Eli tuo ilmalaivan sisempi runko voisi olla mylarista valmistettu pussi, joka sitten laitetaan tuon jäykän kuoren sisään, mikä estää sen paisumista, ja tietenkään ilmalaivan sisällä ei saisi olla vain yhtä kaasusäiliötä, vaan rungon sisällä pitäisi olla vähintään kolmesta viiteen erillistä säiliötä, joiden ansiosta vuodon sattuessa ei niin suuri määrä kaasua pääse ilmaan, kuin mitä tapahtuisi jos säiliö olisi yhtä kappaletta.


Samoin sen runkoon voidaan asentaa aurinkopaneeleita, joilla taataan tuon välineen erittäin pitkä lentoaika, ja tietenkään tuo ilmalaiva ei tuolloin olisi mikään kovin nopea. Mutta kun mietitään sitä, millaisiin nopeuksiin noiden laitteiden avulla voidaan päästä, niin mikään ei tietenkään estä ilmalaivoja olemasta nopeita. Eli ne voidaan varustaa sekä “low enduring” tekniikalla, sekä suihkumoottoreilla, joista käytetään jompaa kumpaa. Se tietenkin voisi olla robotti, joka tuo esimerkiksi kriisialueille lisää viestintä- sekä valvontakapasiteettia, ja samalla tuollainen väline voisi kuljettaa myös lastia esimerkiksi tulvien uhrien auttamiseksi. Noiden robotti-ilmalaivojen lentokorkeus voisi olla yli 30-kilometriä, ja niillä voidaan valvoa jotain tiettyä kohdetta intensiivisesti useiden päivien ajan. Nykyään on suunniteltu sellaista, että noita äärimmäisen korkealla lentäviä ilmalaivoja varustettaisiin laser-asein, sekä kameroin, minkä ansiosta ve voisivat pudottaa allaan lentäviä lentokoneita leikkaamalla niiden siivet poikki hiilimonoksidi-lasereiden avulla.


Muuten 1940-lukuun sekä Toiseen Maailmansotaan liittyy hyvin kiehtova tarina, mikä koskee ilmalaivoja. Liittoutuneet pelkäsivät sitä, että heidän lentokoneitaan kaapattaisiin jättimäisten Zeppelinien avulla. Eli nuo Zeppeliinit lentäisivät B-17-muodostelman päällä, ja kaappaisivat noita pommittajia erityiseen kammioon, jossa niiden miehistöt olisi siepattu, joidenkin insinöörien mielessä on ollut  sellainen mahdollisuus, että rakennetaan jättikokoinen lentokone, joka voisi olla esimerkiksi C-5 “Galaxyn” kokoluokkaa, ja tuo kone sitten varustetaan sellaisella nokalla, että se voidaan avata ilmassa, koneen lentäessä täydellä nopeudella.


Sitten se vain nappaisi edessään olevan lentokoneen kiinni, ja tuon kaapatun koneen siivet voidaan leikata pois esimerkiksi lasereille, jolloin tuo kone saadaan otettua kaappaamaan suunnitellun kuljetuskoneen sisään, ja tuota välinettä, joka voisi käyttää nimeä “Super Guppy” ehkä voitaisiin käyttää lentokonekaappausten ratkaisemisessa. Tuolla laitteella on ainoastaan yksi rajoitus, eli tuolloin ilman pitää päästä virtaamaan vapaasti koneen läpi, ja jos sillä on tarpeeksi kokoa, niin tuo “Super guppy” voisi vetäistä sisäänsä hävittäjän tutkimuksia varten. Ja kun sen sisältä pumpataan ilma pois, niin silloin kaapatun koneen moottorit sammuvat, ja se jää kaappajansa armoille, koska silloin sen moottorit eivät enää saa ilmaa, jotta ne voivat toimia. Ehkä tuollainen projekti on oikeasti ollut olemassa jossain AREA-51.n kaltaisen laitoksen piirrutuspöydällä, sitä emme voi tietää.

Alla pari linkkiä asiaa käsitteleviin videoihin

https://www.youtube.com/watch?v=3ha1V6wR8_E

https://www.youtube.com/watch?v=V3ZIGULlP7Q

 https://www.youtube.com/watch?v=g59PX4xlgNg

espoonmetsa.blogspot.fi

Saturday, November 19, 2016

Aurinkovoiman sekä muiden uusiutuvien luonnonvarojen käyttö voi olla mahdollista myös lentokoneissa


Monet ihmiset pitävät tuulivoiman käyttöä lentokoneissa tai lennokeissa aivan absurdina asiana, mutta tuo konsepti voisi toimia oikeastaan ihan hyvin esimerkiksi aurinkokäyttöisen lentokoneen apuvoimanlaitteena, millä sen toiminta-aikaa sitten kasvatetaan entisestään, ja tuollaisten aurinko- tai pikemminkin hybridikäyttöisten lentokoneiden kapasiteetti esimerkiksi jonkun tietyn alueen valvonnassa on erittäin suuri. Noiden lennokkien toiminta on oikeastaan aivan samanlaista kuin hybridiautojen. Se miten ne poikkeavat hybridiautoista on vain se, että tuo lennokki lentää korkealla ilmassa.

Ne voidaan rakentaa STEALTH-materiaaleista, ja niillä on erittäin suuri lentokorkeus, ja koska noista lennokeista ei jää infrapunajälkiä, niin niitä voidaan käyttää taistelukentillä osoittamaan täsmä-aseille kohteita sekä valvomaan vihollisen liikkeitä. Ja kuten monesti olen kirjoittanut, niin ne on erittäin vaikeasti tuhottavissa suuren lentokorkeuden sekä vähäisen tutka- sekä infrapunajäljen takia, jolloin niiden etsiminen on melko vaikeaa. Samoin aseiden kohdentaminen hiilikuiturunkoon voi olla hiukan vaativa prosessi.

Eli tuon lentokoneen potkurissa on generaattori sekä sähkömoottori, mitä käytetään siihen, että kaikki sähkövoima mitä on kerättävissä talteen, on on myös otettu talteen. Se ei tee lentokoneesta ikiliikkujaa sikäli, että kitka sekä johtimien sähkövastus estää tuon moottorin käymisen ikuisesti. Ja yöllä lennettäessä sen pitää sitten käyttää polttomoottoria eli joko polttokennoa, mäntämoottoria tai turbiiinia, jotta se voisi kehittää tarpeellisen määrän sähkövirtaa, jotta tuo kone pysyisi ilmassa. Toki sen potkuriin kiinnitettyä generaattoria voidaan käyttää niin, että tuo lentokone syöksyy välillä alaspäin, jotta sen generaattori saadaan lataamaan akkuja tehokkaammin.

Aurinkovoimalla toimivat valvontakoneet ovat tehokkaita silloin, kun niiden avulla tarkkaillaan tiettyä aluetta,  ja tuolloin satelliittien ongelma on niiden pyöriminen maapallon ympäri, jolloin tuo alue jää välillä katveeseen. Mutta yöaikaan niiden toiminta on kuitenkin hiukan ongelmallista, koska nämä välineet joutuvat silloin pois auringon valosta, ja silloin niihin pitää kehittää vaihtoehtoinen voimanlaite kuten polttokennot, jotka ovat kehittyneempiä sekä kevyempiä kuin varsinaiset akut. Kun tuollainen lentokone lentää samaa rataa viikkojen tai jopa kuukausien ajan, niin tuolloin tietenkin olisi parempi, että se olisi robotti.
"Odysseus"
(Kuva II)

Tuollaisen tehtävän teettäminen ihmisellä olisi todellista lentäjien haaskaamista, koska nuo tehtävät olisivat ainoastaan ympyrän lentämistä taivaalla. Noiden koneiden korkeutta voidaan kasvattaa tekemällä niistä kokoon taitettavia, jolloin lentokentät eivät aseta niille samoja rajoituksia, kuin jos nuo aurinkopaneelien peittämät siivet olisivat yksiosaisia. Eli ne voivat mennä kokoon kuin origamit kuten kuvan kaksi (Kuva II) "Odysseus", mikä tietenkin lisää niiden pituutta ja samalla koneen lentokorkeutta erittäin paljon.

Vaikka tietenkin on tutkittu sellaisia eksoottisia voimanlaitteita kuten RTG eli ydinparisto, niin tämä malli tietenkin on hiukan ongelmallinen siinä käytettävien radioaktiivisten aineiden takia. Tuo väline olisi kuitenkin kaikkein tehokkaimpia mahdollisia voimanlaitteita, ja toteutukseltaan se olisi melko yksinkertainen, eli siinä tarvittaisiin vain sirkkelisahan moottori sekä ydinparisto, eli toteutuksen kannalta tuon ratkaisun ongelman muodostaa se, että RTG pitää sisällään korkea-aktiivista isotooppia, mikä tietenkin on riski ympäristölle.

Toinen mahdollisuus olisi tietenkin käyttää kapillaariputkea, mihin itse olen mieltynyt, mutta tuo tuuligeneraattori ei varmaan olisi kovin epärealistinen. Itse en tuota tuuliturbiinia muuten ole ideoinut, vaan idean tuosta tuuliturbiinilla lentävästä lentolaitteesta kehitti mies nimeltään Viktor Schauberger, kun hän työskenteli aikoinaan Saksan V-ase ohjelmassa.

Kuitenkin tuo väline olisi sellainen, että se saattaisi vaarantaa muiden lentokoneiden turvallisuutta, koska se roikkuisi tuon lentokoneen ulkopuolella. Schauberger kehitteli aikoinaan ajatusta lentämisestä ilman polttoainetta, ja hänen ideoitaan on ollut lentävä lautanen, jonka kehän sisällä olevaa roottoria pyöritetään ylöspäin sojottavan putken läpi imeytyvän ilman avulla, ja toimiessaan tuo väline olisi mullistanut lentämisen. Kyseistä lentävää lautasta kutsuttiin nimellä “Hönebru” tai myöhemmin V-5 (Vertungswaffe 5) eli kostoase viisi. Tuon ilmeisesti teoreettiselle tasolle jääneen laitteen pohjalta on rakennettu koekappaleita, missä on parempi laakerointi sekä myös parempi avioniikka, ja tarkemmin työstetyt osat. Noiden välineiden toiminnasta ei olla varmuutta, mutta kuitenkin tuollainen kapillaariputken läpi kulkeva imu voisi pyörittää roottoria tarpeeksi nopeasti, jotta isokokoinen ilma-alus pääsisi ilmaan.


Se että joku pahvista tai läkkipellistä rakennettu versio saadaan lentämään, ei tarkoita sitä, että tuolla laitteella olisi mitään käytännön sovelluksia paitsi ehkä leluina. Kuitenkin pitää ymmärtää se, että nykyään on käytössä esimerkiksi tietokoneita, joilla voidaan esimerkiksi hybrikäyttöisen mallin toimintasäde kasvattaa äärimmilleen, eli sen polttomoottorin käyntiä säädellään niin, että polttoainetta kuluu mahdollisimman vähän, ja tuollainen lentolaite voisi liikkua kuin jojo, eli se välillä sitten pudottautuu alas, jotta sen turbiiniin saataisiin mahdollisimman paljon kierroksia, ja nykyään myös esimerkiksi laakereita tehdään sellaisella tarkkuudella, että Shaubergerin aikaan sellaiseen ei ollut mahdollisuutta. Ja tuon takia kyseisen välineen lentoon vaikuttava kitka olisi mahdollisimman pieni. Eli tuo väline voisi toimia oikeastikin.


