Kun puhutaan kokonaisuuksista, niin kaikki asiaan liittyvä pitää mainita, ja tuo koskee myös aserajoitusneuvotteluja

Mietittäessä esimerkiksi ydinaseiden vähentämistä, niin silloin meidän pitää miettiä kokonaisuuksia, eli sitä minkälaisia aseita kenelläkin on. Eli toisin sanoen esimerkiksi pelkkä kärkien määrä ei merkitse ydinaseiden rajoittamisessa kaikkea, vaan myös kärkien tyyppi pitäisi miettiä, kun sopimustekstejä laaditaan. Toisin sanoen kun puhutaan ydinaseiden vähentämisestä, niin pitäisi puhua enemmänkin noiden kärkien iskuvoiman rajoittamisesta tai noita aseita hallussaan pitävien maiden ydinräjähteissä käytettävää materiaalia sisältävien varastojen määrästä kuin siitä, kuinka paljon kärkien määrää vähennetään.

Jos mietitään sellaista vaihtoehtoa, että jollain valtiolla on  kaksi ydinkärkeä, joista molempien teho on 50 megatonnia, niin kyseessä ei ole mikään pieni iskuvoima, ja kun mietitään esimerkiksi ydinasemateriaalin määrittelyä, niin pitää muistaa sellainen asia, että noiden aseiden tuhovoima perustuu ydinfuusioon, jossa pieni fissiopommi "sytyttää" sen lähellä olevan litiumin fuusioitumisen, eli tuolloin syntyy sama reaktio, kuin mitä tapahtuu tähtien ytimessä, ja siksi noita fuusiopommeja eli lämpöydinaseita tai "vetypommeja" hallusaan pitävien valtioiden hallussa pitämä fissiomateriaalin eli lähinnä plutoniumin määrä saattaa olla verraten pieni verrattuna noiden aseiden iskuvoimaan.

Kuitenkin on olemassa valtioita, joiden hallussa olevan ydinaseistuksen iskuvoima on kokonaisuudessa melko vaatimaton, jos sitä verrataan esimerkiksi supervaltoihin verrattuna, mutta niiden hallussa olevien räjähteiden tekninen taso on erittäin korkea, ja niiden teho perustuu huippuluokan tietokonetekniikkaan sekä STEALTH-ratkaisuihin, ja osa valtioista on panostanut ns. "epäkonventionaaliseen" ydinaseistukseen, jolla tarkoitetaan lähinnä "salkkuydinpommeina" tunnettuihin välineisiin. Nuo äärimmäisen pienet ydinaseet ovat ikään kuin kannettavia räjähteitä, joiden  koko on niin pieni, että ne voidaan sulloa vaikkapa jääkiekkolaukkuun, ja salakuljettaa operaatioalueelle esimerkiksi kommandomiesten toimesta.

Tuon aseen pieni koko mahdollistaa sen, että tuo ryhmä voi soluttautua vaikka vihollisen komentokeskukseen, ja laukaista tuollaisen SADM (Special Atomic Demolition Munition)- aseen tuon komentokeskuksen sisäpuolella, jolloin  tuho on varmasti todella suuri, jos tuon keskuksen kaikki välineet tuhotaan tuollaisen panoksen avulla. Toki tuollaiset 1-10 kilotonnin välineet sopivat muihinkin tehtäviin kuin vain solutettaviksi vihollisen tukikohtiin, eli niitä noidaan käyttää syvyyspommeina tai myös tavallisiin ydiniskuihin.

Eli SADM voidaan toki asentaa rakettien kärkeen tai se voidaan pudottaa helikopterin ovesta veteen, jos kohteena on esimerkiksi ydinsukellusvene. SADM voidaan liittää myös vedenalaiseen robottiin,ja ajaa suoraan vihollisen laivaston tukikohtaan, ja tuollaisen aseen tuhovoima  riittää esimerkiksi lentotukialusten pohjan repimiseen auki. Kuitenkin nykyään SADM:n kaltaiset välineet ovat jäämässä historiaan, koska niitä ollaan korvaamassa esimerkiksi mikroaaltopommeilla, ja myös esimerkiksi kannettavilla ECM-laitteilla, joiden tarkoitus on häiritä langattomien viestiverkkojen toimintaa häirintäsingaaleilla sekä varsinaisilla radio- eli EMP- pommeilla, joiden teho perustuu samaan asiaan kuin mirkroaaltopommienkin, eli pommin voimanlähdettä joko puristetaan räjähteellä tai sitten käytetään sysäyskondensaattoreita, joiden antama teho on valtava verrattuna paristoihin.

Noiden kondensaattoreihin perustuvien laitteiden etuna on se, että ne eivät näy räjähdeilmaisimilla, ja ne voidaan ladata monta kertaan uudestaan. Ja noiden välineiden käyttö ei herätä muuten huomiota, kuin että niiden vaikutusalueelta kaikki elektroniikka tuhoutuu, ja valot sammuvat. Tuollaista kondensaattoreihin perustuvaa EMP-pommia voidaan käyttää niin, että joku henkilö vain kävelee salkku kädessään, ja sitten hän vain painaa salkussaan olevaa virtakytkintä, joka laukaisee ultravoimakkaan radioaallon, joka on ihmiselle muuten vaaraton, paitsi jos hänellä sattuu olemaan sydämentahdistin.

Tuollaisia kondensaattoreita voidaan tehdä tinapaperista ja hillopurkeista, joten joku voi esimerkiksi suunnitella murtoa, missä kohteen hälytysjärjestelmät lamautetaan EMP-pulssilla, jotta rosvot saavat toimia rauhassa. EMP-aseiden toiminta on sikäli erikoista, että radiopommit eivät vahingoita ihmistä, mutta elektroniikan ne tuhoavat. Mikroaaltopommit taas ovat ihmiselle vaarallisia, ja ne tuhoavat myös taistelumateriaalia tehokkaasti kuumentamalla metalleja punahehkuiseksi. Joten ne varmasti aiheuttavat esimerkiksi ammusten kuumenemista sekä niiden sisällön räjähtämistä. Niiden etu ydinpommiin nähden on erittäin tarkka tuhoalue ja se, että noiden välineiden sisältö ei ole myrkyllistä, ja niiden valmistaminen ei vaadi mitään erityisiä kemikaaleja, joten noiden "E-aseiden" valmistus voidaan pitää salassa tehokkaammin kuin minkään muun pommityypin. Eli niiden valmistamiseen tarvitaan vain virtalähde sekä kuparilankaa, jolloin noiden pommien valmistamisesta ei jää yksikään valtio kiinni, ennen kuin se käyttää noita EMP-aseita.

pimeakronikka.blogspot.fi

EMP-pulsseja antava suojapuku voi tulevaisuudessa olla hyvin yleinen työkalu

Elektromagneettinen haarniska voi tulevaisuudessa olla jokaisen virkamiehen varusteena, kun hän suorittaa tehtäviään maailmassa, missä esimerkiksi valvontalennokit sekä nanohelikopterit ovat arkipäivää, ja ne voivat olla aseistettuja, joten tietenkin silloin tarvitaan erityistä asetta, joka vaikuttaa ainoastaan noihin lennokkeihin ja muihin robotteihin. Kyseessä voisi olla erityisellä metalliverkolla varustettu puku tai haalari, jonka sisään on asennettu laitteisto, mikä kehittää voimakkaan sähkömagneettisen kentän tuon henkilön ympärille.

Kyseinen puku voisi olla erityinen robotteja sekä valvontalaitteita vastaan suunniteltu malli "no contact"-vaatteista, joiden pintaan on rakennettu sähköpatukka. Tuo normaali "no contact"-pinnoite perustuu samaan asiaan kuin esimerkiks tavallinen sähköpamppu. Eli siinä on vieri vieressä taipuisia elektrodeja, joiden avulla uhriin johdetaan voimakas sähköshokki, ja se miten tuo laite eristetään käyttäjästä perustuu samaan, kuin suurjännitemikropiirin eristäminen, eli ongelma on siinä, että suuri jännite läpisee vaatteet, ja siten tuo vaatteen käyttäjä voi saada sähköshokin. Toinen tapa käyttää tuota vaatteisiin kiinnitettyä sähköpatukkaa, on kiinnittää suurijännitehanskaan metallisia levyjä, joiden avulla kohteeseen johdetaan sähkövirta.

Tuollainen hanska voi olla hyvin huomaamaton, ja esimerkiksi CIA:lla tiedetään olevan noita välineitä hallussaan, ja tuo hanska toimii siten, että sillä yksinkertaisesti kosketetaan kohdetta, ja siinä on usein  kontakti- tai elektrodilevyt sekä selkä- että kämmenpuolella, ja se on erittäin käyttökelpoinen esimerkiksi kaappaustehtävissä.Tuossa vaatteessa tuo varsinainen virtalähde saattaa olla esimerkiksi Taser, josta on vedetty vain johdot noihin levyihin, ja sitä voidaan kantaa esimerkiksi kännykkätaskussa, jolloin tuo väline on hyvin huomaamaton Eletromagneettinen suojapuku tai suojahasikas perustuu siihen, että tuossa vaatteessa on yksinkertaisesti radioantenni, johon tuotetaan voimakas sähkövirta, jolloin tuo väline antaa voimakkaan EMP-pulssin, ja jos henkilön lähellä on esimerkiksi nanohelikoptereita, niin tuo EMP-pulssi sitten tuhoaa niiden ohjauselektroniikan. Tuo EMP-puku voisi olla sellainen, että sen kanssa kannetaan reppua, missä on kevyitä kondensaattoreita, jotka voidaan ladata vaikka pistorasiasta.

Nuo kondensaattorit yhdistetään sitten kelan kautta noihin radioantenneihin, ja keloilla on sellainen taipumus, että ne nostavat sähköjännitettä hyvin paljon. Tuolla kondensaattorilla luodaan sitten sykäyksellinen korkeajännite tuohon pukuun, ja tuota ominaisuutta voidaan käyttää esimerkiksi huoneiden puhdistamiseen vakoilulaitteista, tai vaanivien nanohelkopterien tuhoamiseen, tai sitten joku agentti soluttautuu vaikka Cheynne Mountainiin tai Gora Jamantauhun tuollaiseen pukuun pukeutuneena, ja tuhoaa koko laitoksen tietokoneet sekunnissa, eli sillä voisi olla hyvin suuri kapasiteetti nimen omaan solutusoperaatioissa. Noissa tehtävissä agentin tehtävänä on saattaa toimimattomaksi joku tutka-asema tai ohjuspuolustuksen keskustietokone, ja hän voi tehdä sen vaikka siivoojaksi pukeutuneena. Eli tuo agentti tunkeutuu tietokonesaliin, ja laukaisee siellä EMP-pulssin. Siinä sitten ohjuspuolustus voi murentua tai pankki menettää kaikki koneella olevat tiedot.