Valdemar II Sejr ja Tanskan lippu eli mietteitä Dannebrogin ja legendan synnystä

Valdemar Sejr kruunataan Tanskan kuninkaaksi
Nils Anker Lundin maalaus 1800-luvulta

Valdemar II Sejr (1171-1202) oli kuningas, mikä otti käyttöön “Dannebrogin” eli Tanskan lipun, mikä on vanhin käytössä oleva valtion symboli. Tuon ristitunnuksen käyttöönottoon liittyy samanlainen tarina kuin Rooman keisarin Konstantinus suuren ottaessa vastaan kristillisen kasteen, kun hänen joukkojensa eteen ilmestyi risti, joka sitten johdatti tuon miehen voittoon taistelussa. Erään tarinan mukaan tämä lippu putosi taivaasta, kun Valdemar oli sotimassa pakanallisia Virolaisia vastaan, mutta alun perin legenda on voinut mennä niin, että Sejr on nähnyt jonkun näyn, mutta sitten sitä on muokattu niin, että legendaa ei ole suoraan voitu yhdistää Konstatinus Suuren näkyyn, koska tuolloin historioitsija tai kronikoitsija olisi jäänyt kiinni plagioinnista.

Kun Sejr näki tuon näyn, niin hän oli sotimassa Virossa tai ainakin hän oman kertomuksensa mukaan teki niin, vaikka itse olen sitä mieltä, että tuo mies joko itse tai hänen palkkaamansa trubaduurit kertoivat täysin sepitteellisiä tarinoita. Eli jos tuo mies oli sotimassa Virossa, niin ei hänellä kovin paljon aikaa oman valtionsa asioiden hoitoon ollut, joten saattaa olla niin, että Sejr hiukan valehteli noista taisteluistaan.

Toisaalta eihän Tanskan kuningas silloin ollut mikään kovin suuri julkkis, tai en usko että monikaan Virossa tai edes Tanskan ulkopuolella edes tiesi, mikä oli tuo mies, jota kuninkaaksi kutsuttiin. Ja siksi saattoi olla niin, että Sejr itse asiassa oleskeli muissa maissa “incognito” eli tuntemattomana. Tuolloin Virossa sodittiin myös Novgrodilaisten toimesta, ja nuo idän miehet tietenkin halusivat päästä käsiksi Tallinnan kultaan, jota oli Hansan toimesta kerrytetty sen kellareihin.

Joten ehkä joku Novgrodilaisten ryöstöretki oli sitten siirretty Sejrin nimiin. Toisaalta vaikka pohjoinen mahtitekijä Hansaliitto tietenkin mielellään täytteli kaupunkien kellareita kullalla, niin tuo kulta oli tietenkin Hansan omaisuutta, joka oli tietenkin kiinnitetty erilaisia velkakirjoja vastaan, koska kukaan ei oikeastaan halunnut tuota kultaa itselleen. Ja vaikka tietenkin oli mukavaa olla Hansan mies, niin kuitenkaan sitä ei kukaan Hansakauppias varmasti missään Lyypekin  kapakassa mennyt sanomaan, koska silloin saattoi tuo mies varmasti päästä hengestään.

Mutta kuitenkin Hansan kulta oli hyvin arvokasta tavaraa. Tuon takia joskus Hansa päätti ikäänkuin ryöstää oman kultansa, koska se ei halunnut maksaa kaupungeille noiden arvokkaiden kultaharkkojen säilyttämisestä koituvia maksuja, ja tietenkin myös kuninkaalle piti maksaa veroja, joten Hansan tekniikka tuossa tapauksessa oli tehdä veropetos, ja ryöstää tuo kulta pois, jotta nuo miehet eivät kärähtäisi siitä, että he olivat pimittäneet kultaa Sejrin kaltaisilta miehiltä.

Joskus taas on tullut joidenkin ihmisten mieliin sellainen asia, että ehkä Viroa on hiukan joskus “siirretty”, jotta Sejr sitten olisi vaikuttanut pätevämmältä sotapäälliköltä. Eli joku paikka vain oli nimetty uudelleen, jotta Valdemar Sejr vaikuttaisi paremmalta johtajalta, mutta kuitenkin saattaa olla niin, että koko tarina Valdemar Seijrin kovuudesta on ollut huolellisesti rakennettu hänen nolaamisekseen. Joten joku vain nimesi jonkun maa-alueen uudelleen, jotta kukaan ei kysynyt Tanskan kuninkaan edesottamuksista Baltiassa, mihin tuo mies aikoi valtansa ulottaa.

Samoin on ehkä käynyt Visbyyn kanssa. Eli aluksi kaupunki on ehkä sijainnut Karl-saarilla, koska silloin on sitä ollut helppo puolustaa, mutta sitten ovat nuo ihmiset siirtäneet sen nykyiselle paikalleen Gotlantiin, koska se kasvoi niin suureksi, että Karl-saaret eivät enää sen asukkaille kelvanneet. Ja sitten tietenkin keveistä asumuksista siirryttiin kivisiin asuntoihin, joissa oli paljon parempi asua, mutta tuo sitten saattoi aiheuttaa sen, että Valdemar IV Atterdag saattoi voittaa Visbyn nousemalla maihin Gotlannin vastakkaisella puolella, ja haastamalla nuo ihmiset maataisteluun, missä he sitten hävisivat. Mutta kuten tiedämme, niin Visby saatettiin muuttaa siksi, että laivojen koko kasvoi, ja uusia isompia viikinkialuksia ei enää voinut nostaa Karl-saarten jyrkkiä rantoja ylös, joten siksi Visby siirrettiin parempaan paikkaan, joka koitui sitten kohtalokkaaksi, kun Valdemar IV Atterdag 1300-luvulla lähti kaupunkia valloittamaan.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/ 

Kuka oli Kreivi Saint-Germain eli historian tunnetuin huijari sekä okkultisti, ja miksi häntä ja hänen outoja tarinoitaan uskottiin?

Kreivi Saint-Germain
(n. 1710-1784)

Arvoituksellisista henkilöistä tunnetuimpiin kuuluu kreivi Saint Germain (n. 1710-1784) , josta käytetään jatkossa nimeä  St. Germain, jonka vanhemmista ei kukaan ole koskaan kuullut. Tämän takia tuon miehen oikeaa henkilöllisyyttä ei koskaan olla varmuudella selvitetty, mutta jostain syystä häntä ei koskaan asetettu syytteeseen esiintymisrikoksesta, vaikka tuolloin 1700-luvulla aateluus oli pyhä asia, ja aatelisena esiintyminen saattoi johtaa kuolemantuomioon.

Kuitenkin tuo mies sai tehdä lähes mitä halusi, vaikka hänen väitettiin olevan Portugalin juutalainen. Kyseinen väite varmasti oli tarkoitettu häneen kohdistuvaa  mustamaalaamista varten, mutta kun tuon miehen elämää ajatellaan tarkemmin, niin en kyllä usko että tuota väitettä kovin suureen ääneen lausuttiin, koska hän kuitenkin nautti jollain tavoin kuninkaallisten ihmisten suosiota.

Syy miksi juutalaisista ei pidetty johtui siitä, että he eivät käyneet kirkossa kuten muut, ja samoin monilla aatelisilla oli rahasotkuja eli velkoja noille pankkitoiminnasta itsensä elättäville ihmisille. Kuitenkin tuo väite juutalaisuudesta saattoi olla hyvin ikävä, koska varsinkin jos henkilö pääsi hoviin, niin silloin häntä vastaan osoitetut syytteet piti osoittaa todesta, ja tuolloin asianajajan piti vain kysäistä, että oliko joku nähnyt tuon kreivin menevän synagogaan tai osallistuvan juutalaisten hartauteen. Eli tuo väite juutalaisuudesta saatettiin kirjoittaa hänelle vasta tuon miehen kuoleman jälkeen.

Kreivi St. Germainiin liitetään erittäin paljon erilaisia myyttejä, joiden takia hänet voidaan nähdä paljon tärkeämpänä sekä vaikutusvaltaisempana hahmona, kuin mitä hän muuten olisi koskaan ollut. Tuo mies on ikään kuin Ranskan versio jostain Paroni Münchausenista tai 1700-luvun Arsené Lupin, joka onnistui puijaamaan aatelisia, jotka uskoivat kaiken mitä tuo mies kertoi. Tai hänen väitettiin kertoneen. Eli saattoi olla niin, että osa hänestä kertovista tarinoista on oikeastaan kreivin itsensä kirjoittamia, jotta häntä ei osattaisi epäillä esimerkiksi huijariksi. Tietenkin tuo puhe esimerkiksi jalokivien parantelusta saattoi olla sikäli totta, että jos kreivillä oli käytössään värjättyjä kristallinpaloja, niin silloin hän saattoi kyetä niitä parantelemaan.

Toisaalta tuossa huijauksessa voidaan käyttää värjättyä sokeria, joka varmasti muotoutuu ilman sen suurempia telepatioita tai “jedivoimia”. Tuohon mieheen liitetään sellaisia tarinoita, että hän aiheutti Katariina Suuren valtaantulon järjestelemällä yleisiä levottomuuksia.Tai toki saattoi tuo kreivi noita mellakoita aiheuttaa esimerkiksi jättämällä leipätilaukset tekemättä, mikä sitten johti Ranskan vallankumoukseen, jos hän sattui olemaan se mies, joka pääsi käsittelemään noita tilauksia, mitä Kreml teki, koska tietenkin etuoikeus kaikkeen oli Kremlillä, ja kun Moskovasta alkoivat leivät loppua, niin seurauksena oli mellakoita.

Tai sitten tuo mies väitti olevansa Ranskan edustaja diplomaattien joukossa, ja ehkä hän esitti kuningas Ludvigin tulevan kylään Tsaarin luokse, jolloin tietenkin leipää tarvittiin. Mutta tuolloin hänen oli varmistettava se, että kukaan ei udellut mitään tuosta olemattomasta vierailusta, koska jos häntä ei olisi uskottu, niin seuraukset olisivat olleet kamalia. Näet ideana oli se, että noissa olemattomissa  leipätilauksissa olisi Tsaarin eikä kunigattaren nimet, millä taattiin Katariinan kansansuosio, kun Pietari sitten syöstiin vallasta.

Samoin hän ilmeisesti väitti olevansa Ludvig XV:n tuttava, ja sai sillä sitten itselleen uskottavuutta. Tuon miehen tarinaan liittyy sellainen episodi, että hän myi esimerkiksi viisastenkiven, millä rautaa voitiin muuttaa kullaksi jollekin Saksalaiselle aateliselle. Ensimmäinen maininta hänestä on vuodelta 1743 Lontoosta ja seuraavana vuotena Edinburgissa, jossa hänet pidätettiin vakoojana. Itse kyllä olen sitä mieltä, että tuo tarina vakoilusta saattoi olla kreivin itsensä sepittämä, jotta hän pääsisi pakoon Ranskaan, ja oikea syy tähän pidätykseen saattoivat olla esimerkiksi maksamattomat lainat, joita sitten häneltä lähdettiin karhuamaan takaisin.

Tietenkin kun varaton kreivi lähti pyytämään kyytiä Ranskalaisesta laivasta, tai Kanaalilla työskenteleviltä kalastajilta, niin tuo “vakoilu” oli paljon parempi syyte, kuin se että hän oli jättänyt velat maksamatta. Ja tietenkin esimerkiksi Jean-Jacques Rousseau:hin varmaan upposi paremmin sellainen isänmaallinen syy paeta Englannista kuin se, että hän oli vain varastanut ihmisten omaisuutta. Syy miksi hän hankkiutui suuren filosofin kanssa juttusille saattoi johtua siitä, että kreivi Saint-Germain halusi tietää millaista oppia kuninkaat saivat yliopistoilta, ja ehkä hän samalla tiedusteli sitä, missä Saint-Germainin nimellä varustettu henkilö voisi opiskella.

Ja ehkä hän samalla ajatteli, että Rousseau olisi ikään kuin hyvä ponnahduslauta, millä kreivimme voisi päästä Ranskan yläluokan kanssa tekemisiin, ja olihan Rousseau aikansa älyköitä, jonka kanssa näyttäytyminen loi älyllisen kuvan kreivistä, joka saattoi myös opiskella retoriikkaa sekä sivistyneitä käytöstapoja.  Samoin hänen aika-ajoin tapahtuneet katoamisensa olivat ehkä johtuneet siitä, että hän oli onnistunut huijaamaan todella paljon omaisuutta tekaistuilla ystävyyssuhteillaan esimerkiksi kuninkaisiin, mutta tietenkin tuolloin oli kyse siitä, että tuo mies varmasti etsintäkuulutettiin. Ja ehkä hän eli sitten jonkun tavallisen ihmisen kuten sepän, maalarin tai maanviljelijän tittelin alla, kunnes taas alkoivat rahat loppua. Se miten tämä mies liittyy esimerkiksi Venäjällä tapahtuneeseen vallan siirtoon saattaa olla pelkkä yhteensattuma.

Eli tuolla Venäjällä saattoi operoida joku Ranskan agentti, joka käytti nimeä “Kreivi Saint-Germain”, ja ehkä tuon Saint-Germain nimisenä huijarina tunnetun  miehen nimi johtuu siitä, että hän oli saanut käsiinsä joitain dokumentteja, jotka oli annettu jollekin Ranskan vakoojalle. Tai ehkä hän oli oikeasti Englantilainen, joka oli vaihtanut paikkaa alkuperäisen “Saint-Germain” nimisen kreivin kanssa, jos tämä oli jäänyt kiinni ja joutunut ehkä ammutuksi paetessaan kohti Ranskaa.  

Kreivi St. Germainin väitettiin olevan joskus kotoisin Romaniasta, mikä sitten loi myytin siitä, että hän olisi Dracula. Tuolloin salaliittoihin tai vampyyreihin uskovat henkilöt vetosivat siihen, että Kreivi Saint-Germainin käyttämä aatelisarvo oli yhteneväinen Romanian kammottavan verenimijän kanssa. Eli tämä asia sitten tietenkin ruokki kaikkia väitteitä siitä, että hän olisi puhunut Euroopan kaikkia kieliä, ja tällaisista väitteistä huijarit pitävät. Heidän henkilöllisyytensä ikään kuin hukkuu johonkin yliampuvaan sekä maagiseen salaliittoon, jolloin noita miehiä ei mitenkään olisi edes voitu tunnistaa siksi henkilöksi, mitä he sitten oikeasti olivat.

Tuollaiset huijarit eivät ehkä olisi edes itseään tunnistaneet noista yliampuvista kuvauksista, ja tietenkin he selvisivät testistä, jossa piti koskettaa hopeaa, jos joku sitten lähti tuota “vampyyritestiä” suorittamaan. Kuitenkin tuosta kreivistä nimeltään Saint-Germain on tehty paljon erilaisia enemmän tai vähemmän mielikuvitukseen perustuvia kirjoituksia, eli hänen on väitetty olevan esimerkiksi “vaeltava Juutalainen”, jonka Jumala tuomitsi kävelemään Maan päällä tuomiopäivään asti, kun hän pilkkasi Jeesusta roikkuessaan ristillä Golgatalla tämän vieressä. Ja uusimpien tarinoiden mukaan hänen aika-ajoin tapahtuneet katoamisensa aiheutuivat siitä, että tuo mies oli aikamatkaaja, joka joutui välillä hyppäämään ajasta toiseen.  

Kuitenkin kun tuota kreiviä ja hänen taustaansa tarkastellaan, niin uskoisin että hän on joko melko onnekas huijari, joka onnistui sitten harhauttaa aatelisia esittäen toimineensa kuninkaan nimissä tai ehkä hän on useita esittäjiä, joiden esitykset ovat nousseet lähes myyttisiin mittoihin, kun Ranskan vallankumouksen aikaan aatelisten tyhmyydelle oli tapana nauraa, ja ehkä tuo kreivi “mitä Germain” oli sellainen tekaistu hahmo, mitä käytettiin näyttämään kansalle, mitä tapahtui, kun toisen käskyjä ei saanut kyseenalaistaa. Samoin tuon tarinan kautta ehkä kerrottiin aatelisten välipitämättömyydestä sekä tuhlailevasta elämäntavasta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreivi_Saint-Germain

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Miksi joku haluaa purkaa valtioliittoja sekä miksi ylipäätään on etnisiä vähemmistöjä?

Kun puhutaan valtioiden välisistä suhteista, niin tietenkin välillä tulee eteen tilanne, missä joitakin valtioiden välisiä sopimuksia aletaan arvioida syystä tai toisesta uudelleen. Tuollainen tilanne tulee usein eteen silloin, jos valtioiden välillä on ensin valinnut esimerkiksi avunantosopimus, mikä sitten on muodostunut yksipuolisesti tulikituksi opinkappleeksi, missä toinen osapuoli on vain hyötynyt, tai muuten toiminut sopimuksen henkeä vastaan.

Tuollaisia tilanteita on syntynyt varsinkin kuningasvallan aikaan, kun kuningas on tehnyt sopimuksen jonkin alueen johtajien kanssa, ja ehkä tuo alunperin puolustusta koskeva sopimus on sitten muuttunut sellaiseksi, että toinen osapuoli vain jostain syystä jatkuvasti sivuutetaan. Tuolloin sopimukset olivat kuninkaan omissa nimissään tekemiä, mutta ne sitoivat koko valtiota. Näet tuolloin kuningas oli jumalan edustaja maan päällä, ja ainoastaan paavi oli nimellisesti hänen yläpuolellaan, mutta usein tuo Rooman kirkon johtaja ei mitenkään puuttunut siihen, mitä kuninkaat omilla maillaan tekivät.

Yleensä tuollainen sopimus on saattanut koskea esimerkiksi alue-liitoksia, joissa kumpikin osapuoli on aluksi katsonut hyötyvänsä, ja samoin syy miksi joku alue  on vapaaehtoisesti liittynyt toiseen, on ollut se, että toinen osapuoli on luvannut kunnioittaa tuon alueen ihmisten perinteisiä elinkeinoja kuten kalastus sekä mahdollisesti torikauppaa, Noiden elinkeinojen harjoittaminen on ehkä laissa säädetty siten, että tuon alueen asukkailla on yksinoikeus noihin elinkeinoihin.

Mutta kuten varmasti tiedämme, niin elinkeinorakenteen muutos voi sitten aiheuttaa hyvin ikäviä asioita tuollaisella alueella, koska se saattaa sitten johtaa suhteiden negatiiviseen kehitykseen, ja varsinkin jos torikaupan kaltaisia asioita varataan jollekin kansanryhmälle, niin se sitten aiheuttaa tilanteen, missä joku sitten päättää hyötyä noista asioista. Se mikä tällaiselle alueelle on usein luvattu, on se että torikauppias voi vaatia sitä, että hän palvelee asiakkaita omalla kielellään, ja että esimerkiksi virkamiehen on tuotava tulkki paikalle, jos toinen osapuoli ei sitten tuota kieltä satu osaamaan.

Tällainen tilanne usein sitten saa aikaan sen että esimerkiksi kuninkaan lähipiiri voi silloin ryhtyä kuiskuttelemaan kuninkaan korvaan sellaisia asioita, että “missään muuallakaan ei majesteetin tarvitse tuollaista tehdä”. Tämä tietenkin saattoi aiheuttaa sen, että kuningas ei maksanut palveluksista, joista hänen piti maksaa. Se oliko tuollainen toiminta sitten kuninkaan itsensä komentamaa, vai tehtiinkö sitä muiden toimesta hänen nimiinsä, jotta tuo valtionpäämies voitiin eristää yhteiskunnasta.  Oli paljon parempi kaikille, että  Toki monissa voidaan sanoa, että kuningasta  saatettiin johtaa harhaan, ja ehkä lääninherrat sitten väittivät maksaneensa noista palveluksista, vaikka olivat panneet rahan omiin taskuihinsa tai väärentäneet kuitin. Tilanne saattoi olla myös sellainen, että lukutaidoton sotilas oli yksinkertaisesti ymmärtämättömyyttään laittanut rahan taskuunsa ja lähtenyt oluelle.

Vaikka laki sanoo jotain, niin silloin voidaan kuningasta vaivata sillä, että lakia voidaan aina muuttaa. Samoin nimenomaan vanhoissa sopimuksissa kaupankäynnillä tarkoitetaan nimenomaan torikauppaa eikä mitään supermarketteja. Tuollainen asia saattaa vaikuttaa hyvin pieneltä, mutta se saattaa merkitä tuollaisen etnisen alueen väestölle hyvin paljon. Näet noissa paikoissa ammatit sitten periytyvät isältä pojalle, ja se sitten saattaa aiheuttaa vakavia taloudellisia menetyksiä tuollaisen alueen kalastajille, jos esimerkiksi kalaa aletaan tuoda muualta. Samoin tuo toinen osapuoli sitten saattaa joutua halveksituksi omien ammattiensa takia.

Yksi väestönryhmä joka Euroopassa on joutunut vainon kohteeksi ammattiensa takia ovat juutalaiset, jotka ovat euroopan sisällä oleva pikemminkin uskonnon takia etninen ryhmä, jonka elinkeinot ovat olleet perinteisesti pankkitoiminta sekä myös taiteen tekeminen. Ja tietenkin se että heiltä oli maaan omistaminen kiellettyä, mikä sitten pakotti tuota kansanryhmää myös perimään korkoa esimerkiksi lainaamastaan rahasta, koska piti heidänkin jostain saada rahaa elämiseensä. Syy siihen, miksi nimenomaan juutalaiset joutuivat harjoittamaan rahan vaihtamista sekä pankkitoimintaa ja nimenomaan rahan lainaamista sekä teatteritoimintaa johtuu siitä, että tuohon aikaan toreilla myytiin lähinnä omassa maassa kasvatettuja tuotteita, ja vaikka maat olivat torpparien viljelemiä, niin nuo tuotteet piti tietenkin esittää tuolle alueen työnjohdolle, joten juutalaiset eivät mitään saaneet viljellä.

Tai ainakaan viljelyksien tuotteita ei saanut myydä, joten siksi heidän elinkeinonsa muuttui rahanlainaamiseksi, mikä johti ehkä osittain siihen, että pankkitoiminta sekä talous- ja kulttuurielämä valui heidän käsiinsä.  Kuitenkin tuo koron periminen tietenkin muuttui tuolloinkin  joskus sellaiseksi, että voitiin puhua koronkiskonnasta, mikä sitten sai aikaan sen, että ihmiset saivat kohtauksen. Toki pankkitoimintaa sekä rahan lainaamista harjoittivat myös kristityt, ja kuuluisin rahan lainaamisella rikastunut suku on tietenkin Medicien perhe.

Tietenkin tuollainen toiminta sai aikaan sen, että kun ihmiset eivät viitsineet maksaa velkojaan takaisin, niin silloin he alkoivat syytellä noita rahanlainaajia eli pankkiireja koronkiskonnasta. Kuitenkin pankkitoiminta vaatii vaitioloa, että kukaan uskaltaa sieltä rahaa lähteä hakemaan, ja tuosta rahan lainaamisesta sitten tuli myöhemmin pankkitoimintaa siten, että koska rahanvaihtajat eivät voineet rahaa pitää mukanaan, tai kolikoita tarvitseva ei voinut jäädä kaupunkiin, niin nuo rahanvaihtajat kirjoittivat kuitteja, joita vastaan toisessa kaupungissa oleva vastaavaa toimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja sitten antoi kolikoita takaisin.

Mutta ongelma oli siinä, että kultarahoja vaihtoi hopeaan tai pronssiin lähinnä ritarien luokka, koska tavallisista elintarvikkeista ei kovin suuria laskuja tullut, mutta noita tuotteita sitten ostettiin usein. Kuitenkin kultaraha oli sellainen asia, että sen arvo oli valtavan suuri verrattuna kansan rahaan. Ja silloin piti tuo raha vaihtaa pienempään, koska kojujen pitäjä ei voinut maksaa takaisin kultarahoista, joita hänellä ei saanut olla edes ehkä hallussaan. Ja tietenkin joskus ritarit maksoivat asioista, joista ei olisi pitänyt maksaa. Se sitten altisti nämä ihmiset kiristykselle. Mutta sitten tietenkin papit tekivät samaa, ja joskus seurakunnan kassa sitten päätyi erilaisiin rientoihin.

Jos pappi oli juopotellut sekä tuhlannut kirkon kunnostamiseen varatut rahat, niin silloin hän varmasti joutui luopumaan omasta virastaan, mutta kyllä hätä keinot keksii. Nimittäin tietenkin juutalaisia voitiin syyttää myös tästä asiasta, ja samoja syytöksiä latelivat myös perheenisät, joiden piti tuoda markkinoilta kotiin syötävää, mutta raha meni sitten viinaan. Tuon jälkeen tietenkin lapset ja vaimo olivat nälissään, ja tuollaista toimintaa saatettiin pitää hiukan moraalittomana. Se mistä tuon asian näki, oli usein se että perheen päällikkö oli lihava, ja muu perhe sitten olivat kuin luurankoja. Tällaisten perheiden pojista tehtiin usein sitten santarmeja, joiden tehtävä oli kukistaa kapinoita sekä pitää yllä yleistä järjestystä. Kuitenkin usein oli tapana syytellä juutalaisia tällaisesta asiasta, ja muutenkin yhtenevän ja näkyvän vähemmistön päälle on helppoa vyöryttää sellaisia asioita, mistä nämä eivät edes olleet vastuussa.

Varmasti myös esimerkiksi Medicejä haukuttiin juutalaisiksi, vaikka he eivät tätä olleet, koska noita henkilöitä pidettiin yleisesti pelkkinä kähmijöinä sekä juonittelijoina, mutta se miksi Medicien huonoa huonoa mainetta korostetaan  tietenkin johtuu lähinnä siitä, että he ovat nykyisestä  Italiasta, ja tuolloin Italia oli alue, missä oli hyvin paljon pieniä kuningaskuntia. Ja tuolloin eivät nuo ruhtinaat sitten kovin helposti sotaan lähteneet. Mutta tietenkin velkoja perittiin myös isompien valtioiden aatelisilta, ja vaikka avoimeen sotaan ei voitu lähteä, niin tietenkin esimerkiksi espionage-menetelmät kuten garrotten eli kuristusköyden käyttö olivat hyviä tapoja herättää pelkoa ja kunnioitusta myös muiden aatelisten keskuudessa. Syy muuten miten rahamarkkinat päätyivät 1800-luvulla juutalaisten käsiin johtuu siitä, että heillä oli valmiiksi suhteita, joita voitiin hyödyntää pankkitoiminnassa sekä kokemusta esimerkiksi koron määräämisestä, Koska jos korko on säädetty liian ylös, niin silloin tietenkään kukaan ei lainaa pankista rahaa.

Varsinkin rahan lainaaminen korkoa vastaan on se, mistä pankki saa rahoitusta omia liiketoimiaan varten. Nykyään pankkien saamat voitot ovat tietenkin valtavia, koska pankki saattaa olla oikeasti pelkkä tietokone jossain kellarissa, ja sellaisen virtuaalisen liiketoiminnan  harjoittaminen ei kovin paljon rahaa vie. Eikä noiden sopimusten sekä vakuuksien tarkasteluun kovin suurta henkilökuntaa tarvita, ja jos vakuudet löytyvät, niin silloin tietenkin myös rahaa on tapana antaa asiakkaalle. Tuolloin riittää se, että pankkivirkailija sitten painaa rastin ruutuun, ja rahat siirtyvät tilille.

Mutta tässä vaiheessa sitten palataan taas valtioiden välisiin liittoihin, jotka ehkä joku sopimusen osapuolista saattoi haluta purkaa. Tai sitten sopimustekstejä haluttiin muutella, kun ajat sekä elinkeinorakenteet muuttuivat, jolloin ihmisten piti sitten muuttaa esimerkiksi kaupattavien tuotteiden valikoimaa. Se saattoi merkitä jopa perinteisten tuotteiden kuten kalojen kaupan loppumista, kun tilalle tuli sitten rautaesineitä sekä muita kestotuotteita. Kun valtioliittoja ajatellaan, niin tietenkin aina löytyi joku yläluokan henkilö, joka sitten hyötyi tuosta liitosta, ja siksi kun asioita lähdettiin ajamaan, niin silloin tietenkin saattoi käydä niin, että kuningas ei tuohon liiton purkuun suostunut, ja aikoi syyttää noita ihmisiä esimerkiksi valtiopetoksesta.

Tämä asia  sitten merkitsi  kuolemantuomiota, koska kuninkaan esittämä syyte oli aina myös tuomio, joten tuolloin piti asiaa lähteä ajamaan väkivallalla. Tuolloin piti tietenkin varmistaa sellainen asia, että kaikki jotka lähtivät taisteluun myös ottivat siihen osaa, eivätkä myöskään kavaltaneet tovereitaan. Siksi oli tärkeää, että erityisesti kapinan johtajat, jotka tiesivät kaikki nimet sekä paikat, mihin aseita kätkettiin sidottaisiin tuohon toimintaan. Siksi oli tärkeää, että kapinan johtajiksi valitut tappaisivat taistelussa korkeimpia ritareita. Näet tuota toimintaa seurattiin siksi, että sillä saatiin selville se, että mihin asti tuon mahdollisen petturin valtuudet riittivät. Eli ketä hän sai sitten oikeasti tavoitella piti selvittää, koska jos sitten kävi niin, että nuo henkilöt pettivät ryhmänsä, niin seuraukset olivat tietenkin vakavat. Se mikä tehtiin joskus kauan sitten Bannockburnin kentällä pätee aivan samalla tavoin myös nykyään. Ja siksi historiasta kannattaa ottaa oppia.

https://sites.google.com/view/valtioliittoja/etusivu

Miksi platoninen ajattelutapa mairittelee sotilaita?

Platonilainen ajattelutapa miellytti nimenomaan spartalaisia sotilaita, koska se ikäänkuin vapautti heidät vastuusta, kun puhutaan sodista. Eli hän teki sotilaista ikään kuin vain käskyjen vastaanottajia tai välittäjiä, kun taas valtiossa valtaa pitivät hänen valtiomallissaan filosofit, jotka sitten myös kantoivat vastuun päätöksistään. Eli Platon tekee omassa filosofisessa mallissaan ihannevaltiosta sellaisen, että tuon hänen valtionsa käskyt jakaa filosofien ryhmä, joka johtaa kaikkea toimintaa ikään kuin kasvottomasti, ja jonka edustajia nuo sotilaat sitten ovat.

Toisin sanoen nämä taistelijat, tai miksi heitä nyt sanotaan ovat valtion johtajien edustajia helootteihin eli orjiin, joiden asema on lähinnä sellainen, että heitä tarvitaan tuossa Platonilaisessa ihannevaltiossa ainoastaan välttämättömään tuotantoon, ja kuten varmaan kaikki arvaavat, niin Platon ei jostain syystä asettanut sotilaalle muuta velvollisuutta kuin taistella valtion nimissä kaikkia vihollisia vastaan, mitä valtion johto sille antaa. Ja samalla sotilaat niin mukavasti eristivät valtiota johtavat filosofit kansasta, joka tekee työtä eli raataa pelloilla. Mutta kuten me nykyihmiset tiedämme, niin tietenkään mikään työ ei kuitenkaan ole pelkkää pelloilla raatamista, vaan myös tiettyjä muita asioita piti tuottaa, jotta valtion falangi olisi iskussaan. Ja tuo asia olivat pronssi- ja rautamiekat sekä panssarit, joita ilman ei noita sotilaita olisi ollut.

Platonin ongelmana tuossa mallissa oli se, että miekat ja panssarit sekä kilvet eivät valmistuneet itsekseen, ja siksi piti olla seppien ammattikunta, joka valmisti noita välineitä. Ja missään nimessä mikään sotilas ei niitä saanut ryhtyä tekemään, koska hän olisi silloin vaarantanut koko Platonisen yhteiskunnan ja voinut varustaa esimerkiksi oman falangin, joka olisi irrallaan valtiota johtavien filosofien komennosta. Se olisi saattanut aiheuttaa sen, että falangin päällikkö olisi voinut ruveta kuvittelemaan olevansa esimerkiksi Spartan kuningas, ja siitä olisi sitten seurannut varmasti monta mukavaa juttua kerrottavaksi.  Samoin pelloille ei sotilaiden olisi hyvä mennä, koska näitä hurjia falangien miehiä hallittiin ruuan avulla. Jos puhutaan siitä, että nuo miehet olivat täydellisiä tappokoneita, joiden rinnalla nykyaikainen kommandosotilas ja hänen koulutuksensa ovat leppoisia kävelyretkiä.

Noiden falangien miesten tuli surmata itsensä jos kuningas sattui käskemään. Toisin sanoen Spartan sotilaat olivat ikään kuin ihmisrobotteja, joita tuotettiin vain yhtä asiaa varten, nimittäin taistelemaan Spartan puolella, ja samalla tottelemaan omia esimiehiään kuin robotti, ja kun hän sitten palasi taistelusta, niin tietenkin silloin ongelma oli sellainen, että tuo henkilö sitten saattoi saada osakseen mainetta sekä suosiota, mikä ei miellyttänyt varmasti Spartan kuningasta. Todellisessa Platonin ihannevaltiosta oli reaalisosialismiin verrattavissa oleva ilmiö, jonka tarkoitus oli hiukan siloitella esimerkiksi Spartan kaltaisen valtion kuninkaan kivikovaa mainetta. Tuo "reaaliplatonismin" idea oli siinä, että Spartan kuningas oli yksinvaltainen ulospäin, ja hän tietenkin silloin oli siinä asemassa, että tuota miestä vihattiin, mutta jossain tapauksessa hän joutui hakemaan muualta tukea.

Ja tuo tuki oli tietenkin sellaista, että sitä ei kukaan voinut suoraan lähestyä. Kuningas tietenkin sai aina välillä ohjeita esimerkiksi oraakkelin välityksellä, mutta kukaan ei koskaan ollut nähnyt oraakkelia. Todellisuudessa tuo ennustaja oli mies tai nainen, joka toimitti tuolle kuninkaalle käskyn, joka tuli filosofeilta, joiden henkilöllisyys oli tietenkin salattu, Näet koska kuningas oli toimeenpanevan vallan johtaja, niin hän sai sitten paljon valtaa, mikä liittyi hänen työhönsä. Ja tuolloin oli vaara siitä, että tuo mies saisi päähänsä ruveta suosituksi. Kuten nykyään niin tuolloin antiikin Kreikassa oli poliitikkojen saatava kansan enemmistö taakseen, ja tuolloin saattoivat sitten sukset mennä noiden filosofien kanssa hieman ristiin. Se olisi saattanut sitten saada aikaan sellaista, että kuningas olisi sitten voinut haluta surmata  filosofeja.

Filosofit olivat sen takia platonisessa ajattelutavassa ikään kuin valtiota hallitseva luokka, joka ei kuitenkaan tehnyt operatiivisia päätöksiä. He olivat kuin jokin tietokonemaailman "Pilvipalvelu", josta kuningas sai tukea omille päätöksilleen, ja heidän roolinsa on lähinnä yleisjohdollinen sekä neuvoa-antava. Eli missään nimessä kuninkaan ei noita neuvoja tarvinnut noudattaa, ja siksi oraakkelien antamat ennustukset olivat välillä hyvin moniselitteisiä. Näin ei oraakkelien tarvinnut sitten pelätä sitä, että jos sotaretki meni huonosti, niin häntä siitä syytettäisiin. Kuitenkin esimerkiksi Thermopylain tappion jälkeen Spartalaiset syyttivät oraakkeleita lahjusten ottamisesta, ja heitä syytettiin siis samalla tuosta Spartalaisten tappiosta.

Oraakkeli oli hoviastrologian esikuva, ja hänen tehtävänsä oli tukea kuninkaan päätöksiä. Samoin hänen kauttaan toimitettiin sellaisia tietoja, että oliko kuninkaan sotaretkille luvassa tukea ulkoapäin, ja samoin kohteista hankittu tiedustelutieto toimitettiin kuninkaalle oraakkellien kautta. Esimerkiksi termi "Marsin ylikulku" saattoi tarkoittaa monia asioita, mutta yksi saattoi olla se, että toinen kuningas oli valmis hyökkäämään yhteisen vihollisen selustaan tai muuten estämään sen etenemistä esimerkiksi romauttamalla siltoja. 

Bysantin keisarinna Theodora sekä keisari Justianuksen omituinen toiminta tuossa valtakunnassa

Kun puhutaan keisarin asemasta antiikin Roomassa sekä myöhemmin Bysantin valtakunnassa, niin tietenkin tuota hänen asemaansa pitää katsoa tuon ajan naisen asemaa vasten. Tuolloin kristinusko alkoi levittäytyä eurooppaan, ja se oli jo Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnan valtionuskontona, ja tuolloin esimerkiksi oli vallalla sellainen käsitys, että mies on perheen ehdoton päällikkö, ja tuon takia naisen asema ei tuona aikana ollut mikään kovin kehuttava. Itse epäilen että tuo sanoma Raamattuun on kirjoitettu joidenkin bysanttilaisten toimesta, jotka ovat halunneet korottaa keisarin asemaa yhteiskunnassa, koska kaikki mitä muissa perheissä tehtiin oli suoraan siirrettävissä keisarillisiin perhesiin.

Ja tuolloin ei tullut kuuloonkaan, että nainen tekisi valtiollisia päätöksiä, joten tietenkin Raamattu oli helppo väline, jolla naisen suu saatiin tukittua yhteiskunnassa, koska tuolloin "seurakunta" sekä "yhteiskunta" olivat yhtä koska kirkko sekä valtio olivat sama asia, ja kun Paavali käski naisen vaieta seurakunnassa, niin bysantin valtakoneisto siirsi tuon komennon suoraan myös muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.  Toki oli olemassa "mahtinaisia", joista kuuluisin oli tietenkin Bysantin kuuluisa Keisarinna Theodora, joka väitteiden mukaan oli kurtisaani sekä karhunkesyttäjän tytär. Kuitenkin hän käytti valtaa lähinnä miehensä Justianuksen kautta, eikä silloin itse pitänyt mitään julkisia puheita tai ollut muutenkaan sopimaton keisarin rinnalle, missä hänen velvollisuutensa oli syöksyä nuolen tielle, jos hänen miestään uhattiin.

Karhunkesyttäjä tarkoittaa yleensä ehkä turvallisuusmiestä tai jotain muuta vastaavaa. Kuitenkin itse olen aina ollut sitä mieltä, että tuo tarina keisari Justianuksen rakastumisesta ilotyttöön saattaa olla oikeasti täysin sepitteellistä. Eli toki oli olemassa keisarinna nimeltään Theodora, mutta uskon että tuo tarina hänen tavallisista sukujuuristaan ei ehkä ole aivan totta. Näet tietenkin keisari oli mies, jota kannatti vietellä, joten toki hänen kanssaan halusi viettää yön myös moni ylhäisaateliin kuuluva nainen.

Saattaa olla niin, että Theodora esitettiin kansalle tuollaisena vähän säälittävänä hahmona, jotta keisari Justianus muuttuisi kansan edessä inhimillisemmäksi olennoksi, jonka surmaaminen saisi aikaan hiukan kyyneleitä kansan silmissä.  Kun puhutaan keisarinnan taustasta, niin yleensä historioitsijat kertoivat noita ihmisiä trollattiin, jotta heidän tuttavansa ymmärtäisivät heidät unohtaa. Eikä keisarinnan perheen ollut mitenkään järkevää pitää heihin mitään yhteyttä, koska tuolloin nämä ihmiset olisivat voineet saada keisarin virkaan kuuluvia asioita selville. Samoin keisarinnan kuoltua tehtiin hänestä hiukan moraalisesti epäilyttävä, jotta keisarin omat kädet pysyisivät puhtaina. Eli paljon sellaista ikävää, mitä ei olisi voitu perustella kansalle muulla kuin keisarin omalla egoilulla tai itsekkyydellä.

Toisin sanoen keisarinna toimi myös keisarin omana kilpenä, eli otti itseensä esimerkiksi mielenosoitusten väkivaltaisia murskaamisia yms. Kun puhutaan keisarinnan asemasta keisariin nähden, niin keisari oli tietenkin perheen päällikkö. Ja hän tietenkin oli se, jolla on ollut viimeinen sana kaikkiin asioihin. Keisarinnan velvollisuus oli tietenkin suojella kruunua, ja raamatun näkemys siitä, että mies on perheen päällikkö tukee tuota asetelmaa. Eikä Bysantissa tietenkään naisen asema ollut muutenkaan mitenkään kehuttava. Saattaa olla niin, että keisarinna ei noita titteleitä eläessään ole saanut. Jos keisarinna tai keisari olisivat luopuneet purppurasta, mikä oli keisarin sekä hänen lähipiirinsä yksinoikeudella käyttämä vaate, niin silloin tuo pariskunta olisi päässyt hengestään. Näet keisarillisia salaisuuksia ei toki ollut hyvä levitellä pitkin katuja.

Keisarilla oli paljon asioita, joista hän ei varmasti halunnut koskaan puhua julkisesti, ja yksi niistä oli se, että hän esimerkiksi oli naittanut perheenjäsenensä il-kaanille, joka oli alhaisempi kuin tuo bysantin yksinoikeutettu hallitsija, ja siitä olisi voitu vetää sellainen johtopäätös, että hän olisi ollut mongolien vasalli, koska il-kaani vastasi toimistaan Pekingin suukaanille. Ja  toki keisarin perheenjäsenen oli mentävä naimisiin hänen vertaistensa kanssa, ja tuolloin olisi ehkä eteen tullut sellainen asia, että Bysantista olisi alettu puhua "Bysantin kaanikuntana", mikä oli tietenkin pahin loukkaus, minkä hän saattoi kuulla. Ja kristityn naittaminen jollekin pakanalle oli varmasti vastoin kaikkia tuon ajan periaatteita.

espoonmetsa.blogspot.fi

Kyllä kuninkaan kruunustaan tuntee, koska hän ei voi olla näyttämättä erivapauksiaan koko kansalle

Kingin tunnistaminen on erittäin tärkeä taito esimerkiksi luokan opettajille, jotka tekevät työtä oppilaiden kanssa joka päivä. Koulujen kuninkaat joista käytetään nimeä "primus motor" ovat yleensä koulukiusaamisen alkuunpanijoita ja he tekevät sen yleensä omia sosiaalisia kontaktejaan hyödyntäen. Tuollainen joukon johtaja on yleensä itse turvassa kaikelta kiusaamiselta, ja siksi hänen ei tarvitse pelätä esimerkiksi sitä, että tuon henkilön lakki varastetaan. Siksi hän saattaa käyttää kouluissa esimerkiksi Stockmannilta ostettuja pesäpallolippalakkeja tai jättää vaatteitaan huoletta naulakkoon. Samoin hänen ympärillään on palvovien henkilöiden parvi, joka kerääntyy aina tällaisten suurella sosiaalisella painoarvolla varustettujen henkilöiden ympärille, kuten meteoriitit kerääntyvät universumissa massaeskipisteen ympärille.

Näet  jengin pomon ei tarvitse ollenkaan pelätä sitä, että joku varastaa hänen vaatteitaan tai puhelimiaan. Jos tuollainen "primus motor" sattuu omalle luokalle, niin silloin varmasti alkaa ilmetä koulukiusaamista. Se mikä tuosta henkilöstä tekee "kuninkaan" on se, että hänellä on rahaa sekä sellaisia sosiaalisia suhteita, jotka tuovat statusta hänen lähipiirilleen. Tuollaisia statuksia ovat esimerkiksi vanhempien yritys, josta voi saada kesätyöpaikan tai paikallisen  jääkiekkojoukkueen kausikortti yms. Kuitenkin tuollainen "primus motor" on yleensä sokea itseään kohtaan, ja hänen asemansa perustuu siihen, että muut henkilöt hänen ryhmässään ovat alaikäisiä tai haluavat häneltä jotain, mitä eivät muualta voi saada.

Tuollainen kuningas aloittaa aina uransa alaikäisten joukossa. Vain sieltä hän voi saada jalansijan helposti tarjoamalla heille esimerkiksi alkoholia tai savukkeita. Kun puhutaan siitä, millainen ihminen kuningas on, tai oikeastaan millainen on hänen taustansa, niin silloin tietenkin pitää muistaa sellainen asia, että ei edes alaikäinen henkilö osta alkoholia tai muita päihteitä tuntemattomilta. Ja sen takia tuollainen koulun kuninkaalle ihanteellinen malli on se, että hänellä olisi pari vuotta vanhempi isoveli, joka sitten käy hakemassa olutta kaupasta, ja noita alkoholijuomia voi sitten pikkuveli käydä välittämässä kavereilleen. Kuitenkin palvonnan kohteena oleminen tekee kuninkaasta sellaisen, että hän on ikään kuin sokea omaa itseään kohtaan. Koska häntä ei koskaan itseään haukuta eikä ojenneta, niin silloin tietenkin tuolla henkilöllä on taipumus olla ikään kuin muiden yläpuolella. Hänellä tietenkin on erivapauksia, mitä muilla ei koskaan ole, ja tietenkin noiden erivapauksien pitää näkyä ulospäin. Ja tarinoissa tuo henkilö on lähes taruolento, joka "veti reksiä turpiin" tai teki jotain muita asioita, jotka muuttivat hänet liki Pyhän Yrjön veroiseksi. Tuolloin voidaan kyllä kysyä, että mitä olisi oikeasti tapahtunut, jos nuori olisi tehnyt rehtorin huoneessa tuon teon? Epäilen että hän olisi saanut saman tien kyydin koulukotiin tai ainakin vakavia seuraamuksia.

Eli kuten vanhoissa tarinoissa kerrotaan, niin "kruunu näkyy kauas", ja tuollainen henkilö käyttää aina kruunua sisällä. Tai sitten hän kampaa hiuksensa jotenkin erikoisesti, koska kukaan ei hänelle ole sanonut, että tietyt kampaukset ovat hiukan naurettavia. Kuningas tietenkin vaatii ympärileen erilaisia palvontamenoja, ja yleensä hänen lähipiirissään pyörii erilaisia palvojia. Nuo palvojat tietenkin haluavat näyttää kuuluvansa hänen lähipiiriinsä, ja tietenkin tuollainen asia voi olla hiukan rasittavaa muille yhteisön jäsenille. Kuitenkin pitää aina selvittää, että onko tuo kingi kohonnut yhteisöstään vai onko hän mahdollisesti jonkun ulkopuolisen tahon asettama. Yleensä tällaisella henkilöllä on sellaisia taipumuksia, että he eivät itse kovin vaarallisia ole, mutta heidät tukijansa eli paikallinen "MC" kuitenkin on se, mikä antaa hänelle uskottavuutta toveriensa silmissä. Ja kovat erivapaudet kuten parempi viikkoraha, action-elokuva varasto tai moottorirata varmasti antavat tuolle henkilölle "selkänojaa" omassa toveripiirissään. Ja tietenkin hän on haluttua seuraa, koska ilta hänen kanssaan on sitten varmasti täyttä seikkailua, kun nuo toverit istuvat kingin kotona katsomassa uusia elokuvia. Toinen versio on se, että kingi pyytää nuorta ajelulle, ja sitten koko ilta menee "cruisaillessa  jollain romuautolla pitkin katuja. Tuohon pyhättöön pääsevät vain kaikkein lähimmät hänen tovereistaan, ja se merkitsee pääsyä toveripiirin "kuumaan ytimeen" missä varmasti sattuu ja tapahtuu kaiken aikaa.

Jos puhutaan nuoren toveripiiristä hiukan laajemmin, niin se että hänellä olisi oikeasti vanhempia tovereita, jotka ajattelisivat kuten aikuiset olisi varmasti toivottavaa. Aikuinen voisi kertoa sen, että kaikki vanhemmat kaverit eivät puhu koskaan totta, tai että monissa noista tarinoista, mitä viikonlopusta kerrotaan ei ole mitään perää. Kuitenkin on olemassa sellainen tilanne, mistä pitää nuoren kotona keskustella hyvin vakavasti. Se on sellainen, missä nuori pyörii jonkun "maken" kanssa, ja palvoo häntä jatkuvasti. Silloin asiasta kyllä kannattaa puhua, jos tuo "make" tarjoaa hänelle jatkuvasti kyytejä sekä ostaa olutta. Eli tuolloin voidaan kysyä, että ottaako tuo henkilö sitten rahaa noista kyydeistä, tai miksi hän hakee tuota nuorta koulusta? Ei kai hän väitä että bensa on ilmaista, eli joku syy siihen ajeluun pitää löytyä. Joskus on käynyt näet niin, että noista bensoista on sitten tullut lasku kotiin, kun tuollainen nero on sitten huomannut tulleensa petetyksi, toisin sanoen hän väittää tehneensä kyytiläisten kanssa sopimuksen, missä nämä maksavat kyydistä kilometrikorvausta. Tuosta asiasta sitten viranomaiset sekä taksiliitto voivat olla hiukan eri mieltä. Tai sitten tuo "make" voi olla jälkeenjäänyt, joka ei tajua mitä tekee. Tuolloin tietenkin on vaara siitä, että nuo kyytiläiset saavat syytteen hyväksikäyttörikoksesta.

Yksinvaltiaat sekä heidän perheensä sisäiset ongelmat saattoivat olla valtiolle hyvin tuhoisia

Suku on ollut monille yksinvaltiaille se, mistä he hakevat tukea sekä turvaa. Periytyvässä absoluuttisessa monarkiassa on ollut ideana se, että oma suku suojelee hallitsijaa, ja jos hän sitten tulee murhatuksi, niin sitten hallitsijan seuraaja kostaa murhaajille tuon teon. Tuo vallan periytyvyys on sikäli hyvin ikävää, että kuninkaaksi saattoi päästä henkilö, joka ei mitenkään tuohon tehtävään sopinut. Eli myös jälkeen jääneitä henkilöitä on tuon takia ollut hallitsijoina, ja se tietenkin on tarkoittanut, että valtaa silloin käytti joku muu kuin kuningas itse. Tässä kirjoituksessa monarkian periytyvyyttä tarkastellaan nimenomaan absoluuttisen monarkian kannalta, eikä niinkään edustuksellisen monarkian näkökulmasta, missä kuninkaan henkilö on periaatteessa pelkkä valtion keulakuva.

Periytyvä monarkia missä yleensä vanhin poika on perinyt isänsä vallan, on ollut sellainen ajatus, että kuningas perehdyttää poikansa tuohon tehtävään, ja tuolla tavoin sitten taataan vallankäytön linjan jatkuvuus, mutta hallitsijan vaihdos saattoi syöstä valtakunnan sisällissotaan, kun kuninkaan pojat taistelivat vallasta. Tai sitten perheen vanhoja tukijoita mestattiin, kun uusi johtaja sai päähänsä heidän juonittelevan tuota miestä vastaan. Kuitenkin juuri tämä malli on ollut se, missä nimenomaan hallitsijan lähipiiri on ollut juridisesti erittäin huonossa asemassa, koska jos hallitsijalla on ollut esimerkiksi mielenterveydellisiä ongelmia, niin silloin on saattanut käydä niin, että tuo linna, missä nämä "satuprinssit" ja "satuprinsessat" sattuivat asumaan olla oikea helvetti. Ja ennen saatettiin pitää huoli siitä, että valtion yläluokka puhui vaikkapa latinaa, jotta valtion johtajat eivät suoraan päässeet puhumaan kansan kanssa.

 En usko että kenelläkään oli mitenkään erityisen mukava olo, jos he sattuivat asumaan esimerkiksi Henrik VIII:n palatsissa, missä tuo pahansisuinen hallitsija saattoi heittää kenet tahansa suoraan vankilaan kidutettavaksi sekä mestattavaksi. Hän oli elämänsä lopulla erittäin ailahtelevainen sekä väkivaltainen, kuten tuon kuninkaan neljä mestattua vaimoa ovat osoittaneet. Eli tuolloin ennenaikaan oli myös kotiväkivaltaa. Kuitenkaan kukaaan hallitsija ei tarkalleen ottaen ollut täysin turvassa sukunsa selän takana. Jos hän käyttäytyi kuten Henrik VIII, niin silloin tarkalleen ottaen kävi niin, että kuninkaan lähipiiri alkoi pelätä häntä. Ja tuolloin saattoi hänen poikansa surmata tuon hallitsijan peloissaan. Absoluuttinen monarkia oli tietenkin sikäli mukava malli, että kaikki tiesivät kenestä tulee kuningas. Kun puhutaan jostain nuoresta miehestä, joka oli saamassa kruunun, niin unohdetaan usein sellainen näkökulma, että hänkin on vain ihminen.

Nuori henkilö on aina vaikutuksille altis, ja tulevan majesteetin edessä oli varmasti erilaisia palvontamenoja, ja hänen opettajansa saattoivat olla pahoissa ongelmissa, jos tuo valtakunnan ensimmäinen nuori ei osoittanut mitään kiinnostusta opetusta kohtaan. Tai sitten saattoi käydä niin, että hän ei ollut osoittanut kiinnostusta muuta kuin sodankäyntiä eli "hevosleikkejä" kohtaan. Ja tuolloin saatu oppi oli vähän yksipuolista. Toinen malli oli se, että hänet ympäröitiin erilaisilla makeilijoilla, jotka ainoastaan kehuivat tuota henkilöä, ja ymmärrettävästi noissa leikeissä sitten noudatettiin niitä sääntöjä, joita tuleva kuningas halusi noudattaa. Kun puhutaan siitä, että suvun tehtävä oli suojella hallitsijaa, niin silloin unohdetaan sellainen asia, että tuolla hallitsijan pojalla saattoi olla erittäin huonot välit isäänsä, joka ehkä käyttäytyi häntä kohtaan erittäin törkeästi, ja se sitten herätti vihaa hänessä, kuten kaikissa muissakin nuorissa. Eli myös hallitsijoilla on murrosikä, vaikka sitä ehkä ei aina olla ajateltu valtiosääntöjä laadittaessa. Ja myös se, että tuleva kuningas ei ehkä aina ollut tietoinen kaikista mahdollisista vaaroista sai aikaan sen, että valta pöätyi sellaisen henkilön käsiin, joka saattoi vihata omaa perhettään. Eli jos kuningasperheen vanhin lapsi kuoli, niin silloin tietenkin nuorempi veli peri vallan.

Ja jos oikein hyvin sattui käymään, niin silloin hän oli törkeästi kohdeltu, jolloin koko hänen perheensä saattoi päätyä mestauslavalle. Ja toki oli aivan selvä, että tuon nuoren prinssin kautta saatettiin vaikuttaa valtakunnan tulevaisuuteen. Eli tuon vaikutuksille alttiiin henkilön korviin saatettiin kuiskutella valheita siitä, että hänen serkkunsa juonitteli tuota kuningasta vastaan, ja sitten nuori hallitsija saattoi harkitsemattomasti surmauttaa hänet. Kuitenkin kaikkein haitallisinta oli se, mihin ei voinut kukaan puuttua. Tuollaisia asioita oli tietenkin nuoren hallitsijan palvominen sekä esimerkiksi sellainen asia, kuin taisteluharjoitusten tahallinen häviäminen. Samoin monilla hallitsijoilla on ollut ongelmia sellaisten asioiden kuin valtion talouden kanssa. Ennen oli sellainen sanonta, kuin että "mitä suurempi hallitsija on, niin sitä suurempaa vahinkoa hän voi kansalleen tuottaa".

Eli kuten monesti on eteen tullut, niin silloin nuorena on paljon mukavampi katsoa tykkipattereita kuin perehtyä valtion talouteen, ja eteen on saattanut tulla sellainen asia, että valtion kassa on painunut nollaan. Ja tuolloin on edessä ollut kylmä totuus, eli raha ei kasva puussa. Ja tietenkin saattoi olla niin, että kun nuori hallitsija tai kuningas kandidaatti sitten meni yöpuulle, niin hänelle tehtiin lobotomia, jotta valtiolle ei niin kauheasti vahinkoa pääsisi syntymään. Nykyään periytyviä absoluuttisia monarkioita on oikeastaan vain Pohjois-Koreassa, missä valtaa pitää Kimien suku. Ja muualla tietenkin on myös periytyviä monarkioita, mutta niissä valta on yleensä pääministerillä tai oikeastaan hallituksella sekä parlamentilla.