Synkistely lehtien otsikoissa voi vääristää asioita todella paljon. Eli kun otsikoissa kerrotaan esimerkiksi siitä, kun jollain yhtiöllä menee huonosti, niin se saattaa painaa kyseisen yhtiön osakkeiden hintaa alas, ja tehdä mahdolliseksi sen valtaamisen suorastaan pilkkahinnalla. Samoin synkistelemällä sekä paisuttelemalla erilaisia kriisejä voidaan luoda otollinen ilmapiiri sille, että esimerkiksi reserviläisiä voidaan kutsua aseisiin, ja tuolla tavoin suorittaa esimerkiksi vallan siirto siviilihallitukselta sotilaille. Tuo temppu perustuisi siihen, että ensin aseistetaan keskitason päällystöön kuuluvat henkilöt, jotka sitten ottavat nuo reserviläiset vangeiksi tuolla varuskunnassa kuten Chilessä toimittiin sotilashallituksen astuessa valtaan.
Tuo operaatio ei aivan näin mennyt, vaan ammattisotilaat ottivat tuolloin komennon kyseisessä maassa. Synkistely kuitenkin muokkaa yleistä mielipidettä, ja esimerkiksi jatkuva pelottelu Venäjän sotilaallisella voimalla sekä sillä, että maamme itsenäisyys on jatkuvasti vaarassa luo ikään kuin "oikeutuksen" olla rasisti. Se että naapurina on Venäjä oikeuttaa joidenkin tahojen mielestä siihen, että ulkopolitiikan johtajien arvostelu ei muka ole sallittua. Vaikka presidentti Kekkonen sanoi aikoinaan, että henkilöillä joilla on taipumusta arvostella ulkopolitiikkaa ei ole ulkopoliittista vaikutusvaltaa tai merkitystä, niin itse olen hiukan eri mieltä, koska aina kun tuota kohtaa katson, niin haluan kysyä itseltäni, että miksi presidentti halusi tuolloin ottaa asian puheeksi, jos hänestä ei noilla ihmisillä ole mitään merkitystä hänen harjoittamansa ulkopolitiikan kannalta?
Presidentin on korkeasta asemastaan otettava huomioon myös muut asiaan liittyvät seikat kuin ne, mitä hänen alaisensa tuovat pöytään. Päätöksenteon tueksi tuotettavan tiedon pitää olla oikeaa, vaikka se olisi kuinka epämiellyttävää kuultavaa. Ja kun valtiollisella tasolla tehdään päätöksiä, pitää niiden perustua mahdollisimman laajoin otoksin hankittuun tietoon. Tuo otos voi olla gallup-tutkimus tai tiedustelukoneen kuvaama kaistale vieraan valtion maaperästä tai muuta vastaavaa. Eli jos puhutaan jostain vihollisen taisteluvälineestä, niin yksi kappale noita välineitä ei vielä tarkoita sitä, että ne ovat taisteluun tai tuotantoon kelpaavia malleja. Tukikohtia pitää kuvata laajasti, jotta voidaan selvittää, että onko tuolla valtiolla kyseisiä välineitä varastossa, vai onko kyseessä uniikkikappale, joka kuitenkin voi ratkaista taistelun.
Näet Suomen kaltaisen maan armeijalle mikä tahansa massatuhoaseen aiheuttama tappio voi olla tuhoisa, jos ydinisku kohdistuu suureen joukkojen keskitykseen tai välinevarastoon. Eli kuten tiedämme, niin pieni asevoima kärsii enemmän tappioista kuin suuri, ja muutenkaan suuressa maassa eivät edes suuret tappiot tunnu kovin pahoilta, koska ne kohdistuvat pienempään prosenttiin väestöstä kuin pienen maan armeijaan kohdistuva vastaava tappio.
Brittien tappiot saattoivat parissa taistelussa kohota miljoonaan mieheen, ja pelkästään Gallipolilla siltä kaatui yhtä paljon sotilaita kuin mitä suomella oli jatkosodan armeijassa, nuo sotilaat tulivat Australiasta sekä Uudesta Seelannista, mikä tietenkin auttoi Brittejä kestämään tuon tappion. Eli yhteensä Ensimmäisessä maailmansodassa kaatui 744 000 brittien siirtoarmeijassa ollutta sotilasta, mikä on "vain" noin 2 % maan väestöstä. Eli alla olevasta linkistä olevasta taulukosta löytyvät Ensimmäisen maailmansodan tappiot maakohtaisesti, ja siinä Australia sekä muut valtiot ovat erikseen. (Liite 1) Kuitenkin voidaan sanoa, että jos esimerkiksi meidän johtajamme haluavat kuulla vain valikoivaa tietoa, niin silloin he varmasti tekevät vääriä ratkaisuja, jotka voivat johtaa tuhoisaan tilanteeseen.
Kun puhutaan esimerkiksi Venäjän harjoittamista ilmatilan loukkauksista tai toimista Syyriassa, niin miksi näistä asioista yllättäen on noussut kauhea meteli, kun kuitenkaan en muista Kylmän sodan aikaan ilmatilan loukkaamisista edes koskaan puhutun. Joten miksi vakoilu sekä erityisesti puhelinkuuntelu ja ilmatilan loukkaaminen ovat yllättäen nousseet lehtien pääasiallisiksi uutisiksi. Toki noilla uutisilla voidaan manipuloida markkinoita siten, että jos jatkuvasti hoetaan sitä, että johonkin maahan aiotaan hyökätä, niin silloin sijoittajat saadaan poistumaan tuosta valtiosta. Ja se sitten varmasti ajaa sen talouselämän alas, mikä voi johtaa voimakkaaseen inflaatioon. Tuollainen voimakas inflaatio sai 1920-luvun lopussa aikaan sen, että Saksa ajautui radikaalin oikeiston käsiin, mikä johti sitten Toiseen Maailmansotaan. Eli huonot sosiaaliset olot luovat otolliset olot ääriryhmille sekä heidän kannattajilleen. Ja tuolloin tietenkin on helppoa laittaa sosiaaliset epäkohdat esimerkiksi maassa asuvan vähemmistön niskoille. Tällöin saattaa joku hullu päästä valtaan jossain valtiossa, ja tästä voi eteen tulla hyvin vakava kriisi.
Liite 1 https://en.wikipedia.org/wiki/World_War_I_casualties
Tuo operaatio ei aivan näin mennyt, vaan ammattisotilaat ottivat tuolloin komennon kyseisessä maassa. Synkistely kuitenkin muokkaa yleistä mielipidettä, ja esimerkiksi jatkuva pelottelu Venäjän sotilaallisella voimalla sekä sillä, että maamme itsenäisyys on jatkuvasti vaarassa luo ikään kuin "oikeutuksen" olla rasisti. Se että naapurina on Venäjä oikeuttaa joidenkin tahojen mielestä siihen, että ulkopolitiikan johtajien arvostelu ei muka ole sallittua. Vaikka presidentti Kekkonen sanoi aikoinaan, että henkilöillä joilla on taipumusta arvostella ulkopolitiikkaa ei ole ulkopoliittista vaikutusvaltaa tai merkitystä, niin itse olen hiukan eri mieltä, koska aina kun tuota kohtaa katson, niin haluan kysyä itseltäni, että miksi presidentti halusi tuolloin ottaa asian puheeksi, jos hänestä ei noilla ihmisillä ole mitään merkitystä hänen harjoittamansa ulkopolitiikan kannalta?
