Eero Järnefelt "Ranskalainen viinitupa"

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

”Cogito, ergo sum” (Ajattelen olen olemassa) (Réne Descartes)

https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/cogito-ergo-sum-ajattelen-olen-olemassa.html

https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/cogito-ergo-sum-ajattelen-olen-olemassa.html

New Orleansin taistelu vuodelta 1815 sekä siihen liittyvän oudon taulun tulkintaa

Battle of  New Orleans at Chalmette
Jean-Hyacinthe de Laclotte
(1815)
Onko tuberkulooosirokotteella muuten
jotain yhteistä tämän taulun nimen kanssa?

New Orleansin taistelu oli 1815 Tapahtunut Brittien ja Amerikkalaisten kohtaaminen. Se päättyi sitten Amerikkalaisten voittoon  Kenraali Andrew Jacksonin (1766-1845)  johdolla, ja kuten varmasti moniin muihinkin taisteluihin, niin myös tähän tapahtumaan liittyy paljon tarinoita. Eli yhden kaikkein erikoisimmista tarinoista mukaan Englantilaisten päämajaan oli soluttautunut agentti, joka oli sitten vienyt vastapuolen komentajalle sanaa, että New Orleans oli jo Brittien hallussa, ja sitten houkutellut vastapuolen johtajan ansaan. 

Brittien komentajana toimi kenraali Edward Pakenham (1778-1815), jolle oli ehkä uskoteltu, että amerikkalaiset vain odottaisivat brittien saapumista, ja sitten ottaisivat komentajansa kenraali ”Old Hickory” Jacksonin vangiksi. Ja kuten tiedämme, niin kenraali Pakenham sitten kaatui taistelussa, mikä sinetöi Amerikan itsenäisyyden. 

Tähän taisteluun liittyy outo taulu, jonka on maalannut Jean-Hyacinthe de Laclotte (1766-1829) Se on taulu, mihin on kuvattu outo tähtikuvio. Tuo taulu on nimeltään ”The Battle of New Orleans at Chalmette” ja de Laclotte maalasi sen vuonna 1815 eli heti tuon taistelun jälkeen. Huomatkaa muuten että tuossa taulun nimessä on muuten sana "Chalmette", joka tarkoittaa tuberkuloosia. Se miten tämän taulun nimeen on tullut tuberkuloosi-rokotetta merkitsevä sana on ehkä sattumaa, mutta kuitenkin kyseessä on merkillinen yhteensattuma. Tuosta taulusta on kerrottu useita tarinoita, ja yksi kaikkein upeimpia on tietenkin se, että UFO:t auttoivat Andrew Jacksonin voittoon tuolloin vuonna 1815, mutta itse kyllä uskon hiukan maallisempiin tai maan läheisempiin  selityksiin tuon taulun oudosta kuviosta. 

Tuossa taulussa on outo tähtikuvio, jonka merkitystä ei olla selvitetty. Joidenkin mukaan tuohon maalaukseen on upotettu koodi, miten New Orleans olisi voitu vallata. Toiset taas ovat sitten saaneet päähänsä, että kyseessä olisi joku merkki ”muukalaisista”, jotka ovat ehkä käyttäneet tuota tunnusta operaatiossaan. Eli oliko tuo oikeastaan vain sellainen tunnus, jota oli käyttänyt Pakenhamin päämajaan soluttautunut agentti. 

Joidenkin tarinoiden mukaan tuo agentti olisi soluttautunut Buckinghamin palatsiin, jossa hän oli nähnyt tuon brittikenraalin suunnitelmat valloittaa amerikka. Tai ehkä britit sitten myivät tuon kenraalinsa, koska hän oli heidän mielestään yrittämässä vallankaappausta. Tämä teoria perustuu siihen, että jos tuo kenraali olisi sitten yrittänyt surmata kuningasperheen, niin tietenkin silloin hänellä olisi ollut mahdollisuus kaapata valta, ja jos hänet olisi sitten pidätetty, olisi siitä noussut hyvin suuri skandaali. 

Tämän teorian puolustajat tietenkin vetoavat siihen, että esimerkiksi vuonna 1809 päättynyt Napoleonin sotien sarja tietenkin toi Brittien käsiin hyvin ikäviä papereita, joista kävi ilmi joidenkin korkeiden komentajien veljelleen Napoleonin kanssa. Ja jos joku kenraali olisi tehnyt salaisia sopimuksia vastustajan kanssa olisi hänen tietenkin kuoltava. Mutta tuolloin Ranskan vallankumous oli vielä turhan hyvin ihmisten mielissä, ja siksi Brittien oli varottava sitä, että Pakehamista olisi tehty sankari hänen kuolemansa jälkeen. 

Tuohon Pakenhamin petturuuteen viittaa se, että hän johti tuolloin 1815 ylämaalaisia, jotka olivat Skotteja. Ja jos Napoleon olisi halunnut yllyttää jotain brittiarmeijan upseeria sekä joukko-osastoa kapinoimaan, niin tämä joukko-osasto olisi sitten tietenkin ylämaalaiset. Ja jos Brittien omalle maaperälle olisi voitu perustaa rintama, niin se olisi sitten tietenkin merkinnyt katastrofia Britannialle. Jos nuo Skotit olivat sitten tarjonneet palveluksiaan Ranskan keisarille, niin se tietenkin tarkoitti sitä, että heitä piti rangaista kapinoinnista.

Mutta ongelmia tietenkin aiheutti se, että noita kapinallisia oli kovin paljon, joten verilöylyä ei olisi voitu toteuttaa Britannian maaperällä, joten siksi telottajiksi valittiin Amerikkalaiset, joiden aseenkäyttö ei olisi sitten näyttänyt murhalta tai teloitukselta. Tuolloin riitti se, että aloitettiin sota, johon nämä ylämaalaiset sitten lähetettiin tapettaviksi.  Näin ei sitten tarvinnut pelätä sitä, että Britanniassa ihmiset kääntyivät Buckinghamin palatsin valtaa vastaan. Eikä niistä Skoteista tullut mitään uusia ”Rob roy:ta”, jotka aiheuttaisivat sisäpoliittisia levottomuuksia ympäri Britanniaa.


https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Dr . August Hirt sekä Natzweilerin keskitysleirin arvoitus: Miksi "Ahnenerbe" keräili surmattujen kalloja?

Natzweiler-Struthofin  keskitysleirin portti

Kaikki me olemme kuulleet Ranskassa lähellä Strasbourgia sijaitsevasta Struthof-Natzweiler-nimisestä keskitysleiristä, eli paikasta missä SS-mies sai ensimmäistä kertaa kokeilla kaasuttamista, ja vaikka tuon leirin ankaruutta ei voisi mitenkään verrata esimerkiksi Puolassa olevien keskitysleirien kovuuteen sekä brutaaliin toimintatapaan, niin siellä Toisen Maailmansodan aikaan oleville vangeille tuo leiri varmasti oli aivan riittävän kova. Vaikka Natzweiler oli olevinaan melko löysä paikka, niin siellä sai noin 25 000 ihmistä surmansa sodan aikaan, ja syynä olivat heikko hygienia sekä vankien säälimätön hakkaaminen.

