Showing posts with label john carpenter. Show all posts
Showing posts with label john carpenter. Show all posts

Sunday, July 30, 2017

Millainen olisi John Carpenterin ohjaama rekka-kauhuelokuva.


Olen joskus ajatellut, millainen olisi sellainen rekka-elokuva, missä joku mediavirus ottaisi kuskit hallintaansa, ja ehkä kauhun legenda John Carpenter olisi oikea henkilö ohjaamaan tällaisen elokuvan. Tuo ajatus mediaan upotetun “triggeriviestin” toimivuudesta Carpenter esittää elokuvassa “The mouth of madness”. Tuossa uskomattoman väkivaltaisesssa kauhuelokuvassa esitetään tilanne, missä joku kauhukirjailija onnistuu luomaan joukkohysterian, ja tällaisissa asioissa John Carpenter on oikeasti melko hyvä.


Jotta hänen luomansa kauhukirjailija Sutton Kane kykenisi käyttämään mediavirusta, ja saattamaan ihmiset raivon valtaan tarvitaan periaatteessa vain traumaattinen kokemus, joka yhdistäisi useita eri ihmisiä. Sitten heille vain esitetään sellainen mediakooste, joka ikään kuin suututtaa heidät äärimmäiseen raivoon, ja tämän takia esimerkiksi psykoterapeutit eivät missään nimessä saa antaa mitään papereita ulos toimistostaan. Psykologisten eli terapiaan perustuvien opetusmetodien käyttö on vaarallista, koska siinä automatisoidaan ihmisen toimintaa. Tuolloin Sutton Kanen vain pitäisi sitten tietää sellainen fraasi, joka on esimerkiksi koulun pihalla ymmärretty käskynä lähteä tappelemaan, niin hän voisi sitten alkaa raivoamaan täysin holtittomasti.


Kun esimerkiksi jossain koulun pihalla jollekin koulun oppilaalle näytetään keskisormea, niin hän saattaa silloin ryhtyä suoraan fyysiseen hyökkäykseen tuota keskisormen näyttelijää kohtaan, ja kun häneltä kysytään syytä tuohon käytökseen, niin hän vain sanoo “se oli kutsu tulla tappelemaan”. Tuolloin tähän merkkiin on jossain liittynyt sellainen lataus, että se merkitsee automaattista fyysistä konfliktia toisen henkilön kanssa, että oppilas sitten lähtee “ottamaan toisen kanssa erää”. Sama koskee eräitä fraaseja kuten toisen vanhempien haukkumista, ja joissakin kulttuureissa toisen vanhempien haukkuminen aiheuttaa jostain syystä avoimen tappelun. Ja kun tuon fraasin sanoo jonkun tuohon kulttuuriin kuuluvan henkilön kuullen, niin hänen verenpaineensa alkaa välittömästi nousta.


Periaatteessa kyseessä on eräänlaisten refleksiin perutuvien liikesarjojen “katojen” opettamisesta. Tuota menetelmää käytetään esimerkiksi itsepuolustuslajien opettelussa, ja jos oikein kammottavia kauhukuvia halutaan viljellä, niin joku karaten opettaja voisi esimerkiksi ikään kuin huonon pilan motivoimana opettaa jollekin oppilaalleen sellaisen iskun, minkä tuo henkilö sitten antaa automaattisesti täydellä voimalla, ja tuo saattaa aiheuttaa vastapuolelella olevan ihmisen kuoleman, eli hän voisi opettaa sellaisen liikkeen, että isku suuntautuu suoraan uhrin ohimoon tai silmään, mikä sitten merkitsee vähintää sairaalareissua.


Tämä perustuu siihen, että kun ihminen tekee tiettyjä liikesarjoja todella monta kertaa, niin se sitten tekee tuosta liikkeestä ikään kuin automaattisen. Tuolloin ihmisille opetetaan vain joukko liikesarjoja, ja tämä sitten merkitsee sitä, että esimerkiksi lentokoulun opettaja voi opettaa oppilastaan vetämään nokkaa hiukan liikaa ylös, jolloin kone sakkaa ja seuraa vaaratilanne. Mutta ihminen voidaan opettaa tietyllä tavalla tuntemaan vihaa tietyissä tilanteissa. Kyseinen metodi on oikeastaan vain se muunnelma, että kun toinen näyttää toiselle keskisormea, niin tämän täytyy heti ryhtyä tappelemaan, ja sama koskee tiettyjä sanoja. Jos jotain tiettyä sanaa seuraa aina tappelu, niin lopulta pelkkä sana riittää saattamaan ihmisen raivon valtaan.


