Mitä se narsisti oikeastaan sitten tekee päästäkseen ihmisten lähelle?

Kuva 1

Kimmo Huosionmaa

Pedofiilit  ovat yksi narsistien alatyypeistä ja molemmat ovat varsin ikäviä tuttavuuksia. Jos tuollaisen ihmisen päästää lähipiiriin, niin silloin seurauksena saattaa olla hyvin ikävä tilanne, missä pahimmillaan koko perhe hajoaa. Narsistin tuntomerkki on siinä, että hän ostaa pääsyn tuon uhrinsa lähipiiriin esimerkiksi jollain esineellä. Toinen tapa on lainata hiukan rahaa tältä uhrilta, ja luvata tietenkin hyvä korko.


Kun sitten lainan takaisinmaksun aika tulee, niin silloin tietenkin siitä jää muutama kymppi maksamatta takaisin. Tai sitten tuo henkilö mennessään ravintolaan treffeillä unohtaa sen luottokortin kotiin, missä olisi rahaa jäljellä, ja sitten tietenkin seuraa litania siitä, kuinka petollinen nainen tai mies vie tuollaisen ihmisen kaikki rahat. Kun puhutaan petollisesta ihmisestä, niin silloin tietenkin yksi tuntomerkeistä on se, että hän kysyy toisen ihmisen tuloja.


Samoin jos petollinen ihminen työskentelee vaikka koulussa, niin silloin hän saattaa kysellä lapsilta näiden vanhempien ammatteja.Samoin pedofiilli sitten saattaa lähettää lasten mukana yllätys-kutsun johonkin juhliin, ilman että vanhemmat saavat tietää asiasta. Ja sitten tietenkin näitä kutsuille saapuneita  lapsia aletaan syyttää varastamisesta. Tempusta on useita variaatioita, mutta muistakaa että  tuollainen henkilö käyttää lapsia hyväksi kokonaisvaltaisesti. Hän saattaa sujauttaa niin sanottuja “onnellisuuspillereitä” uhrinsa drinkkiin, jotta tämä olisi vastaanottavaisempi hänen aikeilleen.


Yleensä tällainen ihminen ryhtyy säälittäväksi, jotta toinen ei osaisi häntä epäillä mistään.  Alla olevasta lehtijutusta voi jokainen päätellä, miksi tällainen ihminen pääsee lasten lähelle, sekä miksi häntä uskotaan. Pedofiilien sekä muiden lapsia hyväksi käyttävien rikollisten  ongelmana on sellainen asia, että he ovat erittäin luotettavan tuntuisia. Eikä heissä ole mitään näkyvää vikaa, ja jos lapsi esimerkiksi tuntuu pelkäävän tällaista henkilöä, niin silloin tuo pelko voidaan helposti leimata “vierastamiseksi”. Kun pedofiili tai joku narsisti saapuu perheeseen, niin silloin hän usein saattaa naamioida aikeensa niin sanottuun hyvän tekemiseen.


Tuollainen henkilö saattaa esimerkiksi ideoida lapselle viikonlopputöitä vaikkapa siivoojana, koska “kaikki muutkin tekevät niin, ja pitäähän lapsen saada taskurahaa omaan käyttöönsä”. Mutta todellisuudessa nuo rahat menevät tuon hyväksikäyttäjän omiin taskuihin. Pedofiili tai narsisti on aina omasta mielestään loistava persoonallisuus, ja tietenkin hän kertoo aina hienoja asioita siitä, millainen on täydellinen perhe tai täydellinen nuori. Se mistä tuollaisen persoonallisuuden oikeastaan tunnistaa kaikkein parhaiten, on se että hän haluaa muuttaa aina toisen ihmisen mieleisekseen. Kun tuollainen henkilö ilmaantuu sopivan uhrin lähelle, alkaa hän liehitellä “perheen päällystöä”.


Se tarkoittaa sitä, että hän kertoo suoraan perheen “päällikölle”, että tämän lapsissa on jotain vikaa, eikä tietenkään sellainen ole soveliasta, että lapset mekastavat, kun aikuisten asioista puhutaan. Samoin hänellä on aina kaikkeen hyvä ja loistava patenttiratkaisu. Tuota ratkaisua kutsutaan diapamiksi sekä unilääkkeeksi.