Natzweiler oli siis nimi, mikä liitettiin muutamiin hyvin ikäviin tapauksiin Saksan historiassa. Nimittäin tuossa leirissä sijaitsi erittäin huonomaineinen ilmavoimien sekä Ilmailu-instituutin eli DFS:n koeasema, mikä on kuuluisa erittäin hyytävistä testeistä, joita tehtiin säälittä keskitysleiri-vangeilla. Tuolla testaus-asemalla oli käytössä alipaine-kammioita, joissa vankeja surmattiin erilaisissa lentovarusteita koskevissa testeissä, kuten kuuluisissa jäävesi-kokeissa, joissa vankeja jäädytettiin kuoliaaksi, kun testattiin sitä, kuinka kauan lentäjä voisi selviytyä hengissä pudotessaan kylmään veteen.  

Samoin alipaine-kammioissa testattiin sitä, kuinka korkealle voidaan lentokone nostaa ennen kuin ihminen menettää tajuntansa. Toki näitä kammioita käytettiin myös vankien surmaamiseen aivan kuten käytettiin kaasukammioita, jotka ovat kuuluisimpia näistä tappo-menetelmistä, joiden avulla surmattiin yli kuusi miljoonaa ihmistä noissa paikoissa, joiden nimi on verellä piirretty historiaan. Kuitenkin eräs tapaus tuon leirin historiassa on hyvin erikoinen, ja se liittyy antropologiaan sekä erään pahamaineisen Dr. August Hirtin tutkimuksiin.

Nimittäin hänen toimestaan tuonne leirille lähetettiin 89 henkeä eli 60 miestä sekä 29 naisvankia surmattavaksi Auschwitzistä sekä Dachausta lähetettiin tuonne leirille surmattaviksi 115 , joista 79 mistä ja 30 naista, sekä 6 vankia joista kaksi oli puolalaista sekä neljä “aasialaista, näiden henkilöiden kansallisuus oli erittäin tarkoin luetteloitu, mutta sukupuoli jätettiin mainitsematta, ja tuo luettelo löytyy Dr.  August Hirtiä esittelevällä Wikipedia-sivulla. Itse hiukan ihmettelen, että miksi nuo 89 vankia lähetettiin nimenomaan Auschwitzistä kohti Belgiaa, vaikka heidän siirtymisessä  alemman turvatason leirille olisi varmasti ollut Rudolf Hössin mielestä turvallisuusriski.  

Syy tähän voi löytyä “Ahnenerben” tavasta keräillä ihmisten kalloja. Ehkä noille pääkalloille oli tarkoitus rakentaa uudet kasvot, ja sitten ihmisille olisi näytetty filmejä, joissa jo kaasutetut ihmiset esiintyisivät, ja tietenkin itselleni tulee silmiin kauhukuva esimerkiksi Treblinkasta, jossa jo surmatut vangit olisivat ikään kuin istuneet kahviossa tai katselleet jotain elokuvaa, ja tällaisen käsittelyn olisivat tietenkin saaneet näyttelijät sekä muut henkilöt, joita sitten olisi kaivattu ihmisten keskuudessa. Samoin on muistettava, että myös vartijoita surmattiin keskitysleirillä, jos he eivät suostuneet tekemään, mitä esimerkiksi Rudolf Höss sattui käskemään. Ja osaa niistä henkilöistä olisi voitu kaivata palvelu-tovereiden keskuudessa, joten siksi olisi ollut tärkeää, että tällaiset henkilöt, jotka kieltäytyivät kaasuttamasta vankeja olisivat näkyneet jossain filmillä. Eli tämän takia esimerkiksi kuvataiteet eivät aivan vaaraton asia olekaan.

Nuo Auschwitzissä olleet vangit piti välittömästi surmata, kun he saapuivat Natzweiler:in  leirille, eli heidät piti sitten siirtää suoraan Natzweilerin sairastuvalle, missä he saivat tappavan piikin, mutta se mikä tuossa operaatiossa hiukan ihmetyttää, on se että eikö vankeja voinut surmata sitten Auschwitzissä, ja siellä tehdä heille ruumiinavaukset, jotka olivat Dr. August Hirtin mielestä äärettömän tärkeä osa tuota operaatiota. Hirt otti myöhemmin noiden vankien kallot haltuunsa sekä toimitti ne Berliiniin Dr. Wolfram Sieversille, joka sitten suoritti niiden mittaukset, mutta kun tuota tapausta hiukan miettii tarkemmin, niin itse kyllä haluaisin tietää, millä perusteella nuo vangit valittiin “Ahnenerben” tutkimuksiin rooliin, jota en itselleni kuitenkaan haluaisi.

Kun puhutaan siitä, että Sievers sekä Hirt halusivat noita vankeja nimenomaan kerätäkseen heidän luurankonsa, niin silloin tutkimusongelma tietenkin pitää sisällään sellaisen aspektin, että Auschwitz olisi aivan hyvin voinut lähettää noille Ahnenerben miehille vaikka kuinka monta  pääkalloa tai luurankoa, joten miksi tuo mies lähti hakemaan tapettavaa Puolasta asti? Näet jos joku noista Natzweilerin leirille toimitetuista vangeista sitten olisi päässyt pakoon, niin hän olisi saattanut kertoa ikäviä asioita Rudolf Hössin toimista tuolla leirillä, josta oli tuleva koko sortokoneiston symboli.

Joten oliko tuon oudon valinnan tarkoitus sitten vain selvittää, miksi noita tiettyjä vankeja jotenkin palvottiin, koska itse en usko, että esimerkiksi antropologian tohtori August Hirt varmasti tiesi ilman näitäkin tapauksia, että strykniini tai meskaliini on myrkyllistä ilman kokeiluja. Eli testasiko Hirt sen, että miten suuria määriä noita melko huomaamattomia kemikaaleja, niin että nuo surmat sitten naamioitiin ehkä itsemurhaksi?

Jos tuollaisella meskaliinin kaltaisella yleensä melko vaarattomana pidetyn huumeen avulla olisi onnistuttu surmaamaan henkilöitä ilman, että tuota ainetta havaittaisiin ruumiinavauksissa, niin silloin Gestapolla olisi uusi salamurhaväline käytössään. Meskaliinin avulla voidaan ihmistä kuulustella melko huomaamattomasti ilman fyysistä väkivaltaa. Ja ehkä siksi kyseinen tohtori halusi kokeilla tuota huumetta myös totuus-seerumina. Mutta miksi hän lähetti noiden henkilöiden pään Wolfram Sieversille? Oliko tarkoitus tehdä noiden kallojen avulla ikään kuin henkilöä esittävä “nukke”, joka olisi ehkä kertonut kaikille, kuinka “kiva paikka” keskitysleiri olisi, jotta ihmiset saataisiin sitten ilmoittautumaan itse noihin kuoleman juniin.