Friday, November 18, 2016

UAV:t eli nanoilma-alukset voivat vaarantaa tehokkaasti ihmisten tietoturvaa, ja niistä ovat kiinnostuneet monet tiedustelupalvelut sekä poliisijärjestöt ympäri maailmaa


UAV- helikopterien tarkastelu  tietoturvariskinä on verraten uusi lähtökohta, kun lähestytään kauko-ohjattavia ilma-aluksia lainsäädännön kannalta. Noiden laitteiden avulla voidaan pihoja sekä ihmisten asuntoja kuvata melkein miten halutaan, ja sen takia esimerkiksi lähes kaikki maailman tiedustelupalvelut ovat niistä kiinnostuneita. Nuo välineet on helppo hankkia, eli niitä myydään täysin vapaasti lähes kaikissa maissa, joten tuolloin ei koko välineistöä tarvitse tuoda maahan, ja silloin vakooja voi käyttää vapaasti mitä tahansa lentoyhtiötä, mikä tekee hänen paikallistamisestaan vaikean.

Samoin tuolloin hän ei tuo mitään epäilyttävää tulliin, joten silloin tuo henkilö voi operoida vapaammin, koska hän ei saavu maahan epäilyttävällä lentoyhtiön koneella. Ja esimerkiksi venäjän tiedustelun agentti voi lentää esimerkiksi Suomen tai Ruotsin kautta, ja käyttää molemmilla reiteillä vaikkapa SAS:aa, ja sitten sen jälkeen vaikkapa British Airwaysia matkatessaan tehtäviinsä Iso-Britanniaan. Tuolla hän voi sitten hankkia tuollaisen UAV-helikopterin esimerkiksi lelukaupasta, ja sitten lennättää sitä kohteen lähellä. Vaikka tuollainen kaupallinen helikopteri ei ehkä pidä sisällään mahdollisuutta liittää konetta PC:hen, niin riittää että siinä on kamera, joka välittää kuvaa kädessä pidettävään konsoliin.

Tuosta konsolista voidaan kuvaa siirtää hyvin helposti mihin tahansa PC:hen yksinkertaisesti käyttämällä nettikameraa, joka on kiinnitetty lennättäjän otsapantaan. Tuollaisia actionkameroita myydään lähes jokaisessa nettikaupassa, ja tuosta UAV:n välittämästä filmistä voidaan sitten eristää yksittäiskuvia erittäin tehokkaasti siten, että tuota filmiä pysäytetään tietyssä kohdassa, ja tuosta sitten tehdään kuvaruutukaappaus, mitä voidaan tarkastella esimerkiksi Paint kuvankäsittelyohjelmalla. Tuon lisäksi kyseiset helikopterit voidaan varustaa laser- tai suuntamikrofoneilla, joilla voidaan ihmisten keskusteluja äänittää erittäin tehokkaasti, ja kuten olen kertonut, niin nämä välineet on erittäin helppo hankkia aivan laillisesti, eikä niiden käyttöä säätele muu kuin sellaiset lait, mitkä koskevat ihmisten tai yksityisten alueiden kuvaamista.

Toki valtio on erittäin hyvin varautunut esimerkiksi vakoilusatelliitteihin tai tiedustelukoneisiin, mutta nämä äärimmäisen pienet lentolaitteet ovat vaarallisia siksi, että niiden käyttöä on mahdotonta ennustaa etukäteen. Niillä voidaan kuvata esimerkiksi toimistoja ilman että kukaan huomaa yhtään mitään, ja noista kuvista voidaan sitten tarkkailla tietokoneiden ruutuja, tai lasermikrofonien avulla kuunnella keskusteluja. Toki noita helikoptereita voidaan ampua alas tai saattaa toimimattomaan tilaan esimerkiksi EMP-pulssien avulla, ja noista välineistä voidaan ottaa sormenjälkiä, mutta toki nuo vakoojat ovat saattaneet oikeasti käyttää hansikkaita käsitellessään noita välineitä ja EMP-pulssilla tietenkin tuhotaan kaikki muukin elektroniikka tuon pulssin vaikutusalueelta, joten sitä ei varmaan kovin helposti käytettäisiin.

