Ajatuksia euroalueen talouskasvusta sekä talouden kehityksen muuttamisesta suotuisaksi: Vain innovaation avulla voidaan tuottaa uusia tuotteita, joilla herätetään ihmisten ostohaluja sekä elvytetään markkinoita

Kun puhutaan siitä, miten EU:n talousalueen taloutta voitaisiin piristää, niin ainakin siitä voidaan olla varmoja, että mitään ihmetekoja ei ole sen suhteen luvassa, jotta talous tällä alueella lähtisi kohoamaan korkeuksiin, ja syy tähän on selvä. Koska koko EU on ikään kuin lamassa, ja suuret investoinnit sekä itäisen Euroopan infrastruktuurin kehitys on pysähtynyt, ja uusia jättiurakoita ei ole ehkä luvassa ainakaan siinä mittakaavassa, kuin mitä 1990-luvulla oli, kun kokonaisia valtioita modernisoitiin, niin mitään ihmereseptejä talouden elvyttämiseksi ei tässä sitten ole luvassa, jos halutaan rakentaa taloutta kestävälle kehitykselle. Ja jossain vaiheessa markkinat sitten tukkeutuvat tuotteista, jolloin seuraa kysynnän laskeminen.

Tuodakseen uusia tuotteita markkinoille, tarvitaan sellaista mikä kannustaa ihmisiä innovoimaan sekä kehittämään uusia tuotteita, joita sitten voidaan markkinoida massoille, joilla on jo kaikkea. Vain uudet sekä edistyneemmät tuotteet tuovat imua markkinoille, niin että yhtiö saa tilauksia jatkossakin.  Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita älypuhelimet, joihin on hiipinyt puhelinkohtainen PIN-koodi, joka auttaa puhelimen suojaamisessa myös silloin, kun se jää pöydälle. Jos puhelimessa on pelkkä SIM-lukitus, niin siinä oleviin sosiaalisen median sovelluksiin sekä sähköposteihin pääsee kätevästi käsiksi ottamalla SIM-kortin pois puhelimesta sekä kytkemällä se WLAN-verkkoon.

Kun tuo puhelinkohtainen PIN-koodi  tai sormenjälkitunnistin on lisätty laitteeseen, niin silloin sen sisältämiin tietoihin ei voisi mitenkään päästä käsiksi, vaikka puhelin jäänyt pöydälle tai se varastetaan. Tai sitä olisi käytetty vain WLAN:in kautta, jolloin tuossa laitteessa ei olisi SIM-kortin PIN:iä käytössä. Kestävä talouden nousu syntyy vain aidosta kiinnostuksesta alueen tuotteita kohtaan, ja jos katsotaan esimerkiksi matkapuhelin- tai mobiiliteknologian teollisuutta sekä ICT-alaa yleensä, niin silloin voidaan sanoa, että kaikilla ihmisillä on jo kaikkea tarpeellista, ja samalla voidaan  kysyä suoraan, että tarvitaanko esimerkiksi älylaseja joka-asiassa, mitä ihmiset saattavat ajatella.

Toki älylasit tai paremmin sanottuna "HUD-lasit" (Head Up Display), jotka ovat oikeastaan aikoinaan hävittäjäkoneita varten kehitettyjen näyttölaitteiden muunnelmia voidaan käyttää monipuolisesti hyväksi myös normaalissa elämässä, ja yksi kohde tietenkin voisi olla normaali autolla ajaminen. Eli tuossa tapauksessa auton maskiin olisi asennettu infrapunakamerat, joiden avulla saadaan aikaan selkeä kuva ympäristöstä, vaikka autolla ajettaisiin sumussa tai räntäsateessa, ja ainoa mikä rajoittaa tuon välineen käyttöä on ihmisten yksityisyys, koska nuo infrapunakamerat näkevät vaatteiden läpi. Mutta toki tuo laite voisi olla sellainen, että sitä saisi käyttää vain taajamien ulkopuolella, jolloin ihmisten yksityisyys on turvattu.

