Ilmalaivoissa on edelleen paljonkin potentiaalia, jos ajatellaan niiden käyttöä nykyaikaisten tuotanto- sekä muiden yhteiskunnallisten prosessien tukena

DARPA:n ISIS ilmalaiva

Ilmalaivojen tekniikka on hiukan parantunut siitä ajasta, kun Zeppeliinit kuljettivat matkustajia ylellisesti pitkin taivaita. Kun puhutaan siitä, miten materiaalit sekä tuotantotekniikka on parantunut sitten 1900-luvun alusta, niin voidaan sanoa, että nuo silloinkaan käytössä olleet ilmalaivat eivät niin kovin huonoja olleet, kun on annettu ymmärtää. Kun kreivi Ferdinard von Zeppelin kehitti ensimmäisen toimivan ilmalaivan 1900-luvun alussa, niin siitä ajateltiin ensisijaisesti asetta, ja siksi tuohon välineeseen tehtiin paljon erilaisia turvallisuutta parantavia yksityiskohtia, joista tärkein oli kennomainen kaasutankki.


Ilmalaiva tarvitsee ilmaa kevyempää kaasua voidakseen nousta maasta ilmaan, ja 1900-luvun alussa ainoa saatavilla oleva kaasu oli vety, mitä tuotettiin elektrolyyttisesti, ja tietenkin kyseinen kaasu on erittäin reaktiivista. Siksi tuo muuten erittäin käyttökelpoinen kaasu on jäänyt pois esimerkiksi ilmalaivoista, koska se aiheuttaa hyvin helposti räjähdyksen, jos siihen kohdistuu esimerkiksi kipinöitä.


Todellisuudessa vety on aivan turvallista ainetta, kun puhutaan ilmalaivoista, jos muistetaan se, että noihin vedyllä täytettyihin säiliöihin ei saa jäädä ollenkaan ilmaa, koska silloin syntyy erittäin tulenarka koheesio, jossa pienikin kipinä voi aiheuttaa räjähdyksen. Zeppelinien suunnittelijat tiesivät toki sen, että noita ilmalaivoja tultaisiin ampumaan konekivääreillä ja valojuovaluodeilla, kun ne lensivät kohti Lontoota Ensimmäisen Maailmansodan aikaan. Britit kehittivät hyvän taktiikan noiden välineiden pudottamiseen, eli he käyttivät silloin sellaista menetelmää, että kaksi konetta hyökkäsi Zeppelinin kimppuun, ja ensimmäinen kone ampui ilmalaivaa valojuovaluodeilla koko sen pituudelta, jotta sen vetysäiliöt saataisiin puhkottua, ja toinen lentäjä tai hänen taka-ampujansa ampui sitten ilmalaivaa valopistoolilla, jotta tuo tankeissa oleva vety saataisiin räjähtämään.


Kuitenkaan Zeppelin ei mikään helposti pudotettava väline ollut, koska sen rungon sisällä oli kolmesta viiteen vetysäliötä, ja tuon takia kyseisen välineen sisällä oli tyhjää tilaa, ja valojuovat eivät puhkoneet tuolloin sen vetysäliötä. Syy miksi ilmalaivat jäivät välillä pois käytöstä on kuitenkin mysteeri, koska niillä on erittäin pitkä lentoaika verrattuna lentokoneeseen.


Siksi niitä käytetään edelleen esimerkiksi rauhanajan meripartoinnissa. Vaikka syyksi esitetään Hindenburgin tuhoa, niin itse olen sitä mieltä, että tämä ei varmaan ole se oikea syy siihen, miksi tuo sinällään käyttökelpoinen väline jäi ikään kuin unholaan, vaikka sillä on monia käyttökohteita kuten yleisötilaisuuksien tai kansallispuistojen valvominen sekä esimerkiksi metsätyökoneiden apuna toimiminen. Tuolloin tuollainen Zeppelini varustetaan manipulaattori käsivarrella, mihin on liitetty metsätyökoneen koura, ja touon ilma-aluksen alla on kori, mihin se sitten siirtää nuo katkomansa tukit.  Ja vaikka tuo ilmalaiva on tietenkin isokokoinen, niin sitä voidaan kauko-ohjata maasta käsin.


Kun puhutaan siitä, miten korkealla tuollainen ilmalaiva voisi sitten lentää, niin se vähän riippuu millaisista materiaaleista sen runko on tehty. Eli tuollainen huippunykyaikainen ilmalaiva voidaan valmistaa esimerkiksi hiilikuidusta, mikä tekee jäykästä rungosta erittäin lujan, ja sitten tuossa ilmalaivassa pitäisi tietenkin olla kaksoisrunko, jotta kaasu ei pääse pois sen sisältä. Eli tuo ilmalaivan sisempi runko voisi olla mylarista valmistettu pussi, joka sitten laitetaan tuon jäykän kuoren sisään, mikä estää sen paisumista, ja tietenkään ilmalaivan sisällä ei saisi olla vain yhtä kaasusäiliötä, vaan rungon sisällä pitäisi olla vähintään kolmesta viiteen erillistä säiliötä, joiden ansiosta vuodon sattuessa ei niin suuri määrä kaasua pääse ilmaan, kuin mitä tapahtuisi jos säiliö olisi yhtä kappaletta.


Samoin sen runkoon voidaan asentaa aurinkopaneeleita, joilla taataan tuon välineen erittäin pitkä lentoaika, ja tietenkään tuo ilmalaiva ei tuolloin olisi mikään kovin nopea. Mutta kun mietitään sitä, millaisiin nopeuksiin noiden laitteiden avulla voidaan päästä, niin mikään ei tietenkään estä ilmalaivoja olemasta nopeita. Eli ne voidaan varustaa sekä “low enduring” tekniikalla, sekä suihkumoottoreilla, joista käytetään jompaa kumpaa. Se tietenkin voisi olla robotti, joka tuo esimerkiksi kriisialueille lisää viestintä- sekä valvontakapasiteettia, ja samalla tuollainen väline voisi kuljettaa myös lastia esimerkiksi tulvien uhrien auttamiseksi. Noiden robotti-ilmalaivojen lentokorkeus voisi olla yli 30-kilometriä, ja niillä voidaan valvoa jotain tiettyä kohdetta intensiivisesti useiden päivien ajan. Nykyään on suunniteltu sellaista, että noita äärimmäisen korkealla lentäviä ilmalaivoja varustettaisiin laser-asein, sekä kameroin, minkä ansiosta ve voisivat pudottaa allaan lentäviä lentokoneita leikkaamalla niiden siivet poikki hiilimonoksidi-lasereiden avulla.


Muuten 1940-lukuun sekä Toiseen Maailmansotaan liittyy hyvin kiehtova tarina, mikä koskee ilmalaivoja. Liittoutuneet pelkäsivät sitä, että heidän lentokoneitaan kaapattaisiin jättimäisten Zeppelinien avulla. Eli nuo Zeppeliinit lentäisivät B-17-muodostelman päällä, ja kaappaisivat noita pommittajia erityiseen kammioon, jossa niiden miehistöt olisi siepattu, joidenkin insinöörien mielessä on ollut  sellainen mahdollisuus, että rakennetaan jättikokoinen lentokone, joka voisi olla esimerkiksi C-5 “Galaxyn” kokoluokkaa, ja tuo kone sitten varustetaan sellaisella nokalla, että se voidaan avata ilmassa, koneen lentäessä täydellä nopeudella.


Sitten se vain nappaisi edessään olevan lentokoneen kiinni, ja tuon kaapatun koneen siivet voidaan leikata pois esimerkiksi lasereille, jolloin tuo kone saadaan otettua kaappaamaan suunnitellun kuljetuskoneen sisään, ja tuota välinettä, joka voisi käyttää nimeä “Super Guppy” ehkä voitaisiin käyttää lentokonekaappausten ratkaisemisessa. Tuolla laitteella on ainoastaan yksi rajoitus, eli tuolloin ilman pitää päästä virtaamaan vapaasti koneen läpi, ja jos sillä on tarpeeksi kokoa, niin tuo “Super guppy” voisi vetäistä sisäänsä hävittäjän tutkimuksia varten. Ja kun sen sisältä pumpataan ilma pois, niin silloin kaapatun koneen moottorit sammuvat, ja se jää kaappajansa armoille, koska silloin sen moottorit eivät enää saa ilmaa, jotta ne voivat toimia. Ehkä tuollainen projekti on oikeasti ollut olemassa jossain AREA-51.n kaltaisen laitoksen piirrutuspöydällä, sitä emme voi tietää.

Alla pari linkkiä asiaa käsitteleviin videoihin

https://www.youtube.com/watch?v=3ha1V6wR8_E

https://www.youtube.com/watch?v=V3ZIGULlP7Q

 https://www.youtube.com/watch?v=g59PX4xlgNg

espoonmetsa.blogspot.fi