Oliko tuon toiminnan tarkoitus etsiä keskitysleirivankien joukosta niin sanottuja ryhmien napamiehiä? Ehkä Gestapo oli nuo henkilöt paikantanut siten, että heitä olivat muut vangit uskoneet, ja sitten nuo ihmiset oli lähetetty eteenpäin, jotta Sievers sekä Hirt olisivat sitten tunnistaneet sen, mikä tekee noista ihmisistä ikään kuin ryhmän päämiehiä. Sitten RSHA:n päällystön jäsenet ajattelivat tuhota noiden ihmisten avulla kaiken sen, mitä juutalaisuudesta oli euroopassa jäljellä, ja tähän tietenkin tarvittiin antropologeja, jotka sitten etsivät noiden sukujen edustajia ihmisten joukosta.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Kysymys siitä että missä "Olympos" oikeasti on, poiki ajatuksen Atlantiksesta kadonneesta mantereesta, joka on kiinnostanut filosofeja, arkeologeja sekä taiteilijoita kautta aikojen

Platon ja Aristoteles keskustelevat
(YLE:n arkisto)

Platonin Atlantis tai ainakin siitä ideoitaan ammentaneet kirjailijat ovat saaneet aikaan sellaisen ajatusleikin, että maaapallolla voisi asua toinenkin älyllinen laji, joka ikään kuin valvoisi meidän toimintaamme. Tämä ajatusleikki on oikeastaan erittäin mielenkiintoinen näkemys siitä, miten luutunut oma maailmankuvamme oikeastaan sitten on ollut. Kuten varmaan tiedämme, niin kaikki ajatukset siitä, että maapallolla olisi toinen salainen sivilisaatio on tyrmätty sanomalla tiukasti televisiossa sanat, että niitä ei tietenkään voi olla olemassa. Kun tässä muutamia vuosia sitten katselin televisiota, niin silloin sanoivat tunnetut tutkijat samaa toisista aurinkokunnista.

Yleensä UFO:ja tai muita vastaavia, hieman vaikeaselkoisia ohjelmia katsoessa kameroiden eteen saapui tiukkailmeinen pikkutakkia käyttävä mieshenkilö, joka sanoi suoraan, että ajatus vieraista aurinkokunnista olisi hänen mielestään absurdi, ja siihen ei kukaan muu, kuin hullu voisi uskoa, ja mitään muuta totuutta, kuin tuon suuren neron totuus ei voisi olla olemassa. Ja sitten ohjelma oli tapana päättää kohtaan, jossa joku kenraali sanoi ruudussa sanat ”he he”, minkä jälkeen niiden henkilöiden, jotka olivat rohjenneet puhua esimerkiksi juuri vieraista aurinkokunnista oli tapana saada kutsu puolustusvoimiin, missä heille opetettiin kunnioitusta sekä pelkoa, mitä esivallan edessä sitten oli tapana tuntea.

Kun keskustellaan esimerkiksi juuri näistä eristyneistä saarista sekä kaukaisista mantereista, joita aikoinaan eurooppalaiset löytöretkeilijät lähtivät tutkimaan, niin heitä ajoi eteenpäin alitajuinen ajatus siitä, että jos he sitten myöhemmin tapaisivat jopa Jumalan, vaikka kukaan ei tuota asiaa uskaltanut ääneen sanoa. Filosofit ovat kautta aikojen pohtineet sitä, miksi me ihmiset olemme sellaisia kuin olemme? Miksi me olemme niin kamalan ylivoimaisia muihin planeettamme olentoihin nähden? Kuinka vain meillä on kyky ajatella asioita abstraktisti, eli vain meillä on tietääksemme mielikuvitus. Tämä tarkoittaa sitä, että vain ihminen kykenee luomaan synteettisiä mielikuvia, ja moni mielikuvitusleikki on muuttunut oikeaksi tuotteeksi. Se mikä tekee ihmisestä kirjailijan tai kuvataiteilijan on kyky muuttaa ajatukset sanoiksi tai kuviksi. Kirjoittaminen on oikeastaan pelkkä yksinpuhelun muoto, mikä tarkoittaa sitä, että se mitä ihminen ajattelee muutetaan tekstiksi, kun taas yksinpuhelussa käytetään suusanallista viestintää.

Taiteilijan näkemys Apollo-tyyppisestä
Mars- aluksesta vuodelta 1966 

Itse olen joskus ihmetellyt sitä, miksi yksinpuhelu on muista ihmisistä niin kauhean ihmeellistä, että toinen pitää siitä sitten viedä psykiatrille, kun taas kirjoittamista pidetään taiteen lajina. Toki kirjoittamisessakin on erilaisia taiteen suuntauksia, joista osa kielii varmasti tuon taiteilijan mielikuvituksen olevan hiukan erikoinen, mutta kuitenkin taiteilijoilla on oikeus tiettyyn vapauteen, joten kun noista kirjoista puhutaan. Kun keskustellaan esimerkiksi natsien tekemistä UFO:ista sekä etelämantereelle sijoitetuista tutkimusasemista ja mahdollisista tuotekehitysyksiköistä, niin silloin tietenkin on monille tullut hymy huulille, mutta kuten kaikki muutkin ihmiset, niin asiaan uskova hekilö hakee mielellään tukea väitteelleen, ja silloin tietenkin mieleen tulee USA:n laivaston ”Antarktis expedition” eli ”Operation Highjump”, johon otti osaa suuri määrä USA:n laivaston huippuluokan kalustoa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Highjump

Ja tuolloin tietenkin vitsailtiin siitä, että mihin tuo ”Highjump”-retkeä johtava amiraali sitten tarvitsi esimerkiksi Iowa-luokan taistelulaivoja, jos hän halusi tutkia vain jotain pingviinejä. Kuitenkin jos tuota kakaista mannerta ajatellaan yksinkertaisesti tuotekehityksen kannalta, niin silloin tietenkin tulee mieleen sellainen asia, että noita hylättyjä valaanpyyntiasemia voidaan käyttää toimitiloina, ja tietoliikenne tietenkin voidaan hoitaa satelliittien avulla. Se että noissa paikoissa ei käytettäisi polttoainetta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niissä ei olisi sähköä, eli esimerkiksi maalämpöä tai sitten kompaktia RTG-generaattoria voidaan hyödyntää noilla kaukaisilla saarilla, mihin ei kukaan noraali ihminen edes kuvittele voivansa matkustaa, koska niihi pääsevt vai harvat ja valitut biologit sekä muut tutkijat, joiden pitää tietenkin käyttää esimerkiksi kenkäsuojuksia, jotta noiden saarten herkkä luonto ei tärvelly. Kun lähdetään ajattelemaan asioista vapaasti ilman rajoitteita, eli kuten Platon sanoisi ”antaisimme Pegasuksen lentää”, niin silloin tietenkin tulee mieleen se, että olisivatko Olympoksen jumalat sekä jumalattaret oikeasti esimerkiksi alieneja.

Tämä ajatus varmaan vaikuttaa monista ihmisistä aivan kamalan typerältä, mutta kun ajatellaan esimerkiksi Mars-aluksia koskevia suunnitelmia, niin niistä monissa on kuviteltu kartion muotoinen avaruusalus, joka voidaan laskea Marsin kamaralle sen pohjan varaan, joten jotkut insinöörit ovat pilanpäiten esittäneet, että olisiko Olympos ehkä sitten joku avaruusalus, joka laskeutui aikoinaan maan pinnalle? Tämä nyt sitten on vain sellaista filosofointia aamupäivän ratoksi, joten siksi en usko, että tätä kirjoitusta nyt niin vakavasti täytyy ottaa, mutta kuitenkin voidaan sanoa, että jopa Platonin aikaan oli jonkinlainen vapaus myös taiteilijoille sallittua, koska heidän piti saada omia teoksiaan myytyä. Ja kuten varmaan olemme kaikki huomanneet, niin vaikka Platon on ehdottomasti valtion filosofi, joka kohottelee kuninkaita sekä muita huomattavia henkilöitä stratosfääriin asti, niin kuitenkin hän on samalla erittäin älykäs ja lahjakas mies, jolta ei paljoa ideoita puutu.

Ja tietenkin kun pohditaan hänen ”Ultima Thuleaan” eli Pohjoista jäämerta ja sitä, että ehkä hän sitten joskus oli myös jossain jäämeren rannalla käväissyt, vaikka tietenkään mikään historiallinen totuus ei ole välttämättä kyseessä,  vaikka toki Platon on nämä meret tuntenut. Eli jos oikein tässä suomalaisten häntää alettaisiin kohotella, niin olisiko Platon ehkä tarkoittanut pienempää merta puhuessaan tuosta Ultima Thulesta. Tässä sitten alkaa mielikuvitukseni laukata, ja ehkä hän on sitten käynyt Laatokan tai jonkun muun pienemmän veden rannalla, ja siellä joku sitten olisi hänelle kertonut tuosta suuresta pohjoisesta merestä.

Ja kun tätä mielikuvitusleikkiä jatketaan, niin vastaan tulee sitten kysymys siitä, että kuka niistä oletetuista pohjoisen miehistä oli sitten Platonin kanssa kreikkaa puhunut, vai kuten karrikoiden sanotaan, osasiko Platon sitten mahdollisesti suomea? Mutta kun ajatellaan sitä, mitä Platon ehkä ajatteli kirjoittaessaan Ultima Thulestaan sekä Atantiksesta, niin hän saattoi epäillä tuon mahtavan ”Olympos vuoren” sijaitsevan ehkä jossain muualla kuin Kreikassa. Ja ehkä tuolta Peloponnesoksen niemeltä sitten löytyi sellainen paikka kuin Olympos-vuori, mutta saattoi olla niin että hän sitten epäili noiden pappien sekä papittarien olevan vain noiden jumalten edustajia, mikä olisi tarkoittanut sitä, että Zeuksen Olympos varmasti sijaitsi jossain muualla kuin Kreikassa. Platon saattoi epäillä noiden pappien tai papitarten yksinkertaisesti pitävän yhteyttä tuohon salaperäiseen Zeukseen jollain valolennättimellä, mitä foinikialaiset käyttivät omassa viestinnässään

Mutta kun keskustellaan näistä jumaltarustoista sekä myyteistä, niin missään nimessä ei kannata ajatella turhan ahdasmielisesti. Itse uskon että Zeus oli aikoinaan joku kuningas, josta sitten myöhemmin kasvoi tarustoissa kuningas. Se että hän oli ”ukkosen jumala” saattoi saada alkunsa siitä, kun joku luonnonfilosofi aikoinaan kohotti ukkossäässä pitkän riman kohti taivasta, ja sitten salama osui tuohon rimaan. Syy tähän on se, että maan potentiaaliviiva muuttuu tuolloin sellaiseksi,  että tuo salama osuu aina tuohon tikkuun, koska tuo sähköpurkaus etsiytyy maahan lyhintä mahdollista tietä.

Keinotekoinen ukkospilvi voidaan luoda yksinkertaisesti pumppaamalla pilveen radioaaltoja, jotk varaavat sen sähköllä. Kun taas puhutaa tornadoista, niin tuo kammottava pyörretuuli syntyy silloin, kun maan pintaan tulee äkisti erittäin kylmä piste, ja keinotekoinen tornado voidaan muodostaa vain avaamalla nestemäistä typpeä sisältävä säiliö, missä - 189-asteinen nestemäinen  kaasu saa aikaan nopean alaspäin syöksyvän virtauksen, jonka maapallon coriolisvoima sitten vääntää korkkiruuvin muotoon, jolloin syntyy tuo kammottava sääilmiö.

kirjabloggaus.blogspot.fi

Leonardon taulu sekä mietteitä siitä miksi se on niin hirveän arvokas

Italialaiset tutkijat olettavat, että tämä taulu
on Leonardo Da Vincin kadonnut taulu

Leonardo Da Vincin tuntematon taulu on löytynyt, ja lähtöhinta sille on todella korkea, ja en usko kenenkään yksittäisen ihmisen hankkivan tuollaista 53 miljoonaa euroa maksavaa taulua huvikseen seinälleen. Noiden renessanssiajan mestareiden tauluja sekä muita töitään kuten anatomista kuvitustaan arvostetaan todella paljon, ja siksi näiden alkuperäisten teosten arvo on todella korkea, vaikka toki ”Da Vinci Koodin” kaltaiset uskomukset tauluissa olevista koodeista, jotka johtavat valtavien aarrekätköjen oville tietenkin nostavat niiden arvoa.Monissa Tuon ajan tauluissa kuvataan esimerkiksi jeesusta, mutta osassa tapauksista on mallina toiminut ilmeisesti nainen, jolle vain on sitten jälkeenpäin maalattu parta.

Tuon tarinan tästä koodista on saattanut keksiä joku 1600-luvun taideteosten välittäjä, saadakseen tauluja myytyä ovat tuollaisen tarinan kehittäneet, jotta saisivat tehostettua omia liiketoimiaan. Ja mikähän mahtaisi olla tehokkaampi tapa kaupata tauluja, kuin väittää siinä olevan salainen koodi, joka vie taulun omistajan jonkun suuren aarteen lähelle. Eikä kukaan voinut mennä kuolleelta taiteilijalta kysymään, onko noita koodeja olemassa vai ei. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että osaan piirroksista tai tauluista on piirretty esimerkiksi aseita tai karttoja, joten siksi nuo salaperäiset ”koodit” ovat totta. Ja tietenkin vaatteissa olevat merkit kertovat siitä, kuuluuko joku ihminen johonkin järjestöön tai muuta vastaavaa. Eli niistä näki suoraan sen kuinka lähellä kuningasta joku ritari on ollut.

Kun puhutaan noihin tauluihin sekä piirroksiin kätketyistä koodeista, niin tietenkin voidaan sanoa, että esimerkiksi luurangon luut sekä selkäranka voidaan piirtää siten, että niihin kätkeytyy kartta , mikä toimii siten, että tuollainen anatominen kuva pannaan tiettyyn mittakaavaan piirretyn kartan päälle, ja sitten tuosta kuvasta löytyy esimerkiksi kartta kaupungin puolustusjärjestelmän toteuttamiseksi. Eli kylkiluut ovat olleet juoksuhautoja, sydän taas kaupungin paikka, sekä selkäranka on ollut tie, mistä ratsuväki hyökkää omien joukkojen läpi. Samoin noissa piirroksissa on asioita, joissa neuvotaan esimerkiksi sitä, mihin salamurhaaja työntää tikarinsa, jotta hän ei sotkisi kaikkia paikkoja vereen, mutta toki niihin on piilotettu myös myrkkykäärmeitä, joiden myrkky voidaan toimittaa erittäin huomaamattomasti uhriin.

Yksi inhottavimmista tavoista oli käyttää kobran myrkkyä, joka valutettiin lankaa pitkin uhrin päälaelle, jolloin hän sitten koki melko nopean kuoleman. Ja tietenkin nuo mestarit maalasivat tai piirsivät myös kuvia anatomian oppikirjoihin. Noissa kuvissa sitten oli kuvaus siitä, miten erilaisten myrkkyjen vaikutus ilmenee ihmisen ruumiissa. Samoin niihin on kätketty tietoja siitä, millaisia varusteita kaupungin puolustajilla oli käytössään, eli noihin lintujen kuviin oli kätketty ballistojen sekä kanuunoiden kuvia, sekä varsin yksityiskohtaisia kuvia tykeistä, niiden laveteista sekä esimerkiksi rihlatuista kivääreistä, joita käyttivät lähinnä tarkka-ampujat, joiden aseet kantoivat kauas.

Mutta mukana on ollut myös lähinnä salamurhaajien käyttöön tarkoitettuja koottavia kivääreitä, joiden tukki on naamioitu kitaraksi, ja jonka piippu muistuttaa kävelykeppiä. Eli melko vaarallinen oli tuo Leonardon maailma, missä salamurhaajien avulla raivattiin tunteettomasti kilpailijoita pois tieltä. Myös kasvien kuvia maalattiin tuolloin renessanssiajalla, ja valtaosa niistä käsitteli kasveja, joita ei missään nimessä voinut syödä. Usein tiedon hankkiminen sekä tutkimus saavat alkunsa siitä, kun jokin menee vikaan. Kuka nyt tutkisi sellaisia asioita, joissa kaikki onnistuvat täysin niin kuin on suunniteltu. Ja tutkijoiden motiivina on usein ollut jokin negatiivinen asia.

Se tietenkin on vähän ikävää, koska tutkimuksia voisi tehdä myös aiheesta, miksi joku rakennustyömaa onnistui täydellisesti. Eli mikä oli se syy siihen, että kaikki sujui sillä kertaa oikein, vaikka kaikissa muissa työkohteissa on jokin asia jäänyt aina rempalleen. Ja silloin pitää miettiä, että onko joku sitten poistunut silloin työmailta, ja onko aikaisempia projekteja sabotoitu ehkä työn pitkittämisen takia. Tuo sabotaasi voisi olla vaikka väärin neuvottu rekka, ja miksi joku olisi tuota rekkakuskia neuvonut väärin? Ehkä kyseisellä henkilöllä on ollut rakennustyömaita kodin lähellä, ja hän lyhyen työmatkan toivossa sitten päättää hidastaa työn valmistumista, jotta hän voisi käydä kodin lähellä töissä. Eli joskus motiivi tällaisessa työssä, mikä ikään kuin kaivaa kuoppaa oman yhtiön alta, on sitten ollut sellainen että joku henkilö on halunnut vain lyhyen työmatkan, ja ihmismielen merkillinen ominaisuus on se, että juuri tällainen toiminta sitten on usein varsin lapsellisesta syystä johtuvaa.

Puhuttaessa taiteilijoista sekä insinööreistä, niin usein esimerkiksi Jules Vernen kirjojen kuvituksille naureskelleen, mutta toki avaruusalus voisi olla taipuisa samaan tapaan kuin junakin taipuu vaunujen välissä olevien liitosten kohdasta, ja kun se tarvitsisi sitten jäykkää rakennetta, niin silloin noiden vaunumaisten moduulien välissä olevat jäykistyslevyt sitten työntyisivät noissa moduuleissa oleviin aukkoihin. Ja sitten tuosta taipuisasta rungosta tulisi jäykkä, kun jäykkää rakennetta tarvitaan. Joten tulevaisuuden sukellusvene voisi muistuttaa jättimäistä toukkaa, joka ryömii meren pohjaa mukaillen eteenpäin.


Kun se tarvitsee jäykkää rakennetta, niin silloin vai jäykistyslevyt työnnetään noiden runkomoduulien välistä, niin että rakenne jäykistyy, kun aluksen pitää edetä nopeasti. Itse olen ajatellut sellaista mahdollisuutta, että ehkä syvyyksistä kohoava aavejuna voisi selittyä sillä, että joku kokeilee sukellusveneissään taipuisaa runkorakennetta käytännössä. Ja ehkä tulevaisuuden lentokone on sekä sukellusvene että lentokone samassa rungossa, eli kyseessä olisi lentokone joka voi hiipiä vesistöjä pitkin kohteensa lähelle, ja kun isku on suoritettu, niin silloin tuo kone vain lentää tiehensä. Tuo voisi olla käänteentekevä ratkaisu esimerkiksi rynnäkkökoneita ajatellen, joiden pitää toimia huomaamattomasti, kunnes ne iskevät kohteeseensa. Tuolloin taas on nopeasti suoritettu pako-operaatio paikallaan, jotta koneita ei ehditä tulittaa, kun ne ovat iskeneet maaliinsa, jolloin isku tietenkin on paljastunut myös viholliselle.

metsantarinoita.blogspot.fi

Amedeo Mondigdiani eli kuuluisa taiteilija, josta kovin moni ei ole ikinä kuullut mitään

Amedeo Modigdiani (1884-1920) on taiteilija, joka kuoli erittäin nuorena eli 34-vuotiaana Pariisissa. Hän oli taitelija, jonka töistä maksetaan nykyään erittöin paljon rahaa, mutta kuten varmaan arvaatte, niin nuoren taitelijan kohtaloksi saattoi koitua esimerkiksi liika absintti tai oikeastaan huumausaineiden väärinkäyttö. Hän saapui aikoinaan Pariisiin maalaamaan, ja silloin hän tietenkin hankkiutui kuuluisien taiteilijoiden tuttavapiiriin, mutta kuitenkin hänen Pariisissa oleskelunsa on hyvin merkityksellistä, koska tuolloin hänellä oli useita osoitteita, joista kaksi ensimmäistä ovat hotelleja, ja sen jälkeen tuo pennitön mies sitten asettui köyhien taitelijoiden yhteisöön, jossa hän vaikutti esimerkiksi Pablo Picasson rinnalla.



Kuitenkin tuo muuttaminen osoitteesta toiseen on ehkä osoitus siitä, että tuo italiasta kotoisin oleva taiteilija pelkäsi jotain, koska hän ei jostain syystä etsinyt itselleen muuta työtä kuin boheemi elämäntapa sekä absintin juominen. Jos tuo suuri taiteilija on jotenkin ollut merkillinen mies näiden suurten boheemien maailmassa, niin ylhäällä oleva kuva toki kertoo jotain tuon italialaisen tavoista elää, eli hän ikään kuin istuu ateljeessa savuke kädessä sekä samettihousut jalassaan, sekä myös varsikengät näyttävät kaapista löytyneen, joten olisiko hänellä kuitenkin ollut vähän salaisia tuloja, kun on tuollaista saanut ostettua, kuten ylemmästä kuvasta voitte todeta.



Itse ihmettelen kyseistä kuvaa sikäli, että onko se ehkä salaa otettu, koska vaikka tietenkin tuolloin oli tupakointi hyvin yleistä, niin itse olen sitä mieltä, että tuollainen savuke kädessä poseeraaminen ei ehkä ollut kuitenkaan noille boheemeillekaan soveliasta, ja samoin tuo mies ei katso suoraan kameraan, joten tuo kuva saattaa olla näpätty jonkun reiän läpi tai muuten peitetyllä kameralla, tai sitten silmän varjo hämää tuossa kuvassa. Samoin kuitenkin olen ajatellut että tuolloin joillakin taiteilijoilla saattoi olla tarve saada joitakin asiakkaita, jotka ehkä olisivat olleet valmiit maksamaan heidän töistään, ja silloin tietenkin kannatti olla siivolla, koska vain rikkailla oli mahdollisuus hankkia muotokuvia sekä tilata koristetauluja. On olemassa sellaisia ajatuksia, että tuo suuri taiteilija ei ehkä ollut aivan niin viaton sielu, kuin saatetaan antaa ymmärtää, koska hän oli kuitenkin melko hyviin vaatteisiin puettu.

