The clouds and UFO:s

Picture I

Kimmo Huosionmaa

There is sometimes the symmetrical circular holes in the cloud layer. Those holes cause sometimes the UFO-alerts or reports because in the dark night those holes would allow seeing stars thru it. And when other clouds could be dark, those holes would be reported as the "flying saucers" for officials, who would not, of course, find anything from the area, Those circular cloud holes can be formed because the cylinder shape rising wind or thermic would make that form possible. Also, upwards targeted microwaves sometimes cause this kind of holes to the clouds.

Picture II

There have been tested the weapon systems, where microwave transmitters are set in the line around the possible target, and those side by side stationed microwave transmitters would make the "wall", what is very difficult to pass by using missiles or aircraft. The purpose of that microwave wall is to explode the missiles and bombs before they hit the target. There are also some rumors about the saucer shape STEALTH-craft connection with the clouds. Those rumors tell that the surface or outer layer of those STEALTH-systems can make occlusion by warming and be cooling the air around those aircraft, and that can make the artificial cloud around them.

Picture III

Those models are using silent fly technology, and they are capable of extremely high speed, and also they are using the technology, where the heated air would be made by warming the carbon fibers inside the balloon, what gives those craft capacity to flight silently. But if this system would shut off, that craft would be transforming heavier than air vehicle, what has the better vertical flying capacity than any airship. And if this vehicle would need hi maneuverable capacity, it would just cut the electricity from this system and starts to fly by using jet-engines, what is given thrust to the ground. The sideways installed the jet engines, what would give thrust the sideways. And this would give extraordinary good maneuverable capacity to those systems.

Picture IV

In this model would be used VTOL (Vertical Take-Off and Land) technology, what allows that kind of planes search and rescue the spy planes, what are crashed in their missions. That could hide them from the human eye, and probably the strangely shaped clouds cause the active jammer-system, what would send microwave or other EMP-burst at the edge of aircraft. That pulse could make the aircraft shaped holes to the clouds. Active EMP-jammer can destroy or seriously damage the electronics of attacking missiles, what would not hit the aircraft. But this is only the speculation.

Sources:

Picture I Authors own picture

Picture II

http://www.coolthings.com/wp-content/uploads/2010/10/skylifter1.jpg

Picture III

https://i.pinimg.com/originals/a6/33/37/a63337a196abc4b8e039a511b121eff7.jpg

Picture IV

Authors own picture

https://sites.google.com/view/cloudsoverespoo562018/the-clouds-and-ufos


http://crisisofdemocracticstates.blogspot.com/p/the-clouds-and-ufos.html

Heinkel "Lerche"-niminen piirustusten tasolle jäänyt lentokone voi toimia tulevaisuuden avaruusaluksen mallina.

Taiteilijan näkemys Henkel "Lerchestä", ja joidenkin
tutkijoiden mielestä tällaiseen konseptiin voitaisiin
liittää WARP-moottorin kiihdytin sen keskellä
olevaan renkaaseen. Mutta tietenkin voimanlaite
on tällöin ongelmana

Heinkel Lerche eli ”Kiuru” oli toisen maailmansodan aikainen Saksan lentokonetehtaan yritys rakentaa VTOL-hävittäjä.Vaikka kone ei koskaan lentänyt tai yhtään kappaletta tuota välinettä ei valmistettu, niin se oli aikoinaan yksi nerokkaimmista laitteista, mitä ilmailu oli koskaan nähnyt, ja joissakin piireissä on keskusteltu siitä, että oliko Lerche aikoinaan ajateltu itseasiassa liitopommiksi, jossa lentokoneen ajoviima pyörittää generaattoria, ja kun induktiomoottorin ominaisuuksiin kuuluu se, että samaa välinettä voidaan käyttää sekä generaattorina että moottorina, niin siihen perustuen on spekuloitu sillä, että onko tuo väline tehty sillä tavoin käytettäväksi, että ensin esimerkiksi Heinkel-III veisi sen kohteen lähelle, ja sitten tuo ohjus laukaistaan kohteeseen. Eli ensin ajoviima lataisi tuon ohjuksen tai liitopommin akun, ja sitten se pudotetaan koneesta. Joidenkin tiedemiesten mielestä "Lercheen" voisi asentaa WARP-moottorin, joten sillä voitaisiin lentää ehkä toisille planeetoille, mutta toimiakseen se tarvitsisi sitten pienikokoisen einsteiniumia käyttävän reaktorin, jolla kiihdyttimeen tuotetaan tarpeeksi voimakasta sähkövirtaa. WARP avaisi sitten tien koko aurinkokuntaamme, mutta se voidaanko tuon laitteen avulla lentää toisiin tähtiin valoa nopeammin paljastuu vasta kun rakennamme ensimmäisen WARP-aluksen.