Presidentin on korkeasta asemastaan otettava huomioon myös muut asiaan liittyvät seikat kuin ne, mitä hänen alaisensa tuovat pöytään. Päätöksenteon tueksi tuotettavan tiedon pitää olla oikeaa, vaikka se olisi kuinka epämiellyttävää kuultavaa. Ja kun valtiollisella tasolla tehdään päätöksiä, pitää niiden perustua mahdollisimman laajoin otoksin hankittuun tietoon. Tuo otos voi olla gallup-tutkimus tai tiedustelukoneen kuvaama kaistale vieraan valtion maaperästä tai muuta vastaavaa. Eli jos puhutaan jostain vihollisen taisteluvälineestä, niin yksi kappale noita välineitä ei vielä tarkoita sitä, että ne ovat taisteluun tai tuotantoon kelpaavia malleja. Tukikohtia pitää kuvata laajasti, jotta voidaan selvittää, että onko tuolla valtiolla kyseisiä välineitä varastossa, vai onko kyseessä uniikkikappale, joka kuitenkin voi ratkaista taistelun.
Näet Suomen kaltaisen maan armeijalle mikä tahansa massatuhoaseen aiheuttama tappio voi olla tuhoisa, jos ydinisku kohdistuu suureen joukkojen keskitykseen tai välinevarastoon. Eli kuten tiedämme, niin pieni asevoima kärsii enemmän tappioista kuin suuri, ja muutenkaan suuressa maassa eivät edes suuret tappiot tunnu kovin pahoilta, koska ne kohdistuvat pienempään prosenttiin väestöstä kuin pienen maan armeijaan kohdistuva vastaava tappio.
Brittien tappiot saattoivat parissa taistelussa kohota miljoonaan mieheen, ja pelkästään Gallipolilla siltä kaatui yhtä paljon sotilaita kuin mitä suomella oli jatkosodan armeijassa, nuo sotilaat tulivat Australiasta sekä Uudesta Seelannista, mikä tietenkin auttoi Brittejä kestämään tuon tappion. Eli yhteensä Ensimmäisessä maailmansodassa kaatui 744 000 brittien siirtoarmeijassa ollutta sotilasta, mikä on "vain" noin 2 % maan väestöstä. Eli alla olevasta linkistä olevasta taulukosta löytyvät Ensimmäisen maailmansodan tappiot maakohtaisesti, ja siinä Australia sekä muut valtiot ovat erikseen. (Liite 1) Kuitenkin voidaan sanoa, että jos esimerkiksi meidän johtajamme haluavat kuulla vain valikoivaa tietoa, niin silloin he varmasti tekevät vääriä ratkaisuja, jotka voivat johtaa tuhoisaan tilanteeseen.
Kun puhutaan esimerkiksi Venäjän harjoittamista ilmatilan loukkauksista tai toimista Syyriassa, niin miksi näistä asioista yllättäen on noussut kauhea meteli, kun kuitenkaan en muista Kylmän sodan aikaan ilmatilan loukkaamisista edes koskaan puhutun. Joten miksi vakoilu sekä erityisesti puhelinkuuntelu ja ilmatilan loukkaaminen ovat yllättäen nousseet lehtien pääasiallisiksi uutisiksi. Toki noilla uutisilla voidaan manipuloida markkinoita siten, että jos jatkuvasti hoetaan sitä, että johonkin maahan aiotaan hyökätä, niin silloin sijoittajat saadaan poistumaan tuosta valtiosta. Ja se sitten varmasti ajaa sen talouselämän alas, mikä voi johtaa voimakkaaseen inflaatioon. Tuollainen voimakas inflaatio sai 1920-luvun lopussa aikaan sen, että Saksa ajautui radikaalin oikeiston käsiin, mikä johti sitten Toiseen Maailmansotaan. Eli huonot sosiaaliset olot luovat otolliset olot ääriryhmille sekä heidän kannattajilleen. Ja tuolloin tietenkin on helppoa laittaa sosiaaliset epäkohdat esimerkiksi maassa asuvan vähemmistön niskoille. Tällöin saattaa joku hullu päästä valtaan jossain valtiossa, ja tästä voi eteen tulla hyvin vakava kriisi.
Liite 1 https://en.wikipedia.org/wiki/World_War_I_casualties
Comments
Post a Comment