Mutta kun puhutaan tuollaisesta tietoturvan vaarantamisesta, niin toki noihin UAV-välineisiin voidaan ampua GPS-laite kiinni, eli tuo pieni paikannuslaite ympäröidään liimamönjällä, ja sitten ammutaan kiinni noihin UAV-helikoterihin, ja tuolla tavalla sitten noiden lennättäjien olinpaikka saadaan selville. Eli noita merkittyjä UAV-helikoptereita varjostetaan omilla UAV-helikoptereilla paikkaan, mihin se sitten laskeutuu, ja perään voidaan lähettää erikoisryhmä. Nuo varjostukseen käytettävät helikopterit voivat kuvata noiden lennättäjien kasvoja, ja niitä voidaan sijoittaa tietylle sektorille oletetun kohteen lähelle, koska nuo sähkökäyttöiset UAV-helikopterit eivät useinkaan omaa kovin suurta toimintasädettä, ellei niissä käytetä RTG:tä (RadioThermoGenerator) eli ydinparistoa, joka antaa tuollaiselle välineelle rajattoman toimintasäteen.

Thursday, November 17, 2016

Android-puhelimet sekä "avoimen lähdekoodin sovellusten" käyttö vakoilussa

Android-puhelimet ovat erittäin suosittuja niiden käyttöjärjestelmän skaalautuvuuden kannalta, eli nuo puhelimet voidaan helposti Google-tilien avulla kloonata, niin että kun toinen puhelin liitetään tuohon tiliin, niin edellisen puhelimen asetukset siirtyvät siihen melkein automaattisesti. Samoin Android-puhelimissa on paikannuspalvelu, mikä auttaa löytämään kadonneen puhelimen, ja samalla myö tuon Google-tilien kautta voi katsoa, että montako laitetta tiliin on liitetty, ja samoin tiedot siitä onko tuo tili auki muissa laitteissa auki voidaan todeta helposti. Mutta kuten olen kirjoittanut, niin tämä skaalautuvuus voi aiheuttaa myös tietoturvaongelmia, jos joku vaikka tekee tuolle tilille ylimääräisen puhelimen tai pääsee sitä muulla tavoin käyttämään.

Ja kuten varmasti tiedämme, niin esimerkiksi rikolliset voivat hyötyä tästä paikantamispalvelusta erittäin ikävällä tavalla. Eli he voivat käskeä järjestönsä jäseneksi pyrkivää henkilöä kantamaan Android-puhelinta taskussaan, ja sitten tuota paikannusta hyväksikäyttäen tarkkailla tuon henkilön sijaintia. Samoin rikolliset voivat piilottaa esimerkiksi halvan Android-puhelimen jonkun henkilön moottoripyörään tai autoon, ja tarkkailla sitä, missä tämä henkilö liikkuu. Kuten äskettäin kirjoitin, niin tuollainen alle satasen älypuhelin voi tuon takia murtaa henkilön yksityisyyden todella tehokkaasti, kun hänen sijaintinsa saadaan selville. Mutta jos noilla rikollisilla on taitoja tai suhteita, niin he voivat tietenkin hankkia käyttöönsä valvontaohjelmia, joita he voivat sujauttaa toisen puhelimeen vaikka Micro-SD-kortin avulla, eli tämän takia älypuhelinta ei kannata jättää pöydälle ilman valvontaa.

