The neutron-maser or proton masers could be the answer for the things next-generation information transmitters and other things.

Could the reason why we cannot see other civilizations be that they use neutron- or proton masers for communication?

Normally, we use radio waves which are wave movements between electrons for communication. The radiation stress impact electrons and that thing make them send the photons. Or electromagnetic wave movement to the other photons. The companion particle of the electron would explain why the radio wave is moving in one direction. 

But the thing is that this hypothetical particle is not necessary. When wave movement stresses electrons it loads energy to them. There is an electromagnetic or quantum shadow on the opposite side and that thing will pull wave movement from electrons to that shadow. 

The reason why objects that are at a higher energy level send higher frequency radiowaves is that. Electrons are sending photons or wave movements more often than in lower energy objects. Before the energy level of the electron is rising the radiation must go through the quantum field of the electron. And the higher energy object is sending wave movement that penetrates the quantum field of electrons more often than lower energy radiation. 

Maybe we can use proton or neutron masers for communication in the future. The fact is that the neutrons and protons are sending similar electromagnetic wave movement as electrons when they are stressed by electromagnetic radiation. Sometimes is introduced the idea that we cannot see the communication of the alien civilizations, because they use proton or neutron radiation as the communication. The neutron and proton masers are similar systems. 

******************************************************************

Maybe hypothetical alien civilizations use neutron or proton masers for communication. And that is the reason why we cannot see them. 

*******************************************************************

The transmitting particles are the only things that are making difference for those systems. So if you want to know how the proton maser works, just replace the word "neutron" by using the word "proton". 

Neutron radiation is an effective actor in neutron bombs. When a small hydrogen bomb detonates that radiation affects to neutron cloud. The radiation pushes the quantum field of the neutron inside. And when the neutron is releasing its extra energy it sends electromagnetic radiation that is extremely pervasive. 

That radiation causes the death of the organisms because neutron radiation makes neutrons resonate. Then that energy will transfer to the atoms and molecules destroying their bonds. And that thing makes neutron bombs so terrifying. 

The structure of the neutron maser can be a two-layer graphene tube. There is also graphene at the bottom. The neutrons will hang to those graphene structures. The graphene acts like a Wigner crystal where electrons are replaced by using neutrons. Then that tube will get the radiation stress. 

The bottom of the neutron maser must be at a higher energy level than the sides so that the radiation can travel through that tube. The source of the radiation is at the bottom of the tube and the side-coming neutron radiation will increase the power of that neutron radiation. If that system is put in the nanotube it can use to make an extremely small-size maser system. That can use to cut the small things with extremely high accuracy. 

The problem is that getting neutrons is quite difficult. So that kind of thing can stay at a theoretical level. But protons are easier to get. And that means maybe proton masers are the tool of tomorrow. The action of the proton maser is similar, as I wrote earlier. Just replace the word "neutron" by using the word "proton", and you know how the proton maser acts. 

By the way...

In some military visions, there is a system that looks like a multi-chamber cannon. There is a neutron bomb at the bottom and the lower power neutron bombs around that tube. The idea is that the neutron radiation source at the bottom of the tube turns extremely strong. While it travels through that system. 

The other neutron bombs will pump energy to that neutron ray. The problem was how to deny the vaporization of that high-power neutron maser. The system would be single-use and its core is at an extremely low temperature and long enough that is making possible that the other neutron bombs would have time to detonate just when the radiation from the bottom will travel over them. 

Electromagnetic radiation

Electron

Fullerene

Graphene

Neutron 

Neutron bomb

Proton

Wigner crystal

https://miraclesofthequantumworld.blogspot.com/

The starship of tomorrow

(Picture 1)

Kimmo Huosionmaa

Why Starcraft or the body of space telescope is good to be the triangle shape, is the question, what might be interested people. The triangular shape allows making more powerful radios or DEW (Directed  Energy Weapons) than any other shape. In the middle of this triangular body is one very strong maser and both sides are two weaker radio transmitter. That's why this shape is so good for spacecraft.


The maser what is in the middle of the triangle collects the radiation, and that would raise the power of that system. If the system uses one powerful antenna, the problem of that system would be overheating. And three smaller transmitters would keep the heating problem under control. The use of maser would make the signal more clear than using the normal radios. The coherent signal, what has only one frequency would carry messages far away from the transmitter.


Also, visible light can be used, but this would need that some optical telescopes would equip with light cells, what makes possible to read about those messages. The transmission would happen by binary codes, and the marks what would be used are zero and one. So this system is actually similar to the normal Internet. But the range of communication would be extremely long. The signal must be allowed to read, even if it would send from thousand astronomical units from earth.


If we think that this triangular shape would be used in some laser satellites or weapons, the system works like communication system. There would be three lasers, and those rays would be collected with the central laser to one very powerful ray, what would burn every other satellite. If we would have enough budget, we would make the 300 meters long triangular spacecraft. That spacecraft would not ever land to other planets, but it can travel in the solar system, and offer its crew very good room for their trip.


That spacecraft size would be so huge, that it must build at the space, and at the planet operates robots, what would make the flight more comfortable and also safer, because the crew would not be infected by those planets bacteria.  And that kind of vehicles would need laser-cannons to protect them against asteroids, but there would be a danger, that this giant spacecraft would become the military system. This kind of system would be very useful in many military space operations like catching opponents satellites and investigating their electronics and secrets in that giant laboratory, what might look like Imperial Starcruiser from the Star Wars movies.

Sources:

Picture 1.

https://www.koniec-swiata.org/wp-content/uploads/2016/08/tajna-flota-kosmiczna-600x300.jpg

https://crisisofdemocracticstates.blogspot.fi/

http://crisisofdemocracticstates.blogspot.fi/p/the-starship-of-tomorrow.html

Marsin muuttaminen Maan kaltaiseksi voi joskus tulevaisuudessa olla totta

Marsin pintaa luotaimen kuvassa
(Kuva: NASA)

”Marsin aikakirjat” on viehättävä romaani siitä, kuinka Mars-planeetta joskus tulevaisuudessa ehkä muutetaan Maan kaltaiseksi. Syy siihen, miksi Marsin muuttaminen elämälle suotuisaksi planeetaksi on niin vaikeaa, johtuu siitä, että siellä Auringon valo on niin paljon heikompaa kuin Maassa, että planeetan kaltaistamisessa käytetyt yksisoluiset levät eivät ehkä kykenisi elämään tuolla planeetalla, ja samoin tuon planeetan kaasukehän tiedetään olevan sen verran ohut, että Auringon UV-säteily kuitenkin vaarantaisi tuon operaation. Tietenkin noita organismeja kuten leviä sekä yhteyttäviä bakteereja voidaan kylvää Marsin erämaihin, ja ainakin Vales Marinerasin rotkolaaksossa voisivat nuo operaatiossa käytettävät lajit sitten elää. Kyseisessä kirjassa Marsia lämmitetään kuumentamalla sen kuita valokaarien avulla, niin että ne sitten toisivat lämpöä tuon planeetan karuille tasangoille, mikä sitten saisi sen pinnan alla olevat hiilidioksidisulkeumat kaasuntumaan, mikä nostaa planeetan pintalämpötilaa.

Marsin kiviaines voi sisältää melkoisen määrän kidevettä, joten jos kidevesi olisi käytettävissä, niin silloin vettä voidaan tehdä tuolle punaiselle planeetalle lähetettävässä ydinvoimalassa, jossa Marsin pintaa kuumennetaan erittäin kuumaksi, jolloin tuo planeetalta ehkä löytyvät vesivarat saadaan vapautettua, mutta sitten ongelmia tulee ravinnon sekä planeetan pinnan erittäin alhaisen lämpötilan kanssa, missä sitten noiden organismien aineenvaihdunta hidastuu, ja silloin niiden tehtävä eli yhteyttäminen häiriintyy. Tietenkin aluksi voidaan käyttää jättimäisiä kasvihuoneita, joissa jotain yhteyttävää arkkibakteeria viljellään, ja noiden bakteerien tuottamaa happea voidaan sitten johtaa tuon planeetan kaasukehään, josta sitä kautta muokataan sellaista, että siinä voisivat normaalit Maasta tuodut eliöt elää.

Mutta tietenkin UV-säteily on ongelma, joka voidaan ratkaista paksuntamalla planeetan kaasukehää näiden arkkibakteerien avulla, mutta se sitten vaatisi vettä sekä sitä, että tuolle bakteereille sopivaa maa-ainesta löytyisi, jotta bakteeria voitaisiin lopulta päästää luontoon kasvamaan. Muuten tuollaisten kasvihuoneiden käyttö tietenkin veisi todella paljon aikaa, ja tietenkin esimerkiksi ydinvoiman käyttö tarve varmasti ajaisi tuon projektin alas, syynä olisivat projektin kallis hinta sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat, koska reaktorin sekä muiden tukilaitteiden valmistaminen tuolla planeetalla olisi valtavan kallis operaatio, ellei sitä sitten tehdä robottien avulla. Mutta silloinkin kyseessä on tähtitieteellisen kallis projekti, jonka ongelmana olisi reaktorin vaatiman uraanin vieminen Marsiin tai sen kaivaminen planeetan pinnasta. 

Tässä kuvitteellisessa operaatiossa Marsiin lähetettäisiin täysin automaattinen robottitehdas, joka valmistaa tarvittavia robotteja, jotka kykenevät valmistamaan tarvittavat rakenteet tuota operaatiota varten, jonka arvioitu alkamisaika olisi ehkä vuoden 2200 tienoilla. Tuolloin ihmiskunta ehkä on jo matkannut asteroidivyöhykkeelle, ja silloin tietenkin käytössä olisi virtuaalitodellisuus sekä tehokkaat tekoälyllä varustetut robotit, joiden avulla ihminen voisi suorittaa niin sanottuja ”nojatuolimatkoja” pitkin aurinkokuntaa.

Kauko-ohjattavien sekä autonomisten robottien avulla voisi ihminen mennä sinne, mihin ei koskaan ole edes ajateltu voitavan mennä. Tuollaisten korkeasti kehittyneellä ja mutkikkaalla tekoälyllä varustettujen robottien käyttö olisi varmasti monien tutkijoiden sekä avaruushallinnon päätöksentekijöiden mielestä hyvin kannattavaa, koska tuolloin ei kalliisti koulutettujen tutkijoiden sekä insinöörien tarvitse viettää suurta osaa elämästään jossain avaruusaluksessa, vaan he voisivat suorittaa tehtävänsä istuen kotonaan tai toimistossaan, jolloin nämä henkilöt voisivat ottaa osaa muihinkin ohjelmiin kuin vain siihen yhteen.

Kuitenkin Marsin pintalämpötilaa voitaisiin nostaa hyvin tehokkaasti lämmittämällä sen kuita hyvin voimakkaasti, jolloin planeetan pinnan alla olevat hiilidioksidi sulkeumat kaasuuntuisivat. Tuo lisääntyvä hiilidioksidin määrä nostaisi sitten Marsin pintalämpötilaa edelleen, ja samalla paksuuntuva kaasukehä sitten myös nopeuttaa planeetan lämpötilan nousua sekä lisää mikrobitoimintaa.

Syy miksi tässä operaatiossa tietenkin pitää käyttää aluksi arkkibakteereja, johtuu siitä, että nuo bakteerit sitten voivat muodostaa proteiinikuoria ilman varsinaista humusta eli valmista biomassaa, ja yksi kiinnostavimmista vaihtoehdoista olisi käyttää sellaisia mikrobeja, jotka kykenevät pelkistämään rautaa, jolloin rautaoksidista saataisiin happea paneetan kaasukehälle. Kuitenkin alhainen lämpötila on tietenkin ongelmallinen asia. Marsin lämpötilaa voidaan kuitenkin nostaa kuumentamalla sen kuita Phobosta sekä Deimosta esimerkiksi suuntaamalla niihin voimakkaita radio- tai mikroaaltoja, mutta koska kyseessä on kaksi hiilestä muodostunutta asteroidia, niin nuo asteroidit voitaisiin muuttaa valtaviksi hiilivastuksiksi.

Silloin asteroidin molempiin päihin voidaan kiinnittää elektrodit, ja tuon kappaleen viereen laitetaan ydinvoimala, josta saatava sähkövirta kuumentaa noita kuita. Kuitenkin kaikkein paras vaihtoehto olisi hybridiratkaisu, missä noihin punaisen planeetan kuihin pumpataan energiaa useilla eri välineillä, eli planeetan pinnalla sekä sen kiertoradalla olevien mikro- tai radioaalto-lähettimien avulla noiden kuiden pintaa kuumennetaan, ja syy miksi tähän ei kannattaisi käyttää laseria, on se että tuolloin noiden Marsin kuiden saama sätelyenergia jakaantuu tasaisemmin, jolloin ne eivät räjähdä kappaleiksi. Jos käytetään radioaaltoa, niin se vaatii tuolloin kahta lähetintä, jotta kappale saadaan kuumenemaan, ja tuolloin on vaara, että kohde räjähtää lämpölaajenemisen takia kappaleiksi.

Syy miksi sätely kannattaa kohdistaa ensin Marsin kuihin johtuu siitä, että jos tuo energiateho sitten johdetaan suoraan planeetan pintaan, niin se sitten vaarantaa siellä olevat installaatiot. Jos ajatellaan oikein fundamentalistisia ajatuksia esimerkiksi sähkövirran toimittamiseksi Mars-planeetalle, niin kaikkein paras kuviteltavissa oleva vaihtoehto olisi valtavan tehokas radiomaser, jolla sitten sähköä siirretään läpi avaruuden, kuten esimerkiksi Teslan Vanderbilt-kokeessa tehtiin.

Tuolloin käytettävän sähkötehon vain pitää olla niin kauhean paljon suurempi, jotta tuo laitteisto sitten kykenisi toimittamaan tarpeeksi sähköä radioaaltojen muodossa Marsiin, että tätä mahdollisuutta tuskin kovin helposti otetaan käyttöön, mutta teoriassa se toimisi niin, että keskellä radiomasereiden ryhmää olisi yksi tehokkaampi maser, joka sitten ikään kuin vetää muiden tuohon säteeseen kohdistettujen heikompi tehoisten maserien säteet mukaansa, jolloin saadaan aikaan valtavan voimakas radioaalto. Jos tuo koherentti radioaalto osuu johonkin kesken matkaa Marsiin, niin silloin tuo kappale varautuu valtavan voimakkaalla sähkövirralla, ja jos joku alus sitten tuon jälkeen sattuu telakoitumaan  johonkin avaruusasemaan, niin tuloksena olisi tilanne, missä se toimisi kuin valtavan voimakas sähköpamppu, joka lamauttaa tuon kohteen elektroniikan.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Nikola Tesla säväyttää edelleen, ja ehkä sähköä voidaan tulevaisuudessa siirtää ilmassa radiomaserin avulla

"Teslan torni" jota hän käytti aikoinaan kokeissa,
joissa testattiin sähkön toimittamista ilman läpi.
Koe epäonnistui koska laite ei käyttänyt
suunnattua radiolähetintä, vaan levitti
radioaaltoja ympäriinsä. . 

Nikola Tesla oli Serbialainen keksijä, joka kehitti aikoinaan induktiomoottorin, mutta samalla hän tutki monia muitakin sähkömagnetismiin liittyviä ilmiöitä, joista yksi on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi ajatukseksi. Vanderbiltin kokeeksi kutsutulla laitteistolla voisi olla valtava kapasiteetti  kun pohditaan sitä, millä kauas stratosfääriin lähettäville tiedustelua sekä kommukaatioverkon tukitehtäviä hoitaville ilmalaivoille saadaan toimitettua sähkövirtaa siellä missä kaamos peittää maan moneksi kuukaudeksi.

Alkuperäisen vanderbilt-kojeen ongelmana on se, että se ei kykene lähettämään tarpeeksi kohdennettua radioaaltoa ilmassa, mutta jos siihen liitetään radiomaser, jolla voidaan luoda äärimmäisen tarkasti suunnattava radioaalto niin sillä sitten voidaan toimittaa myös erittäin suuria jännitteitä sekä voimakasta sähkövirtaa ilman läpi.  Vaikka sähkön toimittaminen ilman läpi, niin että siinä ei käytetä johtimia saattaa kuulostaa erittäin monimutkaiselta sekä tarpeettomalta ratkaisulta, niin sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi Kanadan erämaissa sekä Etelämantereella olevien tutkimusasemien sähkön toimittamiseen, eli tuolloin rannikolle rakennetaan voimala, josta vedetään sitten tuollainen langaton sähköverkko sisämaahan, jolloin ei tarvitse käyttää johtimia, joihin muodostuu jäätä, mikä sitten vaarantaa sähkön toimitukset.

Saattaa olla että tuollainen radiomaser-järjestelmä aiheuttaa jonkin verran hävikkiä sähköverkossa, mutta kuitenkin sellainen hävikki voidaan hyväksyä ainakin tuollaisissa äärioloissa, missä korjaukset ovat tavattoman kalliita.  Samoin tällaisten laitteiden avulla voidaan toimittaa sähkövirtaa esimerkiksi Etelämantereen tai Siperian päällä leijuville ilmalaivoille, joiden tarkoitus on tarkkailla maalla tapahtuvaa toimintaa sekä tarjota esimerkiksi kommunikaation tukipalveluita vaikka öljyä tai kaasua tuottavilla laitoksille. Tuollaisten ilmalaivoihin asennettavien kommunikaatio- sekä havaintolaitteistojen tarve on erittäin suuri silloin kun esimerkiksi arktisella alueella tapahtuu onnettomuus, jolloin pelastushenkilökunnan täytyy pystyä kommunikoimaan tehokkaasti sekä toimia koordinoidusti. Tällainen tilanne voi tulla eteen silloin, jos esimerkiksi ydinkäyttöinen alus ajaa karille Barentsin merellä.

Tai sitten tällaista järjestelmää voidaan hyödyntää myös öljynporausmiehistöjen pitäessä yhteyttä Gazpromin päämajaan, ja tietenkin esimerkiksi Murmanskin tukikohdan valvonnassa siitä voisi olla hyötyä, koska tuollainen ilmalaiva voi leijua paikoillaan vuorokausien ajan kerrallaan. Noiden laitteiden avulla voidaan valvoa huomaamattomasti sekä tehokkaasti suppeita alueita tutkien kaukoputkien sekä infrapunalaitteiden avulla, ja niitä voidaan käyttää myös erilaisten tapahtumien valvomiseen.

Samoin nämä ehkä täysin automatisoidut laitteet voivat seurata vaikkapa laivoja, ja äänittää kaiken mitä niiden kansilla sekä komentosilalla puhutaan. Tutkaan tai laseriin perustuvat etämikrofonit hyödyntävät sitä, että puhe saa aikaan sen, että talon ikkunat sekä seinät värähtelevät. Tuo värähtely aiheuttaa sen, että pinnan etäisyys tuohon laitteeseen muuttuu vajaa tuhannesosamillimetrin, ja nuo laitteet mittaavat tätä eroa, joka sitten dekooderin avulla muutetaan ääneksi. Ja vaikka kohteessa olisi muuta melua, voivat nykyaikaiset tietokonejärjestelmät erotella ihmispuheen tuon äänen seasta.

 Ongelma vain on se, että tuollaiset ilmalaivat tarvitsevat elektronisiin järjestelmiinsä sähkövirtaa, jota tietenkin tuotetaan hybridijärjestelmillä, missä päivällä käytetään aurinkokennoja, mutta yöllä taas esimerkiksi pieniä dieselgeneraattoreita, mutta ongelma on siinä, että jossain vaiheessa tuon ilmalaivan pitää tulla tankkaamaan, ja varsinkin napa-alueella ei ole talvella auringonvaloa auttamaan tehn tuotossa. Ja esimerkiksi Antarktiksella tuollaiset monikäyttöiset modernit Zeppelinit voisivat tukea napojen tutkimusta monilla tavoin, eli ne voivat tukea retkikuntien kommunikointilaitteita, kuljettaa varatelttoja tai rakennustarvikkeita ja muita tavaroita tuonne autioille jäälakeuksille sekä paikallistaa ihmisiä ja etsiä jääkannen alla olevia muodostumia tutkan avulla, sekä tarjota esimerkiksi paikan, missä lääkäri voi hoitaa luunmurtumia onnettomuuden sattuessa.

Toisin sanoen ne voivat toimia ilmassa leijuvina lääkäri-keskuksina, eli niiden tilat voidaan varustaa myös lääkinnällisiä tarpeita silmällä pitäen, ja tukea kaikkia muitakin operaatioita, mitä tuolla asumattomilla seuduilla tehdään. Mutta noiden laitteiden pitää saada sähkövirtaa toimiakseen, ja siksi Teslan vanha yritys lähettää sähkövirtaa ilman kaapeleita voisi toimia tuolla kaukana Antarktiksella, eli tuolloin esimerkiksi laivassa voisi olla radiomaser, joka lähettää valtavan voimakkaita radioaaltoja, jotka suunnataan tuohon ilmalaivaan tai siitä riippuvaan antenniin, joka sitten kerää sähkövirran kyseisen laitteen akuille.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Kiertoradalle sijoitettujen avaruusasemien muodostama sotilaallinen uhka voi olla todellinen jo lähivuosina

Taitelijan näkemys aikoinaan
Neuvostoliiton suunnittelemasta
avaruusasemasta, jossa
voisi olla tykki

On olemassa ammattikunta, jonka etua ei palvele absoluuttinen valtion valta-asema tai rauhantila, koska rauha vie heiltä työpaikan. Tuo ammattikunta on kyseisen valtion kenraalikunta, jonka olemassaolon perustana on se, että heidän korkeaa sotatieteellistä koulutustaan tarvitaan valtion suojelemiseksi. Jos kehitetään esimerkiksi joku kuolemantähden kaltainen väline, jolla planeettaa tai valtiota voidaan uhata, niin silloin kenraalikunta menettää merkityksensä, koska tuolloin ei tarvita mitään kovin suurta taktista osaamista, jotta tuo kuviteltu taistelu- tai pikemminkin massatuhoväline sitten voisi iskeä kohteeseensa.

Tuolloin voisi syntyä dystopiaelokuvista tuttu kauhukuva, jossa planeettaa hallitaan kiertoradalla olevien avaruusasemien avulla. Kyseisessä mallissa maapallon kiertoradalle on lähetetty avaruusasemia, joiden avulla sitten maassa olevia hallituksia sitten uhataan esimerkiksi magneettisten ratatykkien avulla, joilla sitten voidaan tuhota esimerkiksi yksittäisiä taloja erittäin täsmällisesti niihin ammutuilla kineettisen energian projektiileilla.

Kun me ensin rakennamme valtavia avaruusasemia, ja sitten avaamme myös avaruutta vapaalle kilpailulle, niin silloin meidän pitäisi miettiä myös tällaista vaihtoehtoa, missä joku yhtiö sitten päättää ryhtyä maailman hallitsijaksi. Se miten tuo maailman haltuunotto voisi kauhuelokuvissa tapahtua, on sellainen malli, että tuo yhtiö sitten rakentaa nimellisesti vaikka avaruushotellin, johon se kiinnittää huomaamattomasti magneettiradan, eli kuten me tiedämme, niin tuollainen avaruuteen sijoitettu ratatykki ei tarvitse mitään fyysistä putkea, vaan pelkkä sarjaan liitettyjen magneettien jono riittää siihen, että voidaan kehittää toimiva ratatykki. Tuon tykin läpi ammutaan esimerkiksi rautanaulojen muotoisia flechette-ammuksia, joiden nopeus on ehkä noin 20 000 km/h luokkaa, ja osuessaan esimerkiksi taloon, niin niiden kineettinen energia räjäyttää sen kappaleiksi. Avaruudessa ei näet ole tulta, joka saisi ammuksen poikkeamaan radaltaan.

Tuon takia yksityisten yhtiöiden harjoittama avaruuteen suuntautuva rakennusprojekti voi olla hyvin vaarallinen. Eli kuten varmaan tiedämme, niin nuo magneettiradat voivat saada energiansa myös aurinkokennoista. Mutta avaruuteen sijoitetut konventionaalisetkin tykit voivat olla äärimmäisen vaarallisia. Kuten Neuvostoliiton ALMAZ-ohjelmassa osoitettiin, niin avaruuteen sijoitettu normaalikin tykki voi vaarantaa ihmisiä myös maan pinnalla. Jos avaruusasemaan sijoitetaan vaikkapa 20 mm konetykki, niin silloin sen avulla voidaan aiheuttaa suurta sekä täsmällistä tuhoa myös maan pinnalla oleviin kohteisiin, koska tuolla maata kiertävällä radalla on lähtöpanoksen aiheuttama paine-ero valtava. Vaikka monet sanovat, että esimerkiksi tykin ammukset tulevat palamaan ilmakehässä, niin siitä ei varsinaisesti ole mitään haittaa, koska jos halutaan rakentaa kineettisen energian penetraattoriammus, niin silloin riittää se että tavallinen tykin ammus täytetään sementillä.

Se mikä hajottaa ammuksen ilmassa on nimenomaan räjähde, ja jos sitä ei ole, niin se sulaa eräänlaiseksi metalliseksi pisaraksi, joka osuessaan kohteeseen siirtää siihen valtavan määrän kineettistä energiaa. Kuten varmasti tiedämme, niin noiden kiertoradalle sijoitettujen tykkien ongelma on niiden putkesta lähtevä kaasupurkaus, joka toimii kuten rakettimoottori, ja heiluttaa tuota satelliittia. Kuitenkin tällaiset sähkömagneettisiin ratoihin, ja avaruuteen sijoitettuihin tykkeihin sekä kineettiseen energiaan perustuvat täsmällistä tuhoa aiheuttavat FOBS-aseet varmasti kiinnostavat nykyaikaista kenraalikuntaa sikäli, että niillä voidaan tehokkaasti tukea myös taistelukentillä olevia joukkoja, sekä tuhota laivoja ilman, että paikalle leviää radioaktiivista saastetta.

Kyseisten aseiden kehittäminen on houkuttelevaa sikäli, että niiden toteuttamiseen ei tarvita minkäänlaisia ydinohjelmia eikä eikä mitään uraanin- tai plutoniumin tuotantolaitoksia, vaan kyky ampua satelliitteja radalle riittää. Aseen kohdennus voi tapahtua esimerkiksi kaukoputken avulla, eli tuo väline varustetaan ikään kuin kiikaritähtäimen kautta.  Ja noiden ehkä pari senttiä paksujen flechette-ammusten torjuminen on todella vaikeaa. Toki jos tuollainen asema paikallistetaan kiertoradalta, niin sitä vastaan voidaan hyökätä esimerkiksi MASER- tai Laseraseilla, sekä ASAT-aseilla, jotka ovat oikeastaan tavallisia ballistisia ohjuksia, joiden kärkien paikalla on esimerkiksi laakerinkuulia.

Nuo kuulat laukaistaan tuolloin aseman kiertorataa vastaan, jolloin se sitten kohtaa myös nuo kineettisen energian välineet. Jos nuo ”tappolaitteet” ovat pelkkiä pieniä metallinkappaleita, niin niiden torjunta olisi varmasti melko vaikeaa, eli tuolloin tietenkin se voidaan hoitaa elektromagneettisella suojakilvellä, eli tuolloin käytetään mikroaaltoihin perustuvaa kenttää, jolloin kaksi sisäkkäistä, vastakkaisiin suuntiin pyörivää mikroaaltokupua ikään kuin lyö nuo kappaleet palasiksi, ja nuo kuvut voidaan luoda pyörivillä magnetroneilla. Sähkömagneettisten kenttien ongelma on se, että vaikka ne ovat teoriassa ihmiselle vaarattomia, niin ne voivat aiheuttaa sellaisen ilmiön, että esimerkiksi ihmisen päälleen pukemat metallikorut alkavat kuumeta punahehkuiseksi. Tuolloin voi uhri saada hyvin vakavia palovammoja, jos hän ei pysty noita esineitä irrottamaan päältään. Toisaalta elektromagnetismi aiheuttaa esimerkiksi taistelukentällä sellaisia ongelmia, että aseet, patruunat ja muut metalliesineet alkavat sitten kuumeta, jolloin seurauksena voi olla erittäin vakavia vaurioita.

Mikroaaltojen ongelma asetekniikassa on se, että ne saavat ihmisen sisällä olevat nesteen kiehumaan, jolloin sitten saattaa käydä, kuten jossain huonossa ”splatterpunk”-elokuvassa. Eli kohteena oleva henkilö räjähtää kappaleiksi. Tuon takia magnetronit eli mikroaaltotykit ovat erittäin vaarallisia, jos niitä kohdistetaan ihmisiin. Toinen hyvin vaarallinen tilanne syntyy, jos kaksi erimerkkistä eli vastakkaisilla sähkövarauksilla varustettua radioaaltoa osuu samaan aikaan johonkin kohtaan ilmassa, niin silloin syntyy hyvin voimakas valokaari, joka voi polttaa jopa reikiä metalliseinään.

Tuon takia arvellaan, että esimerkiksi ihmisen itsesytyntä voi johtua siitä, että johonkin henkilöön suunnataan joko tahallaan tai vahingossa erittäin voimakkaita sekä hyvin suunnattuja radioaaltoja, jotka saavat aikaan sen, että hänen sisäänsä syttyy valokaari, ja radiomaserien eli radioaaltoja lähettävien suuritehoisten DEW (Direct Energy Weapon) eli suoran energian aseiden teho perustuu siihen, että nuo radioaallot läpäisevät tehokkaasti erilaisia rakenteita, ja niiden avulla voidaan esimerkiksi ihminen tai joku tietokone eliminoida jostain huoneesta, tai tuo sähkömagneettinen ase voidaan kohdentaa vaikka mikropiirivarastoon, jonka sisältämä elektroniikka voidaan tuhota tehokkaasti, jolloin esimerkiksi lentokoneiden tai panssarien mikropiirejä ei voida vaihtaa.

Eli tuo elektroniikka tai mikropiirit formatoituvat tuolloin, jolloin niistä tulee hyödyttömiä, eikä niistä ole tuolloin hyötyä varaosina. Tuolloin kohteeseen suunnataan ”X” -radiosignaali, joka muodostaa tuohon kohtaan valokaaren, ja näin voidaan esimerkiksi tiettyjä välineitä tuhota hyvin täsmällisesti myös talojen sisältä. Noiden aseiden käyttö olisi tehokasta myös esimerkiksi nanokoneita vastaan, koska ne saavat noiden molekyylin kokoisten välineiden atomisidokset aukeamaan, eli se tekee noista supermolekyyleistä tehottomia. Samoin nanohelikopterien toimintaa voidaan estää sekä vaikeuttaa EMP-pulsseilla, joiden avulla niiden elektroniikka tuhotaan sekä keskinäinen kommunikaatio voidaan estää.  

Almaz-ohjelman wikipediasivu https://en.wikipedia.org/wiki/Almaz

pimeakronikka.blogspot.fi

Voisivatko UFO:t olla esimerkiksi jotain super-UCAV-koelentovälineitä?

Onko tämä kuva totta, ja onko siinä oikeasti
Venäjän salainen robottihelikopteri? 

Kun ajatellaan esimerkiksi UFO:ja sekä niin sanottuja ”Foo-hävittäjiä”, niin aina pitää muuten huomauttaa sellaisesta asiasta, että nuo havaitut välineet ovat kuulemma oikeastaan aika pienikokoisia. Sen takia niitä on saatettu pitää väärennettyinä, koska jos ajatellaan pari metriä pitkää lennokin moottoreilla varustettua pehmeä-linjaista lentolaitetta, jonka keskellä on esimerkiksi hiustenkuivaajan kaltainen puhallin, joka saa tuon välineen hehkumaan sekä nuo pienet suihkumoottorit saavat aikaan sen, että kyseinen lennokki sitten pitää erittäin kovaa ujeltavaa ääntä, ja koska se on hyvin pienikokoinen sekä samalla pehmeästi muotoiltu, niin silloin sen havaitseminen on hyvin vaikeaa.

Kun mietitään sitä, että lennokkeja varten saa ostettua suihkuturbiineja, niin tietenkin myös miniatyyrikokoisten patoputkimoottorien valmistaminen on mahdollista, jolloin voidaan luoda RC-lennokki, joka saavuttaa Mach 6:n nopeuden, ja samalla se tarjoaa mahdollisuuden luoda sellainen tiedustelukone, mitä millään valtiolla ei ehkä vielä ole virallisesti olemassa. Kyseessä voisi olla joku 2-metriä pitkä väline, joka ehkä etäisesti muistuttaa jotain SR-71-”Blackbirdia”, mutta on sitä kovin paljon pienempi. Tuo kone voisi nousta maasta pystysuoraan sen keskellä olevan ilmapuhaltimen avulla, ja tuolloin kyseisen koneen keskellä oleva propelli pitää tietenkin ympäröidä vastuksella, jotta se ei jäädy kiinni, jos laitteella lennetään talvella. Kun ajatellaan sitä, että noita ”superlennokkeja” ehkä lennätetään hylätyistä ”Minuteman”-ohjusten siiloista, jossa ne ovat vaakasuorassa asennossa, niin siitä voidaan päätellä että mistään kovin suurikokoisesta laitteesta ei ole kysymys. Eli tämän ajattelutavan UFO itse olisi hyvin pieni, mutta sitä peitetään näyttävillä hologrammiefekteillä, joilla ihmisille uskotellaan asialla olleet erittäin suuren aluksen. 

Kun puhutaan tuollaisen RPV:n tai UFO:n koosta, niin silloin tietenkin tullaan siihen kysymykseen, että se on niin pieni, että siihen ei todennäköisesti mahtuisi ihmistä ollenkaan, ja jos nuo UFO:t ovat todellisuudessa RPV:tä, eli kauko-ohjattavia lennokkeja, niin silloin voidaan kyllä sanoa, että tuo selittäisi monia asioita niiden käyttäytymisestä. Näet jos kyseessä olisi robottilentokone, niin silloin tietenkään lentäjä ei noiden lentolaitteiden kääntyessä tuntisi G-voimia, joten kauko-ohjaus selittäisi todella paljon erilaisia asioita, kuten sen että nuo laitteet voivat muuttaa suuntaansa ikään kuin luonnonlakien vastaisesti. Kun ajatellaan valokuvia, joissa maahan pudonnut UFO on ikään kuin jäänyt pystyyn maahan, niin ensin varmasti monille tulee mieleen se, että kyseessä on kehnosti lavastettu pila, jossa ei edes olisi yritetty mitään todellista UFO:a mallintaa muuta kuin huumorimielessä. Mutta kun asiaa ajatellaan hiukan tarkemmin, niin saattaa olla, että kyseessä ei olekaan mikään huono pila, vaan ihan oikea lentolaite. Eli tuossa lentävässä lautasessa olisi sisällä vettä, joka höyrystyessään muodostaa työntövoimaa. Tuolloin kyseessä olisi eksoottisella voimanlaitteella varustettu lentolaite.

Tuossa mallissa lautaseen kohdennetaan MASER-tykki, joka sitten kuumentaa sen rungon sisällä olevaa vettä, ja siten luodaan sellainen paine, että tuo vesi lähtee työntämään alusta ylös sekä eteen tai mihin suuntaan nyt sen halutaan lentävän, koska tuo lautasen muoto sitten mahdollistaa sen, että alus liikkuu ikään kuin luonnonlakien vastaisesti. Siinä aluksen pohjassa sekä sen reunoissa olisi sitten venttiilejä joiden avulla sen lentosuuntaa voidaan muuttaa sellaiseksi, mikä rikkoo ikään kuin luonnonlakeja, ja jos esimerkiksi ajatellaan tuollaisen ”lentävän lautasen” kapasiteettia, niin jos sitä ohjataan maasta käsin etäohjauksen avulla, niin silloin se voisi lentää kuten UFO. Ainoa rajoite tietenkin on se, että miten paljon ajoainetta tuossa välineessä on. Kuitenkin kyseessä olisi ulkoisella, eli toisessa aluksessa tai muussa paikassa sijaitsevalla voimanlaitteella varustettu melko yksinkertainen väline, jonka toiminta-ajatus olisi siinä, että alus lentäisi ulkopuolelta tulevan mikroaaltokeilan avulla, mutta tietenkin toinen vaihtoehto olisi sellainen, missä aluksessa olisi säteittäin asennetut suihkumoottorit,sekä leijumista varten alaspäin suunnattu suihkumoottori, 1940-luvulla natsit suunnittelivat tuota laitetta, mutta tuo ohjelma peruttiin.

Jos sen halkaisija olisi vain yhdestä kahteen metriä, niin silloin ei mitään kovin suuria moottoreita tarvita, ja tuollaisen välineen avulla voidaan vakoilla tai iskeä kohteisiin missä tahansa osassa maailmaa, jos tuo lautanen vain saadaan sinne. Jos tuollainen lentävä lautanen halutaan lähettää operaatioalueelleen nopesti, niin silloin voidaan käyttää esimerkiksi ohjuksia sen toimittamiseen perille, ja se voidaan varustaa konekivääreillä tai konetykeillä, mutta itse olen sitä mieltä, että niiden keskellä voisi olla sellainen ripustin, mihin voidaan ripustaa täsmäpommi kärki alaspäin, jotta sen avulla voidaan tuhota tarkasti määritettyjä kohteita kuten laivoja, eli tuo lentävä lautanen vain lennetään kohteen päälle, ja sitten pommi irroitetaan siitä oikeassa paikassa, jolloin se sitten tuhoaisi koko kohteen kuten aluksen hyvin tehokkaasti.

Voidaan ajatella myös niin että noiden pommien toimittamiseen perille voitaisiin käyttää myös sellaisia välineitä, jotka tuovat mieleen kääpiökokoiset ”Chinook”-helikopterit. Eli nuo pienet ikään kuin tangon palasia muistuttavat helikopterit tarttuisivat tuohon pommiin ryhmänä, ja sitten kuljettaisivat sen kohteen päälle, ja sitten vain sen irti. Tuollaisella pienoishelikopteriryhmällä voidaan tuo ase tuoda huomaamattomasti vaikka jonkun bunkkerin tai laivan päälle, ja sitten nuo helikopterit päästävät siitä irti, ja lentävät ryhmänä takaisin oman puolensa luokse, jolloin iskussa käytettävä väline on hyvin huomaamaton sekä tappava varsinkin lentäessään yöllä, jolloin niide havaitseminen on hyvin vaikeaa. Eli tällainen tekninen väline voi pian olla jokaisen kenraalin märkä päiväuni.

https://www.youtube.com/watch?v=4lxB_O21wb8

pimeakronikka.blogspot.fi