(Kuva II)

Ja noissa köyhille taiteilijoille varatuissa taloissa asumiseen piti olla syy. Eli asukkaan täytyi olla varaton taiteilija, eikä mikään varaton anarkisti. Olen joskus ehkä miettinyt sitä, että miten ranskan viranomaiset suhtautuivat tuohon italialaiseen mieheen, koska vuonna 1914 alkoi Ensimmäinen Maailmansota, ja tuolloin Italia sitten aloitti sotatoimet ensin keskusvaltojen puolella, mutta vaihtoi sitten puolta ympärysvaltojen liittolaiseksi. Ja tuolloin tietenkin ensin internointipakko sekä sitten asevelvollisuus olisivat varmaan olleet myös taiteilija Amadeo Mondigdianin asioita, koska ympärysvalloilta kaatui miehiä jatkuvasti tuolla rintamalla. Eli toki kyseisen taiteilijan olisi pitänyt ainakin käydä lääkärintarkastuksessa, jos hän halusi sitten jatkaa elämäänsä Pariisin tai Rooman taitelijapiireissä. Muuten olisi voinut tulla syyte sotilaskarkuruudesta, ja sitten olisi voinut tulla eteen teloituskomppania.



Mondigdiani on tietenkin erittäin kiinnostava henkilö, koska hänen kasvoistaan tehtiin ystävien toimesta kuolinnaamio hänen kuoltuaan. Kuitenkin voidaan sanoa, että hän saattoi aiheuttaa jonkinlaisen vaaran tuossa boheemissa yhteisössä, että jos häntä epäiltiin anarkistiksi, niin silloin tietenkin olisi edessä saattanut olla poliisiratsia, ja tuolloin santarmit sekä ”Suréte” etsivät erilaisia anarkisteja pitkin Pariisia, ja heidän otteensa olivat aivan samanlaisia kuin kuuluisalla gestapolla, ja tuolloin olisi voinut käydä niin, että noita paikkoja tai taiteilijoiden tekemiä töitä olisi rikottu. Se olisi saattanut tehdä talosta asuinkelvottoman. Se että hän kulki yhdessä naisen kanssa, jolla oli jatkuvasti outo hattu päässään saattoi saada hänen asuintoverinsa epäilemään häntä ehkä ”Suréte nationalen” agentiksi. Tuolloin hän saattoi saada aikaan suuttumusta, ja ehkä joku hänen asuintovereistaan sitten laittoi absintin sekaan jotain vähän väkevämpää, mikä sai sitten nuoren taiteilijan elämän sammumaan liian nuorena.



Hän oli mies, jolla varmasti oli paljon annettavaa taiteelle, ja itse hiukan ihmetellen katson tuon miehen tekemiä töitä. Niissä ihminen on maalattu niin, että hänellä on täysin siniset, mutta joissakin tauluissa hiukan eri sävyllä tehdyt silmät, joista ”toinen katsoo maailmaa, ja toinen taas hänen omaan sydämeensä”. Toisissa tauluissa taas mallille on maalattu täysin mustat silmät, ja joissakin sitten silmät on tehty normaaleiksi, mutta kuvassa kaksi (Kuva II) olevassa "Reneéssä" on mallin ranteeseen maalattu kello, mikä soittaa taiteilijan huomioineen yksityiskohdat. Modigdianin kuolinsyytä ei kerrota, mutta kuten tiedämme, niin jokaisella taiteilijalla on omat pikku ”paheensa”, ja ehkä tuo nuori taiteilija kuoli liikaan ”absintin” nattimiseen, ja siitä seuranneeseen maksakirroosiin. Eli tämän kaltaiset tarinat saavat aikaan mielikuvituksen laukkaamista ja mielenkiintoisia ajatelmia marraskuisen illan ratoksi.


espoonmetsa.blogspot.fi

Elektroninen teddykarhu eli "Roboteddy" voisi tulevaisuudessa vahtia lasten leikkejä

Innovaatio ei välttämättä tarkoita sitä, että tuote on digitaalinen. Toki sen markkinoinnissa voidaan hyödyntää digitaalista alustaa, joka voi olla sellaisella käytöliittymällä varustettu, että tilaukset näkyvät siinä kuplissa, missä kerrotaan mitä mihinkin osoitteeseen menee. Mutta tuote kyllä voi olla teddykarhukin, jos sen markkinointi tehdään oikein. Toki teddykarhuakin voidaan kehittää niin, että siinä voi olla digitaalisia komponentteja kuten itkuvaroittimia tai valvontakameroita, jos niillä ajatellaan suojella esimerkiksi lastenhuonetta tai muita tiloja.

Tuollaisessa cyberteddyssä voi olla vaikkapa palovaroitin, joka kertoo jos lastenhuoneessa leikitään tulella tai siellä tupakoidaan. Samoin tuo diginalle voi lähettää kuvaa siitä, mitä tuolla huoneessa tehdään esimerkiksi perheen vanhemmille. Ja se voi myös äänittää puhetta yms, jolloin tuollaisia elektronisia leluja voidaan käyttää esimerkiksi lasten päivähoitajien toiminnan valvomiseen, sekä siihen että onko lasten välillä mahdollisesti jotain kaunoja tai kiusaako joku lapsista muita. Tuo teddykarhu voi tietenkin olla robotti, joka sitten kävelee talossa, ja jonka avulla voidaan etänä tutkia paikkoja esimerkiksi kätkettyjen aseiden varalta.

Elektronisten lelujen avulla voidaan valvoa sitä, millainen on lasten keskinäinen elämä oikeasti silloin, kun he eivät esiinny edukseen vanhemmilleen, ja tuollaista havainnointivälinettä voisivat esimerkiksi psykologit sekä psykiatrit hyödyntää työssään, kun he määrittelevät sitä, millaisia odotuksia he lapselle voivat asettaa, sekä sitä millainen on vaikkapa luokassa häiriköivä lapsi ollessaan muiden lasten kanssa. Yleensä noiden tarkkailussa käytettävien tilojen ongelmana on se, että lapsi on tuolloin tietoinen tarkkailusta, ja samoin hänen vanhempansa voivat sitten toimia niin, että he antavat itsestään parhaan mahdollisen kuvan, kun tuo mielenterveyden asiantuntija on käymässä kotikäynnillään perheen luona.

Ja kun toimitaan maailmassa, missä petos on kovin yleistä, niin psykologin eli tutkijan pitää tietenkin päästä tarkkailemaan koko perhettä niin, että sen jäsenet eivät tiedä hänen tarkkailevan tilannetta tuossa kohdeympäristössä. Mielenkiintoisin mahdollinen koejärjestely on sellainen, että joissain tilanteissa nuo tarkkailtavat henkilöt tietävät tarkkailusta, osa taas on sellaisia, missä kukaan ei tiedä siitä, että tilassa on tarkkailulaitteita.