Mikäli  tuohon tilanteeseen liittyy esimerkiksi kannabiksen käyttöä, niin se voi lisätä toiminnan yllytyksen tasoa, jolloin ihminen saattaa menettää täysin harkintakykynsä. Tämä John Carpenterin elokuvaan sopiva malli, missä sovelletaan “ei lääkinnällistä” toimintaa voisi liittyä subliminaaliseen käskytykseen. Kyseinen kauhukuva liittyy tilanteeseen, missä esimerkiksi rekkakuskille on syötetty kannabistabletteja, ja sitten tuohon ajoneuvoon suunnataan sublminaalista yllytystä, eli tuolloin käytetään sellaisia ääniaaltoja, jotka tulevat sellaisella taajuudella, että ihminen ei niitä kuule tai tiedosta. Mutta kuitenkin ne vaikuttavat aivoihin, niin että ihminen kokee ne samalla tavoin kuin oikean puheen


Tuolloin voisi Carpenterin elokuvista tulla totta, jos vaikka johonkin rekkaan on asennettu kaiutin, joka sitten lähettää tällaisia piiloviestejä kuljettajalle. Kannabis tai muut huumausaineet tehostavat tuollaisen käskytyksen vaikutusta, ja on hyvin vaarallinen aine varsinkin sellaisessa tapauksessa, jossa henkilö ei ole ennen tuota mietoa huumetta kokeillut. Tuo aine eli tetrahydrokannabinoli aiheuttaa ihmisille yllykkeenomaisia reaktioita, ja jos käytetään subliminaalista käskytystä, niin silloin tuo vaikutus voimistuu. Voidaan käyttää myös esimerkiksi jossain Mafian omistamassa  ostoskeskuksessa, missä asiakkaille annetaan ensin vaikkapa kannabisteetä, ja sitten ryhdytään soittamaan kappaletta, missä on viesti, mikä käskee myymään oman asunnon. Infraääni on sikäli vaarallista, että sitä eivät eläimet havaitse, joten tuolloin voidaan komentamista jatkaa pitkään, ennen kuin kukaan huomaa mitään.


Ja tietenkin ääniefektejä voidaan luoda myös ilmaan radioaaltojen avulla muodostetuilla valokaarilla, jotka saavat ilman molekyylit liikkumaan kuten kaiuttimien kalvot, mutta tuo laite on täysin virtuaalinen, ja siksi sen käytöstä ei ehkä kärähdä niin helposti. Sillä voidaan esimerkiksi ylittää parikin huoneistoa, kun halutaan luoda ääniä naapurin asuntoon. Tuolloin riittää vain se, että kaksi radioaaltoa leikkaa toisensa tietyssä kohdassa, niin silloin ihminen saattaa alkaa kuulla ääniä, ja kun naapuria lähdetään asialla vaivaamaan, niin tietenkään mitään ei seinän takaa löydy, joten tuollaisen välineen uhri sitten ehkä viedään mielisairaalaan.  Kun puhutaan  huumeen liittämisestä subliminaaliseen käskytykseen, niin tietenkin se lisää ihmisen alttiutta toimia kuten tuo salaperäinen kaiutin tai sen kautta soitettu nauha sitten käskee. Itse en tätä toimintatapaa ole keksinyt, vaan se on esitelty muuten jossain “Twilight zone”-tyyppisessä elokuvassa.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Thursday, June 29, 2017

Elokuvaohjaaja John Carpenter loi elokuvissaan mallin, missä rikollisille annetaan kokonainen valtio


Jokainen meistä tuntee nimen John Carpenter, joka on luonut ohjaamiinsa elokuviin mielenkiintoisen
yhteiskunnallisen laboratorion, missä sitten voidaan testata sitä, kuinka suuren ongelman voi joku alue saada aikaan. Noissa hänen ideoimissaan elokuvissa kokonaiset kaupungit jätetään rikollisten käsiin, ja tietenkin voidaan olettaa, että niissä muodostuisi paljon vaarallisempia sekä väkivaltaisempia jengejä, kuin paikoissa missä poliisi voi puuttua noiden ihmisten tekemisiin. Tuolloin jengien aiheuttama ongelma sitten paisuisi kuin sieni, ja se saattaisi aiheuttaa sen, että tällaisilla gangstereilla olisi lopulta käytössään ydinpommeja, ja vaikka jengit eivät alkuun vaarallisia olisikaan, niin niistä todellisuudessa ehkä muodostuisi erittäin kunnianhimoisia joukkioita, jotka saattavat aiheuttaa vakavia uhkia kansalliselle turvallisuudelle.


Kun jengien jäsenillä ei ole mitään menetettävää, niin silloin he voivat ryhtyä epätoivoissaan vaikka rynnäkköön jotain ydinasetukikohtaa vastaan, jotta he saisivat sitten käsiinsä aseita, joilla he voisivat pakottaa hallituksen polvilleen. Näet epätoivo antaa suuren voiman, eli jos vaihtoehdot ovat todella vähissä, niin silloin ihminen kykenee yli-inhimilliseen suoritukseen, ja jos palkintona on päästä kunnon terveydenhuollon pariin sekä käydä ravintolassa sekä pois tuollaisesta paikasta, missä vallitsevat viidakon lait, niin ihminen kyllä pystyy vaikka mihin. Tuossa mielikuvituksellisessa tilanteessa sitten voidaan ajatella, että noiden jengien jäsenillä ei muuta ajatusta ole, kuin kaivaa tunneli kaupungista pois, ja yrittää rynnäkköä johonkin sotilastukikohtaan tai johonkin virastotaloon, missä he voisivat yrittää pyyhkiä rikosrekisterinsä pois.


Kun puhutaan toimintaelokuvien klassikoista, niin tietenkin tulee heti mieleen elokuva nimeltään, “Pako New Yorkista” (Escape From N.Y, 1981) ja sen jatko-osa “Pako L.A:sta”(Escape From L.A 1996). Noissa elokuvissa valtavia kaupunkeja on muutettu maksimoidun turvallisuuden vankiloiksi, joihin rikolliset laitetaan istumaan keskenään. Tuollaiset vankilat saattavat vaikuttaa erittäin mukavilta ratkaisuilta, mutta kun noita mielikuvituksen luomia laitoksia hiukan lähemmin tarkastellaan, niin niistä ei kovin montaa hyvää sanaa jää sanottavaksi.


Jos joku valtio oikeasti tekee niin, että se laittaa rikollisia johonkin kaupunkiin ilman valvontaa, niin tuloksena on sellainen tilanne, missä tuollaiseen paikkaan syntyy hyvin helposti sellainen vastarinta- tai terroristien pesäke, mikä saattaa koitua koko yhteiskunnan tuhoksi, koska vaikka alkuun tilanne olisi loistavasti hallinnassa, niin ihmismieli on hyvin monimutkainen väline, joka kyllä keksii keinot paeta tuollaisista paikoista. Vaikka nuo laitokset olisivat kuinka hyvin vartioituja tahansa, niin tietenkin jos käytössä on suuri väkimäärä, voi tuollainen yhdyskunta vaikka kaivautua pois kyseisestä vankilasta ihan pelkkiä lapioita käyttäen, ja tuolloin tietenkin tulee eteen sellainen käsitys, että ihminen haluaa aina elää, ja jos motivaatio on tarpeeksi suuri, niin silloin hän kaivaa tunnelin ulos tuollaisesta paikasta vaikka paljain käsin.


Yksi motiiveista sitten tietenkin on kosto niille, jotka ovat henkilön tuonne lähettäneet, ja sitten tietenkin tulee mieleen se, että joku saattaisi sitten nostaa tuollaisen ryhmän vihan hallitusta kohtaan niin kovaksi, että he haluavat lähteä kaivamaan tuollaista tunnelia, jonka kaivaminen voi sitten kyllä viedä hengen noilta kaivajilta, jotka haluavat vapauteen.