Toki puhelin voidaan ottaa haltuun esimerkiksi TeamWeaverilla, ja se sitten aiheuttaa sellaisia ajatuksia, että tuon kaltaisella ohjelmalla voidaan esimerkiksi soittaa puhelimella etänä, mikä mahdollistaa puhelimen käytön tilakuuntelussa. Kun kohdeorganisaatiossa pidetään kokousta, niin silloin yhtiön tilaan soluttautunut vakooja vain ilmoittaa kännykällään kokouksen alkaneen, ja sitten jossain asunnossa istuva tarkkailija vain soittaa tuolla tilaan ujutetulla puhelimella itselleen, ja sitten äänittää normaalisti tuon puhelun tietokoneensa avulla. Vaikka äänitys ei ehkä paras mahdollinen ole, niin äänenkäsittelyohjelmistoilla saadaan hyvinkin vaimea keskustelu kuulumaan.

Eli tuo äänitys voidaan tehdä kuulokemikrofoniin liitetyllä nauhoituslaitteella tai puhelimeen ladatulla äänitysohjelmalla, ja sitten ajaa tuo tiedosto tietokoneelle, jolloin sitä voidaan käsitellä äänenkäsittelyohjelmalla. Tällaisilla ohjelmilla mitä musiikin tekijät käyttävät voidaan sitten korostaa ääntä niin, että hyvinkin heikkotasoisesta äänityksestä saadaan puhe selvästi esiin. Ja kun tuo kokous on päättynyt, käy agentti hakemassa puhelimen pois, jotta kalliit laitteet eivät jää lojumaan mihinkään.

Friday, October 28, 2016

Pelko ja viha sekä yksipuolinen tiedotus ruokkivat vihaa ja auttavat rakentamaan muureja ja salaamaan rikoksia


Kun puhutaan siitä, että esimerkiksi pakolaiset valittavat maamme laitosruoasta, niin sitä ihmettelen, että tarvitaanko tähän aina se, että joku pakolainen huomaa asian. Tietääkseni itsekin ole erilaisiin laitosruokiin tutustunut elämäni aikana, ja mieleenpainuvin yllätys on muistaakseni ollut aivan loistava C-vitamiinipitoinen yhdistelmä, missä hillon sekaan lisätään kaalilaatikkoa.

Sillä kyllä kasvava lapsi pärjäsi koko päivän, ja muutenkin tuo loistava laitosruoan taso varmasti on ollut tiedossa monta kymmentä vuotta. Kyseinen ateria sattui muuten yleensä viikon pisimpänä koulupäivänä eteen, joten siinä saattoi jossain vaiheessa iltapäivää tulla hiukan nälkä. Sitä syödään kaikissa kouluissa sekä nuorisokodeissa, mutta vasta kun pakolaiset siitä sitten ovat valittaneet, niin asia on noussut esiin. Tämä on mielestäni jotenkin yksipuolista toimintaa.

Siinä ei koskaan olla kuunneltu sitä, mitä suomalaiset lapset ovat asiasta sanoneet, vaan jostain syystä oman maamme nuoriso ei ikään kuin muista niitä ihania kahdeksan tunnin ammattikoulupäiviä, jolloin tuo mahtavan upea kaalilaatikko saapui ruuan hakupisteeseen. Eli tässä kyllä puhutaan siitä, että saako suomalainen jonkun amnesian puolustusvoimissa tai mikä se itsenäistymis rituaali nyt kenelläkin henkilöllä sitten mahtaa olla. Näet olen itse kyllä havainnut sen, että myös valtion hallinnossa sekä päättäjien paikalla työskentelee ihmisiä, jotka ovat ainakin paperilla käyneet peruskoulun.

Mutta miksi noita laitosruokailun helmiä ei olla koskaan ennen nostettu pöydälle, ja keskusteltu tämän ruokailun tasosta. Kun keskustellaan siitä, millaiseen ruokailuun tai palveluun ollaan meillä ja maailmalla totuttu, niin silloin varmasti tasossa ja palvelutavoissa on eroja, ja joissakin maissa esimerkiksi tarjoilija tuo ruuan pöytään paikasta riippumatta, mutta toisaalta noissa maissa on tapana myös antaa heille "tippejä" eli juomarahaa. Eli tuo tippi saattaa olla esimerkiksi jopa kymmenen euroa, ja jos tuo asiakas ei noita tippejä maksa, niin hän saa itse hakea ruokansa tiskiltä. Tuo tippi saattaa todellisuudessa olla palvelumaksu, jonka tarjoilija sitten perii saadakseen itselleen ruokaa, ja hänen palkkansa saattaa koostua tipeistä, mikä ei ehkä ole mikään hyvä asia.

Kyseinen "homma" hoidetaan niin, että tarjoilija saa kyllä illasta palkkaa, mutta hänen "uniformunsa" vuokra pitää maksaa, ja koska he ovat töissä vain illan kerrallaan, niin silloin frakkien "vuokra" peritään heiltä palkasta. Eli kun henkilöstöpalvelun palkkalistoilla oleva tarjoilija vaihtuu joka päivä, niin silloin ei tuota palkkaa tarvitse ollenkaan maksaa. Ja kun henkilöstöpalvelu sitten vaihtaa tarjoilijoiden toimipistettä joka päivä, niin silloin sen ei tarvitse maksaa palkkaa, koska vaikka nuo ravintolat ovat nimellisesti itsenäisiä eivätkä kuulu ketjuihin, niin ne ovat tuon työvoimapalvelun omistamia toiminimiä, joilla kierretään esimerkiksi sellaisia lakeja, joiden mukaan yli 50 hengen yritykset eivät saa ottaa yhteyttä työntekijöihinsä työajan ulkopuolella.

Tuossa klusterissa ei yhdenkään yhtiön työläisten määrä ylitä 50 henkeä, ja työtilaus tehdään niin, että noille tarjoilijoille tarjoaa työtä tuo työvoimapalvelu, joka ei riko lakia, koska se tarjoaa työttömälle työtä.Tuota tekniikkaa on käytetty ainakin kauko-idässä sekä ennen myös Espanjassa, ja muualla eteläisessä Euroopassa ennen kuin EU-normit tulivat noissa maissa voimaan.

Joten meidän pitää vain kestää se, että joku muun kulttuurin edustaja syö vähän toisenlaista ruokaa kuin me suomalaiset, mutta kuten on muualla mediassa sanottu, niin ruuan voi tietenkin jättää syömättä, jos se ei maistu. Kuitenkin pitää muistaa se, että me suomalaiset olemme tässä maassa herroja tai miten sen nyt sitten sanotaan, ja maassa eletään maan tavalla, eli toki pakolaisille jotka maahan päästetään pitää opettaa sitten paikallisia tapoja, sekä sen että myös meidän vieraanvaraisuudellamme on rajansa. Eli jos joku tuolta muslimien mailta tullut henkilö haluaa elää muiden kuin oman alkuperäisen uskontonsa asettamien normien mukaan, niin se sitten hänelle sallittakoon, ja me suomalaiset emme varmasti ainakaan toivon mukaan vahdi noiden henkilöiden burkhan käyttöä.

Ja tietenkin pitää myös muistuttaa siitä, että maassamme naisen asema on hiukan erilainen kuin tuolla kaukana etelässä. Eli täällä jos sanotaan sana "ei" niin se tarkoittaa sitä myös silloin kun se tulee naisten suusta. Kuitenkin pitää muistaa sellainen asia, että olisi mukavaa jos tuon ilmoituksen lähde olisi myös tiedossa. Toisin sanoen jos raiskausta koskevia ilmoituksia tulee lähinnä maahanmuuttajataustaisilta naisilta, niin silloin saattaa syynä olla se, että he tekevät nykyään helpommin noita ilmoituksia, sekä muutenkin tiedostavat oikeutensa koskemattomuuteen sekä koulunkäyntiin.

pseudotiedetta.blogspot.fi

New self-assembly nanotubes turn the impossible possible.

 New self-assembly nanotubes turn the impossible possible.  "The crystal structure of a carbon bilayer. The purple outer layer and blue...