Presidenttien palkat ovat aina mietityttäneet kansalaisia, ja niistä on saatu aikaan sellainen mediesitys, jossa presidentti sitten ilmoittaa, että hän ei tuosta virasta aio palkkaa nostaa senttiäkään. Todellisuudessa noille ehdokkaille on yleensä aika sama, onko heillä tuosta ajasta maksettu palkkaa vai ei? He ovat yleensä sen verran varakkaita, että voisivat elää vaikka täysin ilman tuloja koko lopun elämäänsä, eikä heille nälkä kyllä tulisi, kun taskurahaa on päässyt elämän varrella kertymään.
Nämä asiat eivät kuitenkaan ole mitään sen rinnalla, että valtion johtaja ei nosta kuin symbolista palkkaa työstään. Kun mietitään esimerkiksi suurten johtajien elkeitä, eli tapaa missä nämä muutenkin pääomatuloilla elävät henkilöt suurieleisesti väittävät olevansa hyväpalkkaisia, vaikka he ovat oikeasti erittäin hyväpalkkaisia, ja pääosa heidän tuloistaan tulee kuitenkin muusta kuin palkkatyöstä.
Toisaalta tällainen ei ole työläisille mahdollista, koska heillä ei ole niin suuria sivutuloja esimerkiksi osakkeista saatavien korkojen muodossa, että päätyöstä ei palkkaa tarvitse maksaa. Eli kyseessä on koroilla sekä osingoilla elävä henkilö, joka saattaa omistaa useita yrityksiä. Tuollaisessa tapauksessa muuten ihmettelen, miten he voivat olla puolueettomia tai muuten tietämättömiä osakeanneista, joita noiden miesten omistamat yhtiöt laittavat liikkeelle. Itse kyllä olen sitä mieltä, että tuollainen henkilö varmasti käyttää saamaansa sisäpiirin tietoa, kun hän alkaa myymään tai ostamaan osakkeita.
Jos hän omistaa jopa kymmeniä yhtiöitä, joiden yhtiökokouksissa hän istuu, niin uskon kyllä aivan perustellusti, että tuollainen henkilö kuulee kyllä ennalta keskusteluja aiheesta kuin aiheesta. Tuolloin saattaa hänen korviinsa tulla myös tietoja jostain tappiollisista liiketoimista, ja joissain tapauksissa voi houkutus tehdä voittoa kasvaa liian suureksi. Ja henkilö saattaa tuolloin tehdä tarjouksen, joka tulkittaisiin poliisissa sisäpiirin tiedon hyväksikäyttämiseksi. Kuitenkin sisäpiirin tiedon väärinkäyttö pitää aina osoittaa todeksi oikeudessa.
Se voi olla hiukan hankalaa, koska kukaan ei kiellä toimitusjohtajaa käymästä cotailkutsuilla. Jos puhutaan siitä, että joku suusanallisesti mainitsee osakeannista, niin se ei ehkä ole rikos, jos hän on toiminut "vilpittömin mielin", eli kysynyt ennen keskustelua toisilta, että lupaavatko he olla kertomatta muille tulevasta osakeannista tai tilinpäätöksestä, ja jos he ovat luotettavia tovereita, joiden sanaan on voinut ennen luottaa, niin miksi tuo johtaja ei tälläkään kertaa sitä tekisi. Toki business on sotaa, mutta jos kukaan ei ennen ole tuota tietoa hyväksikäyttänyt, niin miksi sitä tuolla kertaa olisi salattu. Ja entä sitten joku pettää luottamuksen, sekä tekee tuolla tiedolla miljoonia. Tuo voi kyllä tuntua silloin hyvin ikävältä.
Nämä asiat eivät kuitenkaan ole mitään sen rinnalla, että valtion johtaja ei nosta kuin symbolista palkkaa työstään. Kun mietitään esimerkiksi suurten johtajien elkeitä, eli tapaa missä nämä muutenkin pääomatuloilla elävät henkilöt suurieleisesti väittävät olevansa hyväpalkkaisia, vaikka he ovat oikeasti erittäin hyväpalkkaisia, ja pääosa heidän tuloistaan tulee kuitenkin muusta kuin palkkatyöstä.
Toisaalta tällainen ei ole työläisille mahdollista, koska heillä ei ole niin suuria sivutuloja esimerkiksi osakkeista saatavien korkojen muodossa, että päätyöstä ei palkkaa tarvitse maksaa. Eli kyseessä on koroilla sekä osingoilla elävä henkilö, joka saattaa omistaa useita yrityksiä. Tuollaisessa tapauksessa muuten ihmettelen, miten he voivat olla puolueettomia tai muuten tietämättömiä osakeanneista, joita noiden miesten omistamat yhtiöt laittavat liikkeelle. Itse kyllä olen sitä mieltä, että tuollainen henkilö varmasti käyttää saamaansa sisäpiirin tietoa, kun hän alkaa myymään tai ostamaan osakkeita.
Jos hän omistaa jopa kymmeniä yhtiöitä, joiden yhtiökokouksissa hän istuu, niin uskon kyllä aivan perustellusti, että tuollainen henkilö kuulee kyllä ennalta keskusteluja aiheesta kuin aiheesta. Tuolloin saattaa hänen korviinsa tulla myös tietoja jostain tappiollisista liiketoimista, ja joissain tapauksissa voi houkutus tehdä voittoa kasvaa liian suureksi. Ja henkilö saattaa tuolloin tehdä tarjouksen, joka tulkittaisiin poliisissa sisäpiirin tiedon hyväksikäyttämiseksi. Kuitenkin sisäpiirin tiedon väärinkäyttö pitää aina osoittaa todeksi oikeudessa.
Se voi olla hiukan hankalaa, koska kukaan ei kiellä toimitusjohtajaa käymästä cotailkutsuilla. Jos puhutaan siitä, että joku suusanallisesti mainitsee osakeannista, niin se ei ehkä ole rikos, jos hän on toiminut "vilpittömin mielin", eli kysynyt ennen keskustelua toisilta, että lupaavatko he olla kertomatta muille tulevasta osakeannista tai tilinpäätöksestä, ja jos he ovat luotettavia tovereita, joiden sanaan on voinut ennen luottaa, niin miksi tuo johtaja ei tälläkään kertaa sitä tekisi. Toki business on sotaa, mutta jos kukaan ei ennen ole tuota tietoa hyväksikäyttänyt, niin miksi sitä tuolla kertaa olisi salattu. Ja entä sitten joku pettää luottamuksen, sekä tekee tuolla tiedolla miljoonia. Tuo voi kyllä tuntua silloin hyvin ikävältä.
Comments
Post a Comment