Toisin sanoen tuo väline voisi olla sellainen, että se aktivoidaan vasta kun auto ajaa esimerkiksi moottoritien liittymässä olevan portin läpi. Tietenkin älylaseihin voidaan kytkeä sellaisia näyttöjä, jotka ilmoittavat ajoneuvon toiminta-ajan sekä toimintasäteen silloisella polttoaineen kulutuksella. Kuitenkaan älylasien käyttö normaalissa elämässä ei ehkä ole tarkoituksenmukaista, vaikka polku- tai moottoripyöräilijän kypärään voidaan kiinnittää tuollainen lämpökamera, jonka kuva tulee hänen laseihinsa, mikä tietenkin lisää turvallisuutta sateessa ajettaessa, ja tuollainen laite voi hyödyntää esimerkiksi kännykkää datan käsittelyssä. Tuo kypärä voidaan varustaa katsetunnistimella, mikä mahdollistaa esimerkiksi puhelimen käytön ilman käsiä, ja tietenkin tuon laitteiston käyttämä virta voidaan saada polkupyörän dynamosta.

Samalla tekniikalla voidaan toteuttaa taistelukoneeseen tai taisteluhelikopteriin laitteisto, missä lentäjä voisi hallita aseita sekä muita järjestelmiä ilman, että hänen täytyy kohottaa kättään ohjaussauvasta.  Kun mietitään mitä tällainen laitteisto tekisi esimerkiksi sotilaille, jotka voisivat sitten linkittää niihin esimerkiksi aseidensa kameratähtäimet, joiden avulla he voivat tulittaa kohteitaan tähdätyillä laukauksilla, ilman, että he sitten edes katsovat tätä, tai että heidän ei tarvitse sitten muuta kuin työntää aseen piippu jostain reiästä sisään. Tällä vain haluan sanoa, että nämä välineet ovat kaksikäyttötuotteita, joiden kehittämisessä sitten pitää muistaa myös seuraukset, eli mitä tapahtuu, mikäli jotain menee vinoon.

marxjatalous.blogspot.fi

Historian vaarallisimpiin miehiin kuului Otto Skorzeny. joka oli vastakohtaisuuksien mies sekä legenda

               

Otto Skorzeny

Toisen Maailmansodan tehokkain kommandomies oli tarinoiden mukaan saksan SS-joukkojen eversti eli Obersturmbannführer Otto Skorzeny (1908-1975), joka on kuuluisa lähinnä Gran Sasson hyökkäyksestä, jossa hän vapautti Benito Mussolinin sekä hänen operaatio ”Greifinä” tunnetusta sotatoimestaan, missä hänen liittoutuneiden uniformuihin puetut kommandonsa yrittivät herättää sekaannusta sekä surmata liittotuneiden sotilaallisia johtajia, ja tuota miestä sitten pidetään oikeastaan myös eräänä toisen maailmansodan kiistellyimmistä henkilöistä. Tuon miehen tavaramerkkinä olivat lähinnä ”Brandenburg”-divisioonan miesten avulla toteutetut erilaiset ”naamio-operaatiot”, joista osa hipoo mielikuvitusken rajoja. Hän esimerkiksi kehitti suunnitelman, minkä avulla piti Jaltan konferenssiin kokoontuneet liittoutuneiden johtajat eliminoida niin, että heidän tuoliensa alle olisi asennettu ”gamon-pommit”, joka tarkoittaa todellisuudessa muoviräjähteen kappaleita, joihin oli kiinnitetty kemiallinen sytytin.

Väitetään että Jack Higginsin kirjan ”Kotka on laskeutunut” eversti Kurt Steinerin esikuvana on ollut tuo Otto Skorzeny, jonka tapa käyttää viholisen asepukuja ei kuitenkaan liene ollut hänen oma ideansa. Nuo vihollisen asepuvut saattoivat olla hänen esimiestensä Alfred Neujocksin sekä SS-tiedustelun johtajan Brigadenführer Walter Schellenbergin ideoita, ja ”Brandenburg”-divisioona käytti vihollisen asepukuja jo hyökkäyksessä Puolaan sekä aikaisemmin Tsekkoslovakian miehityksen aikaan. Tuollainen toiminta tietenkin oli täysin geneven sopimuksen vastaista, ja jos siitä jäi kiinni, niin sotilasta odotti kuolemantuomio teloituskomppanian edessä.