Kolmas tilanne on se, että joko lapsi tai hänen vanhemmistaan toinen tai molemmat tietävät huonetta tarkkailtavan. Joissain tapauksissa nuo tarkkailijat ovat kertoneet tuolle henkilölle tai henkilöille tarkasti sen, minkä esineen sisällä tuo laitteisto on, jolloin ruvetaan seulomaan, että kenelle tulee tarve laittaa esimerkiksi laukkuja noiden esineiden eteen, ja että kuka sitten osoittaa esimerkiksi lamppua kädellään, jos siihen on kertoman mukaan kätketty salakuuntelulaitteita tai muuta tarkkailuelektroniikkaa.

 Ja sitten pitää todeta se, että sopiiko tuo perhe jotain, ennen kuin he menevät psykiatrin eteen kertomaan asioistaan, ja muuttuuko heidän käytöksensä silloin, kun tarkkailusta on kerrottu etukäteen. Samoin tutkijoita kiinnostaa takuulla sellainen asia, kuin miten tuo kohdehenkilöiden ryhmä sitten valmistautuu tuon tutkijan saapumiseen. Eli ehostavatko naiset tuolloin itseään tehokkaammin kuin muuten, tai puhutaanko esimerkiksi lasten kanssa pitkään ennen kuin tutkija saapuu kotikäynnille?

Samoin tutkijaa kiinnostaa varmasti tietää myös mitä kohdeperheessä tapahtuu hänen lähtönsä jälkeen? Syövätkö lapset toistuvasti suklaakakkuja kun tutkija on käynyt, ja kuinka yleistä tuossa kohderyhmässä ylipäätään on tuo herkkujen syöttäminen lapsille? Noilla tavoin joskus ikään kuin ostetaan lapsilta lausuntoja, joita joku sitten haluaa kuulla. Eli heille kerrotaan suoraan, että jos he vaikenevat esimerkiksi laitokseen suljetusta perheenjäsenestä, niin silloin he saavat lahjaksi suklaakakkuja.

espoonmetsa.blogspot.fi

Tuolla tavoin lapsia on erittäin helppo lahjoa antamaan vääriä lausuntoja vaikkapa oikeudessa. Saadakseen tietää totuuden, täytyy tutkijalla olla käytössään esine, joka kuitenkin on lapselle yleensä tärkeä.Tuon laitteen avulla hän voi tarkkailla sitä, että tuhoaako joku tuon lapsen leluja tarkoituksella, ja se on kuitenkin helppo jättää paikalleen taloon. Eikä teddykarhua varmasti kovin helposti epäillä vakoilulaitteeksi, varsinkaan jos tarkkailija sitten sanoo, että tuo on lahja joltain järjestöltä, tai että kaikki sairaalan lapsipotilaat saavat tuollaisen nallen muistoksi.

espoonmetsa.blogspot.fi

Savant on nerouden ja autismin kiehtovin sekä samalla myös pelottavin ja traagisin muoto

Savant on mieltä kiehtova ominaisuus, missä henkilö saattaa hallita todella kapean osa-alueen todella loistavasti. Tuollaiset ominaisuudet tietenkin kiehtovat ihmisiä, ja savant-autistit ovat erittäin erikoisia tapauksia, joista on tehty lukuisia elokuvia sekä kirjoitettu kirjoja. Ihmisistä on kiinnostavaa sekä samalla pelottavaa nähdä henkilö, joka osaa esimerkiksi piirtää valokuvan tarkkoja piirustuksia jostain paikasta pelkästään oman muistikuvansa mukaan, tai soittaa jonkun kappaleen pelkästään kerran kuultuaan sen vaikkapa nauhoitteelta. Samoin nuo savant-autistit saattavat olla sellaisia, että he osaavat vaikkapa kalenterin ulkoa tai he osaavat laskea esimerkiksi tulevia auringonpimennyksiä ilman apuvälineitä.

Nämä ominaisuudet ovat tietenkin erittäin näyttäviä osia tuosta arvoituksellisesta ilmiöstä nimeltään "Savant", missä henkilö saattaa olla esimerkiksi kävelevä laskukone, joka osaa ratkaista vaikeimmatkin matemaattiset kaavat, mutta samalla tuo henkilö ei osaa edes keittää perunoita. Mutta nuo hyvin näyttävät tapaukset kätkevät sisäänsä henkilöitä, jotka ovat todella vaativien erikoisalojen taitajia tai loistavia taktikoita. Nuo henkilöt saattavat olla esimerkiksi aitoja kansainvälisen politiikan erikoisasiantuntijoita tai taktiikan neroja, joiden kyky ottaa kontaktia esimerkiksi muihin ihmisiin on rajoittunut. Eli kuten tässä voidaan todeta, niin monien maailman huippuluokan taiteilijoiden, matemaatikkojen sekä muiden nerojen epäillään olevan jollain tavoin autistisia, eli kuuluisa "aspergerin syndrooma" on oikeastaan vain autismin yksi muodoista.

Tuo tila tarkoittaa sitä, että henkilöllä on ainoastaan vaikeuksia ottaa kontaktia muihin ihmisiin, ja muuten he saattavat olla oikeastaan neroja. Tuollaisen henkilön hoitoa sekä kuntoutusta suunniteltaessa pitää muistaa se, että tuo tila ei tarkoita sitä, että hän menee suoraan siivoamaan tämän priosessin jälkeen, kuten varmasti on joissakin tapauksissa ollut tarkoitus, kun puhutaan siitä, että tuollainen "savant" olisi vain autismin yhteydessä ilmenevä ominaisuus, niin se ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa. Näet myös normaaleilla vammaisilla on tuollainen ominaisuus, eli heillä voi olla käsittämättömän hyvä muisti tai he voivat luoda vaikeita, lähes fotorealistiseen tasoon yltäviä kuvia esimerkiksi kirjoituskoneella hakkaammalla pistenäppäintä.

Samoin hyvinkin vaikeasti vammaiset henkilöt voivat suoriutua heille annetuista tehtävistä meihin nähden erittäin nopeasti, jos kyseessä on vaikkapa palikoiden pistäminen koloihin. Joten itse olen joskus ajatellut sellaista asiaa, että onko joku elokuvaohjaaja joskus ajatellut, että autisti saattaa osata esimerkiksi luoda tekoälyohjelman tai jotain muuta mullistavaa. Mutta kun puhutaan esimerkiksi tuollaisen ominaisuuden puhkeamisesta onnettomuuden yhteydessä, niin kyseessä ei ole sinänsä mikään suuri ihme. Kun ihminen makaa yksin sairaalassa, niin hänellä on silloin aikaa ajatella asioita. Samoin tuolloin hän ikään kuin antaa itselleen luvan olla luova sekä lahjakas myös asioissa, mitkä eivät suoraan liity hänen omaan työhönsä.

Eli toki hän on ollut musikaalinen tai taiteellinen jo ennen onnettomuutta, mutta kuitenkin vasta tuo asia on saanut hänet harrastamaan musiikkia. Tuossa tapauksessa onnettomuus on  nostanut piilevän kyvyn esiin. Tosin sanoen henkilö ei ehkä ole tajunnut edes olevansa musikaalisesti tai taiteellisesti lahjakas, mutta sitten kun hänelle tarjotaan kynää, niin se ikään kuin laukaisee tuon kyvyn, joka on saattanut unohtua lapsuuden jälkeen. Eli mentyään kouluun ja kasvettuaan aikuiseksi henkilö on saattanut unohtaa sen riemun, mikä kuvan tai tekstin tuottaminen hänessä on herättänyt joskus kauan sitten. Se tietenkin aiheuttaa kiinnostuksen kasvamista tähän hyvin erikoiseen sekä tavallaan myös traagiseen oireyhtymään, missä henkilö voi olla luova sekä lahjakas, mutta kuitenkaan hän ei kykene normaaliin kontaktiin tavallisten ihmisten kanssa. Ja tuo asia tienkin pitää aina muistaa, että noilla ihmisillä on tunteet, joita he eivät vain kykene ilmaisemaan. Siksi heitä voi joku asia loukata erittäin pahasti, vaikka he eivät sitä pysty näyttämään ulospäin.