Tämä tarkoittaa sitä, että jos lapset eivät mene nukkumaan ajoissa, niin tuollainen ihminen suoraan kertoo, että “hänen tapansa on silloin hakea lääkäri paikalle”, mikä tarkoittaa tietenkin unilääkkeitä. Kun puhutaan siitä, kuinka narsisti ikään kuin aina haluaa muuttaa toisen ihmisen mieleisekseen, niin silloin tietenkin samalla puhutaan toisen ihmisen ostamisesta. Narsistilla on aina taskussaan joku hieno lahja, jonka hän voi sitten sujauttaa toisen käteen tai taskuun. Eli hän saattaa käyttää korua, jonka hän laittaa uhrinsa takin taskuun. Ja mikäli tämä ei sitten saavu treffeille, niin silloin käy niin, että tällainen hurmuri alkaa syyttää tätä varastamisesta.


Jos narsisti pääsee lähipiiriin, niin silloin saattaa tilanne olla sellainen, että hän eristää toisen ihmisen täysin entisistä tuttavistaan, eli silloin eteen tulee tilanne, missä esimerkiksi aletaan viettää jouluja ulkomailla tai hiitokeskuksessa, yksi mahdollisuus on tietenkin sellainen, että kaikki lomat vietetään vain toisen tuttavien kanssa. Yleensä tuollaisen ihmisen kohdalla käy sitten niin, että kun tapaus kaikessa julmuudessaan paljastuu, niin siinä sitten perhe hajoaa lopullisesti, eli lapset eivät vain kykene antamaan anteeksi tällaista asiaa. Ja siinä sitten on edessä monia hyvin ikäviä keskusteluja näistä asioista esimerkiksi poliisin kanssa.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/nuoria-tyttoja-hyvaksikayttaneelle-hirviolaakarille-taas-uusi-tuomio-vankilaa-kertynyt-jo-360-vuoden-edesta/6758214#gs.sgCW96A

Kuva 1

http://www.royalglassdesign.com/wp-content/uploads/2014/10/broken-window-chicago.jpg

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Elektroninen teddykarhu eli "Roboteddy" voisi tulevaisuudessa vahtia lasten leikkejä

Innovaatio ei välttämättä tarkoita sitä, että tuote on digitaalinen. Toki sen markkinoinnissa voidaan hyödyntää digitaalista alustaa, joka voi olla sellaisella käytöliittymällä varustettu, että tilaukset näkyvät siinä kuplissa, missä kerrotaan mitä mihinkin osoitteeseen menee. Mutta tuote kyllä voi olla teddykarhukin, jos sen markkinointi tehdään oikein. Toki teddykarhuakin voidaan kehittää niin, että siinä voi olla digitaalisia komponentteja kuten itkuvaroittimia tai valvontakameroita, jos niillä ajatellaan suojella esimerkiksi lastenhuonetta tai muita tiloja.

Tuollaisessa cyberteddyssä voi olla vaikkapa palovaroitin, joka kertoo jos lastenhuoneessa leikitään tulella tai siellä tupakoidaan. Samoin tuo diginalle voi lähettää kuvaa siitä, mitä tuolla huoneessa tehdään esimerkiksi perheen vanhemmille. Ja se voi myös äänittää puhetta yms, jolloin tuollaisia elektronisia leluja voidaan käyttää esimerkiksi lasten päivähoitajien toiminnan valvomiseen, sekä siihen että onko lasten välillä mahdollisesti jotain kaunoja tai kiusaako joku lapsista muita. Tuo teddykarhu voi tietenkin olla robotti, joka sitten kävelee talossa, ja jonka avulla voidaan etänä tutkia paikkoja esimerkiksi kätkettyjen aseiden varalta.