Myös Neuvostoliiton NKVD käytti suomalaisia sekä saksalaisia asepukuja desanttitoiminnassaan, ja nämä operaatiot olivat kohtalaisen menestyksekkäitä, eli suuri joukko ainakin saksalaisia upseeereita kuoli näiden operaattorien iskujen takia. Tämä tieto saattaa kuitenkin olla valetta, jolla nuo Stalinin kätyrit halusivat osoittaa tärkeyttään tuolle ”isä aurinkoiselle”, joka ei hyväksynyt epäonnistumisia yhtään sen helpommin kuin Adof Hitler. Mutta kuitenkin nuo ampumiset on ilmeisesti liitetty normaalin partisaanitoiminnan yhteydessä kaatuneiden luetteloon, eli tieto siitä, kuinka menestyksekkäästi nämä miehet oikeasti toimivat on jäänyt kuitenkin pääosin sen varaan, mitä NKVD on heistä kertonut, mutta kun ajatellaan että noiden miesten normaalit kohteet olivat vihollisen lähetit sekä upseerit, niin uskoisin että ainakin paikallisella tasolla saattoi heidän toimintansa hidastaa osaston toimintaa.

Kuitenkin Otto Skorzenny tunnetaan juuri vastaavanlaisesta operaatiosta nimeltään ”Greif”, jossa amerikkalaisiin uniformuihin pukeutuneet saksalaiset yrttivät ainakin surmata paikallistason komentajia, mutta puhutaan että Skrozeny olisi ajatellut soluttaa noita miehiä jopa Lontooseen, ja yrittää tällä tavoin surmata Eisenhowerin sekä Montgomeryn. Ja hurjimmissa mielikuvissa on noille miehille annettu tehtävä soluttautua amerikkaan matkaavaan laivaan, minkä jälkeen heidän piti sitten surmata tiettyjä kohteita USA:n mantereella. Tuon tavoitteen realistisuus ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta tietenkin olisi ollut mahdollista, että joku näistä ryhmistä olisi voinut tunkeutua johonkin amerikkalaiseen leiriin, ja yllättää siellä joitain miehiä, joiden henkilöllisyystodistukset he sitten olisivat voineet varastaa.

Sitten he olisivat voineet yrittää soluttaa itsensä tuonne kauas selustaan, missä heitä ei sitten olisi ehkä osattu etsiä ollenkaan. Ja tietenkin tuo toimenpide olisi vaatinut tuon henkilön omaisten ”poistamista”. Se miten tuollainen ”poisto” tapahtuisi on asia, jota en itse kyllä haluaisi ajatella kovin tarkasti. Kyseinen huhu tai kuvitelma perustuu siihen, että saksan tiedustelu lähetti miehiä myös Intiaan, jossa heidän piti sekä sabotoida öljynjalostamoja sekä muita kohteita, niin itse olen sitä mieltä, että vastaavaa operaatiota olisi ehkä yritetty myös Amerikassa, jossa ehkä gamon pommeja oli tarkoitus kiinnittää USA:n laivaston syvyyspommeihin, ja suorittaa tuollainen terrori-operaatio jossain telakalla, jotta USA:n laivatuotanto häiriintyisi.

Kun puhutaan siitä, miten monipuolinen mies Otto Skorzeny oli, niin en usko että hän olisi ehkä ajatellut noita vaihtoehtoja kovin mielellään, mutta olihan tuo heidän järjestönsä tunnettu brutaaliudestaan sekä kovuudestaan, joten heillä varmaan oli miehiä, jotka olivat pystyneet vaikka mihin. Eli kaikkein synkimmissä mielikuvissa voidaan ajatella, että ehkä tuo kammottava ”Mustan Dahlian” tapaus voisi liittyä noihin miehiin. Tapauksesta on tehty elokuva, ja se on yksi rikoshistorian kammottavimmista murhista, eli tuo murhan uhri oli ammuttu kuoliaaksi yhdellä 38. cal revolverin laukauksella ja sen jälkeen ruumista oli käsitelty hyvin julmasti.

Mutta kun puhutaan siitä, että oliko otto Skorzeny sotarikollinen vai ei, niin toki hän oli insinöörinä hyvin perehtynyt koneoppiin, joten tuota taustaa vasten voidaan ajatella, että tuo kommandojoukkojen eversti olisi ehkä osallistunut noiden kaasukammioiden suunnittelemiseen. Eli voi olla että hän ei tuossa tehtävässä toimiessaan käyttänyt oikeaa nimeään vaan ehkä toimi salanimen turvin. Tietenkin hänellä oli rooli myös Moskovan rintamalla, missä hänen tehtävänsä olisi ollut esimerkiksi NKVD:n päämajan pelastaminen tuholta, sekä eräiden Moskova-Volga-kanaalin sulkuporttien räjäyttäminen, mikä olisi sitten saanut tuon kaupungin muuttumaan tekojärveksi, mutta tuosta suunnitelmasta sitten luovuttiin, koska Moskovan valtaus ei onnistunut.

Mutta kuitenkin hänen miehensä harjoittelivat äänetöntä tappamista keskitysleirivankeihin, joita toimitettiin Brndenbug-divisioonan koulutuskeskuksiin. Noissa harjoituksissa SS-miehet sitten testasivat osaamistaan aseettomassa lähitaistelussa noissa koulutuskeskuksissa harjoutuksissa, joissa nuo SS-taistelijat sitten kohtasivat vankeja harjoituksessa, jossa toinen ”kehään” mennyt lähti sieltä kuolleena pois, ja jotta vankien motivaatio olisi ollut tarpeeksi hyvä, niin heille kerrottiin, että nämä vangit sitten säästivät henkensä, jos he surmasivat opponenttinsa. Ja jos kolmesta SS-miehestä lähti henki, niin silloin vanki pääsi tarinan mukaan tuohon eliittidivisoonaan, josta on kerrottu kuolemattomia tarinoita. Tai ainakin se on yksi ehkä vähiten tunnetuista divisioonista historiassa, joka kuitenkin on ollut paikallisesti melko  merkityksellinen, ja onhan ainakin “Gran sasson”-hyökkäys ollut hyvin näyttävä, mutta kuitenkin sotilaallisesti merkityksetön operaatio

https://en.wikipedia.org/wiki/Otto_Skorzeny

espoonmetsa.blogspot.fi

Teorioita voi syntyä hyvinkin pienistä asioista, kuten Wernher Von Braunin pidätyksestä vuonna 1944

Siivillä varustettu V-2 ohjus
Peenemündessa

Teorioita syntyy erittäin pienistä asioista, ja osasta niistä tulee likipitäen legendoja, ja legendat kasvavat kasvamistaan, kuten kaikki tietävät. Ja koska kaikilla teoretikoilla on syynsä uskoa noihin asioihin, mistä he kirjoittavat. Kure sanotaan, niin ilman teorioita ei ole tutkimuksia eikä tiedettä tehdä ilman tutkimusta Kun puhutaan salaliitoista, niin voidaan sanoa, että niihin perustuvia toimintaelokuvia tuotettiin yhteen aikaan lähes liukuhihnalta. Saksalainen rakettien tutkija sekä avaruuslentojen uranuurtaja Wernher Von Braun pidätettiin vuonna 1944 GESTAPO:n  toimesta. Häntä kuulusteltiin tuolloin siitä,että tuo mies oli kiinnostuneempi avaruuden valloituksesta kuin V-kostoaseohjelmasta. Tiedetään että natseilla oli salainen avaruusohjelma, ja se on poikinut esimerkiksi tarinoita salaisista kuuasemista ja muista vastaavista asioista.

Kyseiseen aikaan saksan salainen poliisi pidätti useita ihmisiä, ja toimitti heidät keskitysleirille, joten kyseinen pidätys on ollut joillekin ihmisille ikään kuin syynä esittää sellaisia teorioita, että tuo rakettien tutkija olisi ehkä sekaantunut jotenkin natsijohtajien pakoon, eli noiden supernatsien kloonattuja alkioita olisi lähetetty Maapalloa kiertävälle radalle tai kauemmaksi aurinkokuntaan. Kyseisestä teoriasta kulkee tietenkin monia muitakin versioita, jotka eivät varmasti ole yhtään sen vähempää kiinnostavia kuin tuolloin aikoinaan Toisen Maailmansodan ajalta peräisin oleva ajatelma.  Tuo pidätys kuitenkin on herättänyt keskusteluja siitä,että määräsikö SS-E-IV tuon toimenpiteen, jotta tietyt huippunatsit voisivat keskustella hänen kanssaan tietyistä asioista, jotka koskivat heidän pakoaan..

Tuo ajatus olisi se, että pyydettiinkö tuota miestä luomaan raketti, joka voisi viedä pienen kapselin avaruuteen. Tuosta aikoinaan erittäin vähän tunnetusta teoriasta on poikinut sellaisia huhuja, joiden mukaan ihmisen alkioita olisi lähetetty esimerkiksi Voyagerien mukana avaruuteen. Miten Voyager sitten liittyy Von Brauniin, on se että tarinan mukaan eräät huippunatsit päättivät lähettää jälkeläisiään avaruuteen ikään kuin aikakapselissa. Eli tuo avaruuskapseli lähdettäisiin avaruuteen tai laskettaisiin johonkin salaiseen paikkaan, ja sitten se saisi odottaa sen ajan kuin pitää löytämistään. Eli kyseessä olisi eräänlainen "Pandoran lipas", joka odottaisi tulevaisuutta. Se että tuo tarina on hyvin kiehtova, varmasti on lisännyt keskustelua sen ympärillä.

