Elias Lönnrot on hyvä esimerkki siitä, miten tutkijan kuuluisi toimia kerätessään tietoa

Elias Lönnrot tunnetaan maailmalla Kalevalan eli maamme kansalliseepoksen kokoajana, joka Kajaanin piirilääkärinä ollessaan keräsi tuota teosta varten todella paljon runoja, joista syntyi sitten maamme sielu, kuten joidenkin ihmisten on tapana sanoa. Joidenkin ihmisten mielestä Lönnrot ei omistanut oikeuksia Kalevalaan, ja ehkä tässä asiassa olisi hyvä hiukan miettiä tekijänoikeuksia, nimittäin se että Lönnrot sanoi itsensä keränneen noita runoja merkitsemällä ne muistiin ei sinällään ole mikään plagiointi, vaan hän kyllä tämän asian varmasti on kertonut. Eli kyseessä oli kulttuurin tutkimukseen liittyvä työ, missä kartoitettiin maamme tai suomalaisen kansan perinteitä, mutta kuitenkin jotkut ihmiset joskus huomattavat siitä, että tiesivätkö nuo runonlaulajat sitten, että tuo kirja julkaistaan, ja olisiko Lönnrotin pitänyt maksaa heille tekijänoikeuksista?

Se on kysymys, minkä olen joskus aikaisemmin tänä keväänä esittänyt, mutta kuten tiedämme, niin Lönnrot ei noita runoja koskaan itse väittänyt keksineensä. Hänen mukaansa nuo runot ovat kulkeutuneet sukupolvien ajan noiden miesten ja naisten suvuissa. Kuitenkaan syy Lönnrotin matkusteluun tuolla “runokarjalana” tunnetussa paikassa johtuu muista syistä kuin halusta pelastaa kansamme kulttuuriperintö. Nimittäin Lönnrot oli valtion virkamies, joka sitten teki tuolla alueella kartoitusta alueen sosiaalisista sekä taloudellisista oloista, jotta tsaarin eli suomen suuriruhtinaan tiedot alueesta paranisivat, ja samalla hänen virkamiehensä voisivat päättää siitä, että itä alueella sitten tullaan tekemään.

Jos väestö olisi sopivan köyhää mutta raitista, niin heille voitaisiin tarjota mahdollisuus palvella tsaarin armeijassa. Mutta jos tuolla alueella sitten olisi niitä sosiaalisia ongelmia, niin silloin nuo alueen lapset voitiin ottaa huostaan, ja heistä kasvatettaisiin tsaarin santarmeja, joiden tehtäviin kuuluisi esimerkiksi mielenosoitusten tukahduttaminen. Kun puhutaan siitä, miten esimerkiksi nykyaikaisen tutkijan työ poikkeaa Lönnrotin ajan tutkimuksista, niin tietenkin metodologia on aivan sama. Ihmisiä kannustetaan tuolloin avautumaan tutkijoille, ja kertomaan heille tarinoita oman alueensa perimätiedosta. Tuota metodologiaa käyttävät muuten myös poliisit, jotka esiintyvät joskus kansantarinoiden kerääjinä hankkiessaan tietoja jostain rikoksista.

Samaa tekevät myös esimerkiksi NICAP:in kaltaisten järjestöjen tutkijat, jotka tietenkin hankkivat ihmisiltä tietoja esimerkiksi taivaalla näkyvistä valoista sekä oudoista esineistä. Tutkijoiden tehtävänä on selvittää myös sellaisia asioita, miksi jonkun paikan nimi on “Vesikansa”, vaikka se on sisämaassa oleva kunta. Mielestäni nimi “Vesikansa” on sikäli sopimaton tuon alueen nimeksi, että sillä ei ole näennäisesti mitään tekemistä alueella olevien luonnonmuodostumien tai muiden erityispiirteiden kanssa, jonka avulla sen synty voitaisiin jäljittää alueella vallitsevaan silmiinpistävään piirteeseen.

Toki Turku ja Hamina ovat sikäli erikoisia, että tuon kaltaiset nimet ovat keinotekoisia, ja esimerkiksi “Hamina” on oikeastaan ilmeisesti väännetty sanasta “Havina”, mikä saattaa merkitä sitä, että jos kaupungin nimen ovat antaneet venäläist, niin se ehkä tulee sanasta “Historian havinaa”. Tämä ehkä tarkoitti sitä, että kun jälkeen jos venäläiset pääsisivät tuon kohteen yli, olisi Ruotsin valta maassamme “historiaa”. Vesikansan tapainen paikannimi tietenkin olisi sopivampi meren lähellä olevalle kunnalle tai alueelle, koska tuolloin nimi voitaisiin jäljittää johonkin kalastajiin tai muuten pitkään merellä oleviin heimoihin tai kansoihin, mutta tuo asia on varsin erikoinen siksi, että se on annettu sisämaassa olevalle kunnalle. Tuossa kunnassa ei muuten ole mitään kovin suuria järviä, mikä sitten selittäisi tuollaisen omituisen nimen.

Yleensä kunnan nimi tulee jostain paikasta tai muuten silmäänpistävästi näkyvästä  asiasta. Vesikansa on näet sellainen nimi, mikä tulee ilmeisesti jonkun alueen kansan huomiota herättävästä  piirteestä, mutta miten tuollainen sana kuin “Vesikansa” on päätynyt Etelä-Suomessa sijaitsevan kunnan nimeksi on merkillinen asia. Kun puhutaan kunnan nimeämisestä niin tietenkin se saa nimensä joko jonkun lääninherran mukaan.

Eli kun aluetta nimetään, niin ensin katsotaan historiasta, että olisiko siellä joku henkilö tai asia, mikä on ollut vakiintuneesti käytössä tietystä maa-alueesta. Ja kun Ruotsin kuningas antoi aatelisille maita lahjaksi, niin silloin jos aluetta ei oltu nimetty valmiiksi, niin se sai nimen tuon aatelismiehen mukaan. Joten olisiko sitten Helsinki saanut nimensä “Van (tai von) Helsing”-nimisen aatelismiehen mukaan?

Kas siinä vasta pulma, kun paikannimien historiaa aletaan jäljittää.  Sellainen nimi kuin Helsing muuttuisi kyllä ihmisten puhekielessä muotoon “Helsinki”, jos ajatellaan sitä, miten esimerkiksi karjalan murteessa “ng” muuttuu muotoon “nki”, jolloin Helsing muuttuisi muotoon Helsinki. Tämä kirjoitus on sitten vain ajatelma, mutta kuitenkin se panee ajattelemaan, että ehkä “Draculan” kirjoittaja Bram Stoker on tuntenut jonkun hollantilaisen nimeltään “Van Helsing”. Mutta toki hän on tuon nimen sankarilleen ottaa myös jostain 1800-luvun  turisti-oppaasta, missä esitellään tuolloin vielä Venäjän yhteydessä olleen alueen pääkaupunkia.

Kuitenkin tarinoita kerätään edelleen, ja tietenkin osa niistä on erittäin mielenkiintoisia. Kuitenkin vielä nykyäänkin tutkijat ovat paljolti tuollaisen Lönnrotin aikaan käytössä olevan työtavan varassa, vaikka tietenkin nykyään on olemassa erilaisia Web-sivuja sekä sähköposteja, joiden avulla voidaan suurelle ryhmälle lähettää lomakkeita, millä tietoja kerätään ihmisten perimätietona kulkevista tarinoista. Kuitenkin tuollainen lomake ei korvaa koskaan teemahaastatteluja, ja se että ihmiset avautuvat tutkijoille vaatii tietenkin asiallista käytöstä.  

Ajattelen usein sitä, mitä epäpätevät tutkijat ovat saaneet aikaan Tyynellä Valtamerellä, niin en usko että nuo epäeettisiä metodeja kuten oopiumin avulla tapahtuvia  uskotteluja siitä, että tutkija on joku jumala, on aiheuttanut sellaisia asioita, että joidenkin saarten rannikolla on vastassa nuolisade, jonka tarkoitus on häätää nimenomaan eurooppalaisia pois saarten rannoilta. Eli toiminnassaan epäeettisiä keinoja käyttävät tutkijat ovat hyvin ilmeisesti vastuussa siitä, että esimerkiksi erään saaren rannalla on vastassa kuolemantuomio sekä myös niistä ruumiista mitä tuo “sentinel”  heimo on tehnyt kyseisen saaren rannalla.  

http://tutkijantyo.webnode.fi

Jokivarsien kulttuurit sekä ihmisen ensimmäiset innovaatiot, eli oletteko ajatelleet, että pyörän on joku oikeasti keksinyt?

Hammurabi (1790-1752 eKr.)muinaisessa
kaiverruksessa. Jotkut tutkijat epäilevän
sanan "Rabbi"tulevan hänen nimestään

Alkujaankin ihminen tai ihmisapina oli melkolailla älykäs olento, jonka kehityskaari suosi jostain syytä sellaisia yksiloitä, jotka omasivat produktiivista eli tuottavaa älyä. Kyky tuottaa uusia tuotteita eli innovaatioita perustuu siihen, että kykenemme ajattelemaan asioista abstraktisti. Abstrakti ajattelu tietenkin mahdollistaa välineiden sekä esimerkiksi metsästyksessä käytettävän taktiikan mallintamisen ennen kuin henkilöt lähtevät kaatamaan vaikka luolakarhuja. Kuitenkin se että me ihmiset aloimme kehittämään tekniikkaa, jolla myöhemmin dominoimme maailmaa johtuu siitä, että lajimme kävi jääkauden aikaan voimakkaan eloonjäämistaistelun tuolloin vallitsevia olosuhteita sekä muita ihmisiä vastaan.

Jääkauden aikaan ihminen muuttui väkivaltaiseksi myös omia lajitovereitaan kohtaan, koska ruokaa oli vähän, ja nykyihminen tietenkin taisteli olemassaolostaan neandertalin ihmisten kanssa, jotka saattoivat varastaa hänen ruokansa. Ihmisen äly alkoi kehittyä voimakkaasti jääkauden aikaan, koska silloin kovat elinolosuhteet suosivat älykkäitä sekä luovia lajeja, jotka pystyivät kehittämään uusia menetelmiä ruuan hankkimiseksi, sekä välittämään perimätietoa eteenpäin niin, että välitettävä tieto ei kärsinyt, vaikka tiedon haltija ei olisi enää ollut fyysisesti heimonsa keskuudessa. Kirjoitustaito mahdollisti tiedonvälityksen, vaikka sen haltija olisi kuollut. Ihmisen alkukotia on kauan etsitty esimerkiksi antropologien sekä erilaisten seikkailijoiden toimesta, ja meidän alkukotimme epäillään olevan suolla, koska olemme karvattomia.

Useimmat metsässä elävät eläimet ovat karvan peittämiä, mikä sitten tietenkin auttaa hyönteisten kanssa elämistä. Kuitenkin turkin ongelma on siinä, että esimerkiksi puutiaiset sekä muut vastaavat eläimet saattoivat piiloutua siihen, ja esimerkiksi mutaa oli vaikea kiinteästä turkista irrottaa. Mutta suolla karvaan tarttuu mutaa sekä verenimijämatoja, jonka takia karvasta on suolla vain haittaa. Ennen kuin ihminen alkoi kehittää kulttuuria noilla valtavilla suoalueilla, niin tietenkin hänellä piti olla vaatteet, jotka suojasivat häntä hyönteisiltä, ja se mikä sai kulttuurin syntymään juuri noissa jokilaaksoissa olivat hyönteiset. Vaatetettu ihminen sitten kesti paremmin hyönteisten hyökkäykset, ja vaatteet voitiin riisua päältä ja pestä, jos niihin jäi jotain toukkia tai muita verenimijoitä. Nuo eläimet pitivät karhut sekä kissaeläimet poissa ihmisten kimpusta, ja ehkä juuri tämän takia alkoivat ensimmäiset kaupunkikulttuurit kehittyä jokien varsilla.

Tuollaisen asian takia meidän epäillään olevan karvattomia, mutta kun palataan taas siihen paljon puhuttuun luonnolliseen karsintaan, niin juuri se että me nykyihmiset kykenemme abstraktiin ajatteluun sekä omaamme foneettisen kirjoitustaidon teki meistä ylivoimaisia neandertal-ihmiseen nähden. Yllä olevassa kuvassa Babylonian kuningas Hammurabi antaa lakinsa jollekin oppineelle, ja foneettinen aakkosisto mahdollisti myös lakitekstien laatimisen. Yhteneväinen oikeuskäytäntö koko valtakunnassa helpotti esimerkiksi kaupankäyntiä sekä kulttuurinvaihtoa mikä kehitti yhteiskuntaa, ja sai aikaan sen, että yleiset käytännöt olivat voimassa kuninkaan kuoltua, ja epäilen että Hammurabin nimestä on johdettu sana "rabbi", joka on juutalaisten vastine papille, mutta alkuun tuo sana on ilmeisesti tarkoittanut vain oppinutta henkilöä. Samoin esimerkiksi sana "paavi" tulee sanasta "papa" eli "isä".

Yksi ensimmäisistä innovaatioista, mitä ihminen loi olivat neula sekä lanka, sekä piikki joka mahdollisti nahkavaatteiden ompelemisen, joka teki turkisten käytöstä mahdollisen, mitä voidaan pitää melkein yhtä tärkeänä tuotteena kuin pyörää, mitä pidetään esimerkkinä ensimmäisestä kulkuneuvosta, mikä ihmisillä oli koskaan ollut. Mutta jotta ompelija osaa tehdä vaatteet oikein, tarvitsee hän tietenkin ohjeet siitä miten hänen piti toimi, kun kuollut eläin tuotiin kylään. Eli selostukset työvaiheista piti tietenkin olla jossain kirjoitettuna ja tieto siitä, mitä ruhon osaa esimerkiksi ei saanut käyttää vaatteisiin. Jänteitä tarvittiin myös jousen valmistamiseen, ja tuon takia osaa ruhosta oli varattu muuhun käyttöön. Samoin nahka piti puhdistaa ennen kuin sitä alettiin työstää. Jousi ja nuoli olivat tehokkaita metsästysvälineitä, varsinkin jos kivikauden mies lähti ajamaan takaa nopeaa peuralaumaa.

Toki jousi ja nuoli olivat tappavia laitteita, kun lähdettiin hakemaan oikeutta, jos muut heimot olivat ryöstäneet oman saaliin, ja voimiltaan ylivoimaiset neandertalit eivät pystyneet vastustamaan nykyihmisen nuolia, jotka surmasivat heitä jo pitkän matkan päästä verrattuna keihäisiin sekä nuijiin, joista jälkimmäinen ei jättänyt jälkeen verijälkiä, jotka olisivat sitten houkutelleet karhuja sekä kissapetoja paikalle, ja joka siksi oli tietenkin käyttökelpoinen väline metsästyksessä, mutta siinä oli yksi ongelma, nimittäin tuon välineen käyttäjä oli pakotettu hiipimään uhrin lähelle, ja hän tarvitsi melkoiset voimat, jotta tuo ase olisi tehokas, ja nuija oli tietenkin tehoton juuri karhuja vastaan, jotka vain suuttuivat, jos ihminen niitä yritti lyödä.

Myöhemmin sitten kehitettiin ballista, mikä mahdollisti keihäiden ampumisen, ja joka sitten suojasi ihmistä lopullisesti karhulta, jonka surmaamiseen tarvittiin kokonainen nuolisade. Kuitenkin oli tietenkin toinen tapa surmata karhu, ja se tietenkin oli myrkkynuolen käyttö tuota eläintä vastaan.  Pyörän keksiminen teki mahdolliseksi nopeiden taisteluvaunujen rakentamisen, missä toinen mies ohjasti ja toinen taas ampui jousella vastustajia, jotka olivat joko eläimiä tai muita ihmisiä, jotka olivat saaneet nimen "vihollinen". Kuitenkin pyörän keksimistä pidetään ihmiskunnan tärkeimpänä askeleena, kun pohditaan keksintöjen tärkeyttä.


Pyörä on meidän elämässämme välttämätön laite, jota ilman emme tule toimeen. Tuota välinettä ei juurikaan mielletä jonkun keksimäksi, mutta asia vain on niin. Sellaisen laitteen kuin pyörä on joku ihminen oikeasti keksinyt jossain kaksoisvirtain maassa. Ihmisen menestyminen lajina perustuu innovaatioon, eli me kykenemme lajimme kehittämän teknologian takia mukautumaan ympäristöömme paremmin kuin mikään muu laji maailmassa. Ilman tekniikkaa, kuten asuntojamme sekä aseitamme me olisimme hätää kärsimässä. Se että meillä ei ole turkkia luonnostaan tekee meistä ihmisistä haavoittuvia esimerkiksi sään vaihteluita kohtaan. Mutta kuten tiedämme, niin vaatteet toki ovat meitä suojanneet myös suolla olevilta sääskiltä. Sääsket suojaavat ihmistä myös muilta eläimiltä, jotka eivät mielellään tule hyttysten keskelle. Jos iho peitetään nahkavaatteilla, ja kasvoille laitetaan silkkiliina, niin silloin ihminen ei joudu hyttysten armoille, ja paljaan ihon voi pestä vedessä puhtaaksi, jolloin siihen ei piiloudu erilaisia kovakuoriaisia tai muita ihmiselle vahingollisia eläimiä.

marxjatalous.blogspot.fi