Elektronisten lelujen avulla voidaan valvoa sitä, millainen on lasten keskinäinen elämä oikeasti silloin, kun he eivät esiinny edukseen vanhemmilleen, ja tuollaista havainnointivälinettä voisivat esimerkiksi psykologit sekä psykiatrit hyödyntää työssään, kun he määrittelevät sitä, millaisia odotuksia he lapselle voivat asettaa, sekä sitä millainen on vaikkapa luokassa häiriköivä lapsi ollessaan muiden lasten kanssa. Yleensä noiden tarkkailussa käytettävien tilojen ongelmana on se, että lapsi on tuolloin tietoinen tarkkailusta, ja samoin hänen vanhempansa voivat sitten toimia niin, että he antavat itsestään parhaan mahdollisen kuvan, kun tuo mielenterveyden asiantuntija on käymässä kotikäynnillään perheen luona.

Ja kun toimitaan maailmassa, missä petos on kovin yleistä, niin psykologin eli tutkijan pitää tietenkin päästä tarkkailemaan koko perhettä niin, että sen jäsenet eivät tiedä hänen tarkkailevan tilannetta tuossa kohdeympäristössä. Mielenkiintoisin mahdollinen koejärjestely on sellainen, että joissain tilanteissa nuo tarkkailtavat henkilöt tietävät tarkkailusta, osa taas on sellaisia, missä kukaan ei tiedä siitä, että tilassa on tarkkailulaitteita.

Kolmas tilanne on se, että joko lapsi tai hänen vanhemmistaan toinen tai molemmat tietävät huonetta tarkkailtavan. Joissain tapauksissa nuo tarkkailijat ovat kertoneet tuolle henkilölle tai henkilöille tarkasti sen, minkä esineen sisällä tuo laitteisto on, jolloin ruvetaan seulomaan, että kenelle tulee tarve laittaa esimerkiksi laukkuja noiden esineiden eteen, ja että kuka sitten osoittaa esimerkiksi lamppua kädellään, jos siihen on kertoman mukaan kätketty salakuuntelulaitteita tai muuta tarkkailuelektroniikkaa.

 Ja sitten pitää todeta se, että sopiiko tuo perhe jotain, ennen kuin he menevät psykiatrin eteen kertomaan asioistaan, ja muuttuuko heidän käytöksensä silloin, kun tarkkailusta on kerrottu etukäteen. Samoin tutkijoita kiinnostaa takuulla sellainen asia, kuin miten tuo kohdehenkilöiden ryhmä sitten valmistautuu tuon tutkijan saapumiseen. Eli ehostavatko naiset tuolloin itseään tehokkaammin kuin muuten, tai puhutaanko esimerkiksi lasten kanssa pitkään ennen kuin tutkija saapuu kotikäynnille?

Samoin tutkijaa kiinnostaa varmasti tietää myös mitä kohdeperheessä tapahtuu hänen lähtönsä jälkeen? Syövätkö lapset toistuvasti suklaakakkuja kun tutkija on käynyt, ja kuinka yleistä tuossa kohderyhmässä ylipäätään on tuo herkkujen syöttäminen lapsille? Noilla tavoin joskus ikään kuin ostetaan lapsilta lausuntoja, joita joku sitten haluaa kuulla. Eli heille kerrotaan suoraan, että jos he vaikenevat esimerkiksi laitokseen suljetusta perheenjäsenestä, niin silloin he saavat lahjaksi suklaakakkuja.

espoonmetsa.blogspot.fi

Tuolla tavoin lapsia on erittäin helppo lahjoa antamaan vääriä lausuntoja vaikkapa oikeudessa. Saadakseen tietää totuuden, täytyy tutkijalla olla käytössään esine, joka kuitenkin on lapselle yleensä tärkeä.Tuon laitteen avulla hän voi tarkkailla sitä, että tuhoaako joku tuon lapsen leluja tarkoituksella, ja se on kuitenkin helppo jättää paikalleen taloon. Eikä teddykarhua varmasti kovin helposti epäillä vakoilulaitteeksi, varsinkaan jos tarkkailija sitten sanoo, että tuo on lahja joltain järjestöltä, tai että kaikki sairaalan lapsipotilaat saavat tuollaisen nallen muistoksi.

espoonmetsa.blogspot.fi