XFY-1 "Pogo"

 Tuon koneen ideana oli se, että koneen keskelle asennettiin kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää potkuria, joiden avulla tuo kone olisi ehkä sitten nostettu ilmaan, mutta kuitenkin koneen valmistaminen ei sitten onnistunut, koska tuolloin oli edessä tuotannolisia ongelmia, koska sen tuotannon valvominen sekä  järjestäminen ei ollut tuolloin edes mahdollista, mikä ehkä pelasti jonkun liittoutuneiden lentäjän hengen. Kuitenkin tuosta koneesta oli kehitteillä myös mutkikkaampi lentokone, jossa potkurin lapojen päihin olisi asennettu suihkumoottorit, mutta tietenkään tuota välinettä ei kukaan edes vakavissaan aikonut valmistaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinkel_Lerche

Vaikka ”Lerche” olisi ollut  melkolailla käänteentekevä laite, niin se ei koskaan edes ollut kuin kasa paperia, vaikka sen pohjalta työstettiin pystysuoraan nousevia ja laskeutuvia lentokoneita kuten XFY-1 "Pogo"  ja  myöhemmin Ryan aircraft inc:n toimesta Kaliforniassa rakennettiin vähemmän tunnettu X-13 "Vertijet". Kuitenkin tuon turbiinin avulla toimivan roottorin idea jäi myöhemmin elämään, ja tuon saksalaisen konseptin pohjalta ollaan kehitetty sellaisia modifikaatioita, joissa helikopterien pakokaasua johdetaan helikopterien lapohin asennetun putkien läpi, ja tuolla tavoin saadaan aikaan tettyjä kevennyksiä sekä yksinkertaistuksia helikopterien rakenteeseen.

X-13 "Vertijet"

Tuolloin ei tarvita mutkikasta vaihdelaatikkoa, jolla helikopterin turbiinin kierrosluku saadaan laskettua niin, että tuo helikopterin pääroottori ei hajoa keskipakoisvoiman vaikutuksesta. Tuo nopeuden säätäminen tapahtuu siten, että roottorin putkien läpi kulkevan pakokaasun määrää säädellään. Kuitenkin turbiinin pakokaasujen käyttäminen helikopterin lapojen pyörittämiseen asettaa uusia vaatimuksia materiaalien suhteen, koska niiden lämpötila on todella korkea. Ja tuolloin saattaisi aiheutua materiaalin hajoamista, jolloin lentolaite ei olisi enää turvallinen.