Alla pari asiaa käsittelevää filmiä
https://www.youtube.com/watch?v=a8YXZTlwTAU

https://www.youtube.com/watch?v=mzDBFCvIvk4

Kirjailijat ovat aina olleet vaikeita ihmisiä, mutta he luovat mielikuvia sekä antavat aiheita muille ihmisille. (Kun kirjailijat ja muut taiteilijat ovat työssään luovia, niin he auttavat muita myös muita olemaan luovia omassa työssään)

Kirjailijoita yhdistää se, että he ovat hiukan vaikeita ihmisiä. Kuitenkin heidän tekstinsä ovat toimineet innoittajana monille enemmän tai vähemmän järkeville ajatuksille. Kun keskustellaan siitä, kuinka järkevä ihminen kirjailija voi olla, niin mieleeni muistuu sellainen ajatus, että kirjailija luo virtuaalista todellisuutta kuten muutkin taiteilijat tekevät. Hän ei kuitenkaan käytä tuohon työhön mitään kuvallista materiaalia, vaan luovat kielikuvin esimerkiksi niitä suurenmoisia maailmoja, joita nämä ihmiset sitten esittelevät kirjastojen hyllyllä olevissa kirjoissa.

He eivät ole mitenkään sidottuja tieteeseen tai mihinkään muuhunkaan asiaan maailmassa tehdessään kirjoituksiaan, eli maalatessaan "sanakuvia", joita muut sitten lukevat enemmän tai vähemmän innokkaina, eli kirjailijan kirjoitus on kuin Pegasus, runoratsu mikä varmasti on taruolento, mutta eilispäivän tarinat ovat nykypäivän todellisuutta. Kirjat stimuloivat aivoja luoden niihin uusia hermokytköksiä solujen välille, ja luovat mielikuvia sekä ajatuksi.

 Samoin ne herättävät ihmisten kaipauksen jotain etäistä kohtaan, ja osa maailman filosofeista tunnetaan myös kirjallisesta tuotannostaan, missä he käsittelivät esimerkiksi kadonneita mantereita, kuten maailman ensimmäinen romaani "Atlantis", missä Platon käsittelee tuota maailman kuuluisinta kadonnutta mannerta varsin isänmaalliseen sävyyn. Ja samoin mikään ei ole sen vaarallisempaa kuin kirja, missä annetaan ihmisille toivoa tai luodaan kuva siitä, miten mahdottomasta tulee mahdollista. Eli kirjailijat ovat aina olleet soihdunkantajia ja esitaistelijoita, kun yhteiskunnassa on haluttu muutosta. He ovat saaneet ihmiset tiedostamaan sosiaaliset epäkohdat, ja sitä kautta saaneet massat haluamaan muutosta.

Onko tuo paikka totta vai tarua on jäänyt selvittämättä, ja itse olen sitä mieltä, että Atlantis saattaa olla osittain totta. Eli sen esikuvana saattoi olla Santorinin tulivuorenpurkauksessa tuhoutunut minolainen kaupunki, mutta muuten Platonin kuvailemalla mantereella saattoi olla hyvin vähän tekemistä tuon kaupungin kanssa.  Eli nuo Theran eli Santorinin asukkaat eivät ehkä olisi omaa kaupunkiaan tuosta Platonin esittelemästä versiosta olisi tunnistaneet. Ja tietenkin Platon oli ateenalaisena hyvin isänmaallinen. Tuo tarina on kuitenkin kasvanut sellaisiin mittoihin, että näitä nykyversioita ei edes Platon olisi osannut keksiä. Nykyään Atlantiksen esitetään olevan esimerkiksi muinaisten alienien tukikohta Maassa, ja tämä asia tietenkin on herättänyt hiukan keskusteluja eräissä piireissä siitä, että olisiko joskus parasta olla kommentoimatta jokaista asiaa.

Ja tietenkin kirjailijan pitää käyttää mielikuvitusta voidakseen luoda uutta ja upeaa. Eräässä kirjassa oli kerran kuvaus Alienista, joka valloitti erään planeetan. He eivät siinä kirjassa tuhonneet planeettaa, vaan ympäröivät sen halogeenivaloilla varustetuilla paneeleilla, eli kyseessä oli kuvaus missä planeetan alkuperäisten asukkaiden yli nousi "ankara Alien", joka sitten käyttäytyi kuin Jumala noita ihmisiä kohtaan. Tai ainakin planeetan asukkaat kuvataan ihmismäisinä olioina, joilla oli taivaalla leijuvan "ankaran silmän" alla velvollisuus totella kaikkea, mitä tuo olio sanoi, tai sitten heitä rangaistiin. Kirjan lopussa nuo olennot sitten mursivat tuon pallon, ja vapauttivat itsensä, ja ryhtyivät päättämään omista asioistaan.

Nuo aurinkoenergiaa käyttäneet paneelit muodostivat läpinäkymättömän pallon planeetan ympärille, ja ne oli varustettu mikroaaltosuojalla. Tuon välineen avulla nuo alienit kontrolloivat planeetan saamaa säteilymäärää. Ja jos sen kansalaisten toiminta ei heitä miellyttänyt, niin he vähensivät silloin tuota säteilytehoa, jolloin planeetalle tuli äärimmäinen pakkanen. Eli tuon kirjailijan luomuksessa alien korvasi ikään kuin luonnonvalon omalla keinovalollaan, jolla se pystyi kontrolloimaan planeetan saamaa säteilymäärää. Tuollainen ajatus voi tuntua varsin absurdilta, mutta kun keskustellaan esimerkiksi siitä, mitä voi tapahtua, jos joku supervalta sitten tuollaisen vallankäytön mallin kehittää?

Se että se tuo pallo on olemassa vain kirjoissa, ei tarkoita sitä, että se olisi mahdoton toteuttaa. Toki sen tarvitsema  rakettilaukaisujen määrä on valtava, mutta teoriassa tämä olisi mahdollinen väline. Ja jos sitä suojaa mikroaaltovyöhyhyke, niin sen tuhoaminen olisi hiukan vaikeaa. Ja mikroaaltoja voidaan käyttää myös ihmisten hoputtamiseen. Mutta kuten tiedämme, niin nämä asiat ovat vain  kuvitelmaa, kuten ydinasekin oli ennen Oppenheimeria sekä muita tiedemiehiä, jotka osallistuivat "Manhattan-projektiin. Kun keskustellaan esimerkiksi kirjailijoista, niin osaa filosofeista voidaan käsitellä enemmänkin kirjailijoina. Ja kun puhutaan kirjoista taiteena, niin silloin ei tietenkään kirjailijan tarvitse mitään todistaa, koska hän voi käyttää omaa mielikuvitustaan tuon tekstin synnyttämiseen.