Mitä se narsisti oikeastaan sitten tekee päästäkseen ihmisten lähelle?

Kuva 1

Kimmo Huosionmaa

Pedofiilit  ovat yksi narsistien alatyypeistä ja molemmat ovat varsin ikäviä tuttavuuksia. Jos tuollaisen ihmisen päästää lähipiiriin, niin silloin seurauksena saattaa olla hyvin ikävä tilanne, missä pahimmillaan koko perhe hajoaa. Narsistin tuntomerkki on siinä, että hän ostaa pääsyn tuon uhrinsa lähipiiriin esimerkiksi jollain esineellä. Toinen tapa on lainata hiukan rahaa tältä uhrilta, ja luvata tietenkin hyvä korko.


Kun sitten lainan takaisinmaksun aika tulee, niin silloin tietenkin siitä jää muutama kymppi maksamatta takaisin. Tai sitten tuo henkilö mennessään ravintolaan treffeillä unohtaa sen luottokortin kotiin, missä olisi rahaa jäljellä, ja sitten tietenkin seuraa litania siitä, kuinka petollinen nainen tai mies vie tuollaisen ihmisen kaikki rahat. Kun puhutaan petollisesta ihmisestä, niin silloin tietenkin yksi tuntomerkeistä on se, että hän kysyy toisen ihmisen tuloja.


Samoin jos petollinen ihminen työskentelee vaikka koulussa, niin silloin hän saattaa kysellä lapsilta näiden vanhempien ammatteja.Samoin pedofiilli sitten saattaa lähettää lasten mukana yllätys-kutsun johonkin juhliin, ilman että vanhemmat saavat tietää asiasta. Ja sitten tietenkin näitä kutsuille saapuneita  lapsia aletaan syyttää varastamisesta. Tempusta on useita variaatioita, mutta muistakaa että  tuollainen henkilö käyttää lapsia hyväksi kokonaisvaltaisesti. Hän saattaa sujauttaa niin sanottuja “onnellisuuspillereitä” uhrinsa drinkkiin, jotta tämä olisi vastaanottavaisempi hänen aikeilleen.


Yleensä tällainen ihminen ryhtyy säälittäväksi, jotta toinen ei osaisi häntä epäillä mistään.  Alla olevasta lehtijutusta voi jokainen päätellä, miksi tällainen ihminen pääsee lasten lähelle, sekä miksi häntä uskotaan. Pedofiilien sekä muiden lapsia hyväksi käyttävien rikollisten  ongelmana on sellainen asia, että he ovat erittäin luotettavan tuntuisia. Eikä heissä ole mitään näkyvää vikaa, ja jos lapsi esimerkiksi tuntuu pelkäävän tällaista henkilöä, niin silloin tuo pelko voidaan helposti leimata “vierastamiseksi”. Kun pedofiili tai joku narsisti saapuu perheeseen, niin silloin hän usein saattaa naamioida aikeensa niin sanottuun hyvän tekemiseen.


Tuollainen henkilö saattaa esimerkiksi ideoida lapselle viikonlopputöitä vaikkapa siivoojana, koska “kaikki muutkin tekevät niin, ja pitäähän lapsen saada taskurahaa omaan käyttöönsä”. Mutta todellisuudessa nuo rahat menevät tuon hyväksikäyttäjän omiin taskuihin. Pedofiili tai narsisti on aina omasta mielestään loistava persoonallisuus, ja tietenkin hän kertoo aina hienoja asioita siitä, millainen on täydellinen perhe tai täydellinen nuori. Se mistä tuollaisen persoonallisuuden oikeastaan tunnistaa kaikkein parhaiten, on se että hän haluaa muuttaa aina toisen ihmisen mieleisekseen. Kun tuollainen henkilö ilmaantuu sopivan uhrin lähelle, alkaa hän liehitellä “perheen päällystöä”.


Se tarkoittaa sitä, että hän kertoo suoraan perheen “päällikölle”, että tämän lapsissa on jotain vikaa, eikä tietenkään sellainen ole soveliasta, että lapset mekastavat, kun aikuisten asioista puhutaan. Samoin hänellä on aina kaikkeen hyvä ja loistava patenttiratkaisu. Tuota ratkaisua kutsutaan diapamiksi sekä unilääkkeeksi.


Tämä tarkoittaa sitä, että jos lapset eivät mene nukkumaan ajoissa, niin tuollainen ihminen suoraan kertoo, että “hänen tapansa on silloin hakea lääkäri paikalle”, mikä tarkoittaa tietenkin unilääkkeitä. Kun puhutaan siitä, kuinka narsisti ikään kuin aina haluaa muuttaa toisen ihmisen mieleisekseen, niin silloin tietenkin samalla puhutaan toisen ihmisen ostamisesta. Narsistilla on aina taskussaan joku hieno lahja, jonka hän voi sitten sujauttaa toisen käteen tai taskuun. Eli hän saattaa käyttää korua, jonka hän laittaa uhrinsa takin taskuun. Ja mikäli tämä ei sitten saavu treffeille, niin silloin käy niin, että tällainen hurmuri alkaa syyttää tätä varastamisesta.


Jos narsisti pääsee lähipiiriin, niin silloin saattaa tilanne olla sellainen, että hän eristää toisen ihmisen täysin entisistä tuttavistaan, eli silloin eteen tulee tilanne, missä esimerkiksi aletaan viettää jouluja ulkomailla tai hiitokeskuksessa, yksi mahdollisuus on tietenkin sellainen, että kaikki lomat vietetään vain toisen tuttavien kanssa. Yleensä tuollaisen ihmisen kohdalla käy sitten niin, että kun tapaus kaikessa julmuudessaan paljastuu, niin siinä sitten perhe hajoaa lopullisesti, eli lapset eivät vain kykene antamaan anteeksi tällaista asiaa. Ja siinä sitten on edessä monia hyvin ikäviä keskusteluja näistä asioista esimerkiksi poliisin kanssa.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/nuoria-tyttoja-hyvaksikayttaneelle-hirviolaakarille-taas-uusi-tuomio-vankilaa-kertynyt-jo-360-vuoden-edesta/6758214#gs.sgCW96A

Kuva 1

http://www.royalglassdesign.com/wp-content/uploads/2014/10/broken-window-chicago.jpg

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Kun vahvat sekä samalla vaikeat ja ehkä myös toisilleen vieraat persoonat kohtaavat

Vahvat persoonallisuudet täydentävät toisiaan, mutta toisaalta he voivat olla erittäin rasittavia. Eli vaikka nämä luovat sekä erittäin vahvat persoonat ovat toisiaan täydentäviä sekä voivat ehkä keskustella toistensa kanssa hyvin korkealla henkisellä sekä ammatillisella tasolla, niin saattaa olla niin, että he eivät tule kuitenkaan toimeen toistensa kanssa. Tämä koskee nimenomaan ihmisiä, joilla on voimakas tarve ilmaista itseään. Oikeasti taiteilijat sekä muut luovasta työstä pitävät henkilöt saattavat olla hyvin vaikeasti lähestyttäviä ihmisiä, jotka eivät koskaan anna kenenkään muun koskea tai katsoa omiin tuotoksiinsa ennen niiden valmistumista.

Vahva persoona mitä esimerkiksi oikeat taiteilijat ovat haluaa pitää omat mielipiteensä asioist sekä ilmaista omaa minuuttaan sekä persoonallisuuttaan ja ajatuksiaan esimerkiksi taiteen kautta, ja koska hän ei varmasti halua muiden puuttuvan tuotokseen ennen kuin se on valmis, niin se tekee hänestä melko vaikean henkilön. Ja kuitenkin kaikki me tiedämme, että vain oikea taiteilija on sellainen, että hän haluaa vain toisen mielipiteen työstään. Ja muistakaa sitten mielipidettä kertoessanne perustella sitä, mikä työssä on hyvää tai mikä huonoa, eli te arvioitte silloin työtä ette henkilöä tai ainakaan mitään mitä hänestä ehkä on kuultu takanapäin. Koskaan siis ei saa antaa sen, mitä joku nakkijonossa on kertonut muuttaa mielipidettä tuosta työstä.

Varmasti myös kritiikin sävy voi olla muutakin kuin loukkaava, koska moni taiteilija varmasti loukkaantuu, jos "rakentava kritiikki" tarkoittaa sanallista murskaamista, ja toisen halventamista. Kun puhutaan vahvasta persoonallisuudesta, niin hän ei koskaan pyydä mitään anteeksi, tai ainakaan olemassaoloaan ei kenenkään tarvitse anteeksi pyydellä. Vahva persoonallisuus osaa toki tuntea oman arvonsa, eikä kuitenkaan vähättele muita ihmisiä. Hän osaa tietenkin tunnustaa omat puutteensa, mutta samalla myös muistaa sen, että myös hänen palvomissaan ihmisissä on puutteita, eikä edes kaikkein täydellisimmän työn tai tuotoksen tekijä ole kuitenkaan itse koskaan täydellinen. Eli vahva persoonallisuus huomioi sen, että muutkin kuin hän itse voivat myös erehtyä, eli kaikki me ihmiset olemme inhimillisiä.

 Kun puhutaan vahvasta minkä tahansa alan osaajasta, niin hän osaa toki kysyä sekä kyseenalaistaa asioita, joita muut pitävät itsestäänselvyytenä. Tuotoksen tekijä on kuitenkin kriittinen myös itseään kohtaan, ja suhtautuu saamaansa palautteeseen myös kriittisesti, oli se sitten hyvää tai huonoa. Jokainen palaute minkä ihminen saa voi olla tilalattu häntä itseään varten, ja tuon hyvänkin palautteen tarkoitus saattaa olla  se, että hänet sitten pudotetaan oksalta ylimmältä nolosti pois. Ja aina kun tehdään esitystä, niin muide ihmisten reaktioita kannattaa aina seurata. Kun kirjoitetaan esseetä, niin aina pitää lähteä siitä, että kristinusko on länsimaisen moraalin perustana, ja sen perusteella tehdään lakeja.

Mutta tietenkin maassa pitää käyttäytyä maan tavalla, ja islamilaisessa maailmassa Koraani on moraalin perusta, joten siitä pääsemme sitten sellaiseen asiaan kuin historia. Ilman että tunnemme historiaa emme voi ymmärtää nykyisyyttä, ja kun puhutaan historian tuntemuksesta, niin ilman sitä saattaa jotain tärkeää jäädä huomaamatta. Eli jos emme tunne islamin historiaa, niin silloin voi esimerkiksi monia tärkeitä asioita jäädä huomaamatta, kun lähdetään militanttien vastaisiin toimiin. Samoin jos syövän syytä ei tunneta, niin silloin hoito voi epäonnistua sen takia.

Ja varsinkin syöpäkipu on pelkkä oire, ja tauti itsessään ei ehkä näy kovin hyvin päälle. Kun kritiikkiä sitten tulee, niin voidaan silloin kysäistä, että arvostellaanko siinä kirjoittajaa itseään vai hänen työtään. Kirjoitettaessa on oman mielipteen sekä ajatusten esiin tuominen  tärkeää, Kuten kaikki tietävät, niin ajattelemaan oppii vain ajattelemalla sekä pohtimalla asioita. Ja saatu tunnustus hyvin tehdystä työstä palkitsee sekä kirjoittajana toimivaa henkilöä että hänen yleisöään, koska se antaa kirjoittajalle kannustusta tuottaa lisää tekstejä.Kun mietitään suuren filosofin Nietzschen eroa yliopistosta sairastelun takia, niin se saattaa johtua siitä, että hänen oppilaansa lukivat nuo samat asiat kirjoista, ja häntä sitten alkoi kyllästyttää se, että joku oli aina häntä parempi tai nimekkäämpi tieteen harjoittaja.

Eikä hänen kaltaisensa ihminen halunnut olla gramofoni. Hän tylsistyi siihen, että tuon miehen piti sitten jokaisessa asiassa viitata johonkin toisen ihmisen kirjoitukseen. Kukaan ei jaksa jatkuvasti kuunnella sitä, kuinka paljon joku on häntä itseään parempi, joten hän otti lopputilin. Kirjoittaja on kuin säveltäjä, eli jos hänen esityksensä jälkeen yleisö jää äänettömäksi, niin silloin hän on tehtävässään onnistunut, Hänen "requireminsä" on silloin tehnyt joihinkin ihmisiin vaikutuksen, joka saa heidät pysymään hiljaa, kuten eräät suuret kapellimestarit sanovat. Esitys on onnistunut täydellisesti, jos yleisö jää istumaan paikoilleen sanattomana ja sitten kun esitys on päättynyt, niin he pyytävät taiteilijaa uudestaan lavalle.