Kun keskustellaan uuden sukupolven helikoptereista, niin niissä voisi olla pyörivä yläsiipi, joka sitten vaakalennossa lukitaan tavallisiksi lentokoneen siiviksi, ja tuollainen laite oli mm. eräässä Schwarzenneggerin elokuvassa. Kuitenkin noiden uuden sukupolven helikopterien rakenne perustuu ehkä kuitenkin enemmän ”tilt rotor” teknologiaan, jossa saattaa olla kuitenkin hiukan erilainen rakenne, kuin perinteisissä helikoptereissa tai ”tilt rotor”-lentokoneissa kuten V-22 ”Osprayssa”. Noiden uuden sukupolven helikopterien tai VTOL-koneiden malli voisi olla eräänlainen hybridi versio perinteisestä lentokoneesta sekä puhaltimilla varustetuista helikoptereista. Tuo lentolaite voisi nousta ilmaan ja pysyä siellä puhaltimien varassa, ja liikehtiä eteenpäin turbiinien avulla. Toisin sanoen ne olisivat erittäin kapeita verrattuna nykyaikaiseen lentokoneeseen, ja niissä olisi siipien paikalla auton renkaita muistuttavat paikat, joiden keskellä on sähkömoottori, mikä pyörittää niiden ympärillä olevaa potkuria.

V-22 "Ospray"

Toki nuo puhaltimet voidaan upottaa koneen runkoon asennettuihin putkiin, jolloin tuloksena on lentolaite, joka muistuttaa roottoritonta helikopteria.  Ja sitten eteenpäin tuota laitetta veisi normaali turbiini, joka vauhdittaa konetta eteenpäin, mutta yleensä tällaisia innovaatioita ei juurikaan esitellä.  Kuitenkin on monia muita mahdollisuuksia tehdä VTOL-koneita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilaallisiin tehtäviin, ja joiden toimintatapa voi olla hyvinkin poikkeava siitä, mitä on totuttu näkemään. Jos lentokoneen siiven ohi saadaan virtaamaan kaasua nopeammin muilla keinoilla kuin kiihdyttämällä runkoa, niin silloin kone tietenkin nousee ilmaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_X-planes


Yksi tapa lyhentää koneen kiitorataa on painaa ilmaa sen nokkaan asennetuilla turbiineilla ilmaa koneen siiven ohitse, jolloin saadaan aikaan nostovoiman lisäys, jolloin lentokoneen vaatima kiitorata lyhenee erittäin paljon.Tai sitten kiitoratojen pintaan asennetaan paineilmaputket, joilla ilmaa puhalletaan siipien alle. On myös uusia tapoja tehdä lentokoneisiin nostetta, ja yksi niistä on sähkömagneettisten ajojärjestelmien käyttö.

Niissä koneiden siipiin on asennettu laitteisto, jonka ionisoi ilman, ja tuo ilma sitten johdetaan sen siipien yli, jolloin saadaan aikaan äänetön sekä tehokas tapa nostaa lentokone ilmaan. Kuitenkin noiden sähködynaamisten laitteiden kehittäminen on vielä alkutekijöissään, ja tietenkin on olemassa ajatuksia siitä, että esimerkiksi ultravoimakkaan ääniaallon avulla voidaan lentokone nostaa ilmaan. Tuolloin koneen pohjassa olisi erittäin voimakasta ääntä kehittävät kaiuttimet, jotka toimisivat samalla tavoin kuin fotoni- tai radioaaltoihin perustuvat raketit, mutta noiden välineiden kehittäminen on hiukan katveessa, koska nuo ultravoimakkaat radioaallot voivat hajottaa paikkoja.

Toki tuolloin voidaan rakentaa hybridilentokone, jossa ei ole minkään näköistä roottoria. Sen runko voisi olla saman näköinen kuin esimerkiksi RAH-64 ”Comachessa” , mutta tuossa välineessä ei olisi roottoria tai sivupotkuria ollenkaan. Sitä voitaisiin ohjata sivulle suunatuilla venttiileillä, jollaisia käytetään myös normaaleissa pyrstöroottorittomissa lentokoneissa, mutta ilmassa tuota konetta kannattelisi voimakas ääni, jolloin noiden helikopterien tai miksi näitä nyt taas kutsutaan ongelma olisi se, että niiden avulla ei voitaisi lentää kovin matalalla. ”Lercheen” liittyy muuten sellainen erittäin huono vitsi, että sen ympärillä olevaan putkeen voidaan asentaa WARP-moottori, jolloin tuota konetta voitaisiin teoriassa käyttää vaikka planeettojen väliseen lentoon.