Ja tietenkin pitää muistaa, että syväjäädytetty ihmisalkio on melkein ikuinen. Ongelma on kapselin syöpyminen sekä sopivan kohdun löytäminen. Sekä tuon operaation suorittaminen, eli alkion siirto olisi tietenkin hiukan hankala prosessi. Jos kapseli lähetetään avaruuteen, niin se ei syövy puhki, koska avaruudessa ei ole mitään mikä syövyttää sen pintaa. Ja jos kapseli viedään Kuuhun ja laitetaan johonkin luolaan, niin silloin sen lämpötila voitaisiin pitää noin absoluuttisessa nollapisteessä.

Toinen tapa on lähettää kapseli kauas kaasuplaneettojen taakse, missä lämpötila on hyvin alhainen. Mutta se vaatii tietenkin verraten suurta rakettia, josta seuraisi melkoinen julkisuusmylly. Ja arvatkaa muuten mitä tapahtuisi, jos media saisi vihiä,että ihmisen alkioita lähetetään kauas avaruuteen? Mielenosoittajia seisoisi varmaan tuon operaation ideoijan oven edessä, ja muutenkin Iltalehteen sitten saadaan otsikoita. Eli tällaisen tapauksen uutisarvo hakkaisi varmaan Snowdenin mennen tullen. En itse usko että tällaista edes on koskaan puhuttu missään, niin että puhuja olisi  vakavissaan.  

Tällainen asia tietenkin on hyvin kiehtova, koska siihen liittyvät kaikki mahdolliset kunnon seikkailun ainekset yhdistettynä huipputekniikkaan sekä valtioiden väliseen salaiseen diplomatiaan. Eli näistä aineksista muodostuvat ne “oikeat” vanhanajan “action-elokuvat”, joissa joku tutkija sitte etsii noita salaisuuksia. Se että tällaisista asioista ei olla koskaan keskusteltu saattaa johtua siitä, että ennen ei ollut mahdollisuutta käyttää ilmaisia julkaisualustoja, vaan kaikki paperit piti ostaa kaupoista. Ja tuolloin saattoi useita kirjoituksia jäädä julkaisematta juuri tämän asian takia. Samoin tuolloin piti kirja painaa kirjapainossa, kun nykyää on käytössä virtuaaliset verkkojulkaisuympäristöt eli dynaamiset kotisivut, joiden avulla omia kirjallisia  tekeleitä voidaan jakaa koko maailmalle.

Mutta onko tuo koe tai hidas aikamatka oikeasti tehty jää jokaisen omaan harkintaan. Toki voidaan sanoa, että nuo alkiot sekä niistä kehittyvät ihmiset eivät olisi mitenkään sidoksissa tuohon  1940-luvun maailmaan, vaan valitsisivat oman tiensä tässä maailmassa. Kuitenkin aiheesta voisi kirjoittaa mielenkiintoisia kirjoja, joista ei toimintaa puuttuisi. Tai sitten tuosta teoriasta  voidaan filmata muutama "X"-files jakso. Se että joku tutkii kansanrunoja tai kirjoittelee tällaisia asioita, ei suinkaan tarkoita sitä, että hän niiden sisältöön mitenkään itse uskoo. Kun puhutaan näistä teorioista, niin mieleeni tulee kirja nimeltään “Varastettu isoäiti” missä esitellään joukko urbaaneja legendoja.

Kun tuota kirjaa kirjoitettiin, niin silloin kuitenkin oli käytössä paperi, joka piti maksaa. Ja aika moni ilmeisesti osti tuon kirjan, jota myytiin viihteeksi jossain elintarvikekaupoissa karkkien vieressä. Itse olen aina miettinyt näitä urbaaneja legendoja, sekä niiden taustalla olleita tarinoita. Kuinka esimerkiksi isoäiti voi kadota huoltoaseman pihasta, tai sitten hän on varastanut tuon auton. Mutta ehkä joskus sitten kirjoittelen myös tuosta tarinasta jonkun pienen kirjoitelman.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Wernher_von_Braun

charelesfort.blogspot.fi