Kielipuolueet sekä niiden asema ja ongelmat poliittisella kentällä

Kielipuolueet ovat usein valtavirtaa vastaan. Syynä on usein sellainen, että nuo puolueet hankkivat kannatuspohjaa nimen omaan kielivähemmistön piiristä, ja siksi heidän politiikkansa on tietenkin valta- tai valtavirtapolitiikasta riippumatonta ainakin kielikysymysten osalta. Toki olisi hiukan erikoista, jos puolue hylkäisi omat äänestäjänsä sanoutumalla julkisesti irti omista periaatteistaan ja samalla tyrmäisi oman olemassaolonsa oikeutuksen, eli asian minkä takia se on hakenut ääniä tavallisilta ihmisiltä. Nuo puolueet koetaan kuitenkin politiikassa tai poliittisella kentällä tarpeellisiksi, koska niiden toimesta tuodaan nimen omaan kielensä perusteella etniseen vähemmistöön kuuluvien ihmisten asioita esille.

Kielipuolue ei voi olla valtavirtaan tukeutuva poliittinen ryhmä, koska silloin se muuttuu tavalliseksi puolueeksi. Kielipuolue perustelee äänestäjilleen omaa erinomaisuuttaan sillä, että se ajaa nimenomaan jonkun kielivähemmistön etua. Tässä sanalla "erinomaisuus" tarkoittaa syytä äänestää jonkun puolueen ehdokasta. Eli toivon, että kukaan ei tästä termistä loukkaannu, mutta kukaan ei toivon mukaan äänestä niitä ihmisiä, joiden politiikasta ei satu pitämään. Ja siksi puolueen pitää osoittaa "erinomaisuuttaan", ja kertoa ihmisille, kuinka loistava valinta se tulisi olemaan. Ei kai kukaan muukaan itseään työhaastattelussa hauku, ja vaalit itseasiassa ovat valtava työhaastattelutilanne, missä ehdokkaat tietenkin antavat itsestään parhaan mahdollisen kuvan riippumatta siitä, minkä puolueen listoilla hän sattuu olemaan.  Toisin sanoen he markkinoivat omaa aatettaan äänestäjille, jotka käyvät sitten antamassa sen sille ehdokkaalle, jonka he olettavat ajavan omaa asiaansa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kun keskustellaan kielipuolueiden politiikasta muusta kuin kielinäkökulmasta, niin niitä vaivaa politiikan tyhjyys, vai mitä mieltä olette esimerkiksi siitä, kun jotkut kielipuolueet ovat valmiita mihin tahansa hallitukseen, ja se sitten tietenkin aiheuttaa sellaisen mielikuvan syntymiseen, että tuo kielipuolue ei omaa mitään muuta politiikkaa, kuin että se haluaa istua hallituksessa. Tuon takia niitä on joskus hiukan aiheesta epäilty vieraan valtion agenttien ylläpitämiksi järjestöiksi. Jos puolue on valmis mihin tahansa hallitukseen, niin voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että sen poliittinen olemassaolo ei ehkä ole perusteltua. Tuolloin puolueen olemassaolon motivaatio on puolustaa jonkun kieliryhmän oikeuksia. Tällä tavoin voidaan määritellä puolueen olemassaolon oikeutuksen olevan antropologinen tai kulttuuriin perustuva, eli he puolustavat omaa kulttuuriaan. Ja sen tähden noilla puolueilla ei kovin suurta kannatusta kuitenkaan ole, vaikka niiden ryhmäkoko on melko vakio.

Suomessa viime vaaleissa tapahtui sellainen historiallinen asia, että Ahvenanmaalta pääsi Eduskuntaan ensimmäisen kerran muun kuin kielipuolueen ehdokas kertoo jotain arvomaailman avautumisesta sekä asenteiden muuttumisesta sellaiseksi, että puolueen muu politiikka on ollut kiinnostavampaa kuin sen näkemys kielikysymyksistä. Mutta toki kielikysymykset ovat vielä nykyäänkin tärkeitä asioita, ja jokaisella ihmisellä maailmassa on oikeus saada laadukasta opetusta sekä käyttää omaa äidinkieltään viranomaisten kanssa asioidessaan sekä myös yksityiselämässään. Ja tämän vuoksi on tärkeää, että kielivähemmistöjen oikeuksia valvotaan.