Kun ajatellaan esimerkiksi kaupungin ottamista vankeinhoidon käyttöön, niin tietenkin noiden talojen lunastaminen olisi valtavan suuri rahanmeno, mikä tietenkin sitten pitää suhteuttaa siihen, että jokaiseen asuntoon pitää silloin tehdä ratsia, jotta nuo henkilöt eivät saisi käyttöönsä aseita. Mutta tietenkin heille voidaan niitä pudottaa lentokoneista, ja sitten voi olla vaarana se, että tuosta alueesta tulee maailman suurin aseiden muuttokeskus, jonka tiloissa voi kuka vain sitten muuttaa mitä hyvänsä aseita sarjatulta ampuviksi, ja tietenkin myös palopuheiden pitäminen kävisi tällaisessa vankilaksi muutetussa kaupungissa erittäin helposti, ja kaikki sellaiset yhteiskunnan vastaiset polemiikit varmasti ottaisivat siellä tulta, mikä saisi koko väestön muuttumaan radikaaleiksi.

Jos tuollaista “Pako New Yorkista”- elokuvasta tuttua vankilaa lähdetään oikeasti rakentamaan, niin silloin toimitaan samalla periaatteella kuin Keisari Hadrianus, joka rakensi tuon kuuluisan muurin nykyisen Skotlannin rajalle, jolla hän aikoi pitää barbaarit pois Rooman maaperältä. Kuitenkin tuo muuri sai aikaan sen, että keisarin vastustajat pääsivät sen yli turvaan, ja silloin Rooman käsi ei heitä saanut kiinni, joten silloin tietenkin he saattoivat tuon muurin takana järjestäytyä, ja nostaa uusia voimia keisaria vastaan.


Kun puhutaan valvomattomista vankiloista, niin niissä sitten käy usein niin, että tuollaiseen paikkaan alkaa muodostua uusi rikollisten ryhmä, joka saattaa sitten muodostua uhaksi koko valtiolle. Vaikka tuollainen maa-alue on todella pieni, niin sinne voi silti muodostua rikollisjoukkoja, jotka voivat aiheuttaa todella pahoja ongelmia koko yhteiskunnalle, eli he voivat sitten tehdä sellaisia asioita, joita kukaan ei varmaan koskaan edes osannut kuvitella voitavan tehdä. Eli ne voivat tarjota vaikka terroristeille turvapaikkaa, tai sitten kätkeä rikollisten rahoja tai muuta ryöstösaalista tuolle alueelle.


Jos joku kaupunki tai muu alue sitten eristetään muusta valtiosta, niin silloin tilanne on sama, kuin näille rikollisille annetaan käyttöön oma valtio, missä he voivat sitten varustautua uusilla aseilla. Mikäli tuollainen erittäin väkivaltaisten rikollisten ryhmä sitten jätetään tuonne kuvitteelliseen kaupunkiin, niin silloin tietenkin on olemassa sellainen yhteiskuntatieteisiin sekä sosiaalipsykologiaan kuuluva ajatusmalli,  jonka mukaan yhteiskunta pyrkii aina järjestäytymään, ja luomaan kollektiivisen toimintamallin. Ja tuolloin sitten voidaan tuollaista John Carpenterin luomaa rikollista kaupunkia pitää eräänlaisena laboratoriona, missä testataan yhteiskunnallista toimintamallia sekä näiden teorioiden paikkansapitävyyttä sellaisessa ympäristössä, missä on joukko erittäin vaarallisia rikollisia.

Eli noin varmistetaan se, että tuollaisesta paikasta tulee varmasti vielä pahempi ongelma, kuin mitä tuollaiset jengit muuten olisivat. Eli kun poliisi ei noiden ihmisten toimintaan puutu, niin silloin heidän päässään alkavat liikkua astetta suuremmat ajatukset, kuin mitä aikaisemmin. Ja jos tuossa paikassa olisi esimerkiksi huono terveydenhoito sekä hygienia, niin se sitten ajaa tuollaisia muuten epäpoliittisesti yhteiskuntaan asennoituvia henkilöitä muuttumaan radikaaleiksi toimijoiksi, jos heille vain joku ryhtyy pitämään palopuheita, ja mitäpä muuta huvia tuollaisessa paikassa olisikaan, kuin kuunnella poliittisia agitaattoreita. He sitten varmaan osaisivat käyttää tällaisia olosuhteita hyväkseen.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

New self-assembly nanotubes turn the impossible possible.

 New self-assembly nanotubes turn the impossible possible.  "The crystal structure of a carbon bilayer. The purple outer layer and blue...