Bell X-22

Tuo huono vitsi on se, että Dr. Dipl. Ing. Hans Kammler olisi paennut tuollaisella koneella toiselle planeetalle, ja perustanut sinne natsisiirtokunnan. Tuo hyvällä teekkarihuumorilla tehty teoria perustuu siihen, että tuollainen ”Lerche” olisi sitten tehty salaa jossain tuotantolaitoksessa, ja sitten laukaistu avaruuteen V-2 raketin nokassa, ja sitten tuo alus olisi vain lentänyt kohti toista planeettaaa kuten Titania tai vastaavaa. Eli siinä olisi sitten ollut pienikokoinen ehkä einsteiniumia polttoaineenaan käyttävä ydinreaktori ja tuosta sitten varmaan joskus tulevaisuudessa tehdään loistavia elokuvia. Tuollaisen potkurikäyttöisen aluksen käyttäminen toisen planeetan kaasukehässä on houkuttelevaa, koska se ei vaadi erillistä ajoainetta, ja ehkä joskus tuollainen sähkökäyttöinen lentolaite sitten lähetetään kohti jotain toista taivaankappaletta.

Tuon aluksen keskellä olevan renkaan sisään asennetun potkurin etuna on se, että tuo kappale ei sitten heilu niin pahasti raketin sisällä, kuin muun muotoiset alukset, eli se voidaan asentaa raketin sisään tukevammin, ja siinä ei olisi tarvetta avata roottoria, jolloin rakenteesta tulee yksikertaisempi. Näet vaikka maassa voidaan tuollainen avautuva roottori vetäistä auki, jos se jää jumiin, mutta jos tämä tapahtuu jossain Venuksen kaasukehässä, niin silloin mekaanikkoa ei varmaan aivan heti saada avuksi. Joten ehkä tuo kone, joka ei koskaan itse lentänyt innoittaa tulevasuudessa avaruusluotainten suunnittelijoita, kun lähetetään koneita tutkimaan esimerkiksi kaasuplaneettojen kaasukehiä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinkel_Lerche

marxjatalous.blogspot.fi

Edellä aikaansa ollut Convair XFY-1 "Pogo" on yksi lentokoneista, josta olisi voinut tulla jotain, jos tekninen osaaminen tuolloin olisi ollut riittävää

 

Convair XFY-1 nousee lentoon vuonna 1954

Kun puhutaan innovaatioista, niin silloin ei voida sivuuttaa esimerkiksi 1950-luvun patentteja, joista monet olivat vain yksinkertaisesti edellä aikaansa. Tuolloin Toisen Maailmansodan jälkeen oli ilmailussa käynnissä erittäin innovatiivinen kausi, jolloin uudet suihkuhävittäjät nousivat taivaalle, ja lentokoneyhtiöt tuottivat toinen toistaan erikoisempia lentolaitteita, joiden avulla haluttiin antaa omille ilmavoimille täydellinen iskukyky. Innovaatio voi tietenkin olla hyvin yksinkertainen asia, kuten esimerkiksi RTG-laitteen eli ydinpariston liittäminen sirkkelisahan moottoriin, ja sitten tuolta pohjalta voidaan valmistaa ydinkäyttöinen versio “Predator”-lennokista. Eli siihen vain kiinnitetään potkuri, ja laitteisto asennetaan tuollaiseen lennokkiin, joka saa tuolloin rajattoman toiminta-ajan.

Monet noista kylmän sodan aikaisista “pöytälaatikko-patenteista” jäivät toteuttamatta, koska silloinen tekninen tietämys sekä osaaminen ei ollut sillä tasolla, että noita “mainioita koneita” olisi voinut käytännössä toteuttaa, ja esimerkiksi Convair XFY-1 “Pogo” oli VTOL (Vertical Take Off and Landing)-koneiden kantamuotoja, jonka valmistus kuitenkin päättyi muutaman koneen prototyyppiin, ja syynä tuohon valmistuksen lopettamiseen oli vaikea ohjattavuus nimen omaan laskeutumisen aikana.

Tuohon aikaan  ei lentäjällä ollut mitään mahdollisuutta laskeutua koneella turvallisesti, koska sen avioniikka ei ollut tarpeeksi kehittynyttä, ja koneella laskeuduttiin auton peruutuspeilien sekä vatupassin avulla, ja tuo sitten aiheutti sen, että lentäjät pelkäsivät konetta. Tuolloin ihmishenkien menetysten välttämiseksi lentokoneyhtiö Convair lopetti tuon välineen kehittämisen. Nykyään “Pogo” olisi melko helposti toteutettavissa siten, että tuohon koneeseen asetettaisiin vain Lidar-altimetri, joka mittaa koneen absoluuttista korkeutta maanpinnasta, ja samalla tuo väline sitten mittaa myös alustan kulmaa koneeseen nähden, jolloin tuo kone voisi operoida myös kaltevalta alustalta, ja tietokone sekä kallistusanturi huolehtisivat siitä, että koneen kulma alustaan nähden sekä sen lähestymisnopeus maahan nähden olisi oikea.

Grumman X-29 FSW 

Tuollaisen aktiivisen tutkaan perustuvan altimetrin etuna on se, että se näyttää koneen todellisen etäisyyden maahan, ja tämä tietenkin helpottaa tuon koneen operointia esimerkiksi vuoristoisella alueella. Pogon aikaan ei vielä ollut käytössä sopivia tietokoneita, joiden avulla olisi voitu toteuttaa puoliautomaattinen autopilotti, joka korjaa automaattisesti lentäjän tekemiä virheitä. Nykyaikaiset taistelukoneiden autopilotit tai tietokoneet ovat sellaisia, että niitä käytettäessä voidaan nappia painamalla valita, että lentääkö kone miehitettynä vai miehittämättömänä.Tuo järjestelmä voi korjata koneen asentoa jopa satoja kertoja sekunnissa, ja sen kantamuoto otettiin käyttöön Grumman X-29 FSW (Forward Sweep Wing Demonstrator) lentokoneessa, jossa käänteinen siipigeometria aiheutti sen, että koneen käsittely oli muuten erittäin hankalaa, ja koska  tuo kone lensi ensilentonsa jo 1984, niin tuo järjestelmä varmasti on hiukan kehittynyt noista päivistä.

Kuten tiedämme, niin “Pogo” on antanut innovaatiota monille nykyisille VTOL-koneille, kuten Harrierille, F-36:lle sekä F-22:lle. Mutta itseään sitä ei olla kehitetty vuosiin. Kuitenkin voidaan ajatella niin, että tuon aikaansa edellä olevan koneen pohjalta tehdään esimerkiksi suihkuhävittäjä, joka voidaan ampua ilmaan jostain ohjussiilon kaltaisesta tilasta, ja sitten tuo hävittäjä voisi laskeutua normaalin koneen tapaan. Eli kyseessä voisi olla normaali UCAV- tai vastaava kone, joka ammutaan ilmaan raketilla siilosta, jolloin se voisi yllättää hyökkääjän pahanpäiväisesti. Toki tuo ei olisi varsinaisesti “Pogo II” vaan uusi tapa käyttää esimerkiksi sopivasti mitoitettua X-47 UCAV-konetta, joka voidaan kuljettaa tuolloin operaatioalueelle vaikka kuorma-autolla, ja laukaista ilmaan raketilla, mikä sitten tekee siitä erittäin käyttökelpoisen välineen yllätysiskuja ajatellen.

Eli tuo kone voidaan tuoda jollekin alueelle vaikka rekan kontissa, ja sitä voidaan hallita esimerkiksi USA:ssa sijaitsevasta tukikohdasta satelliittien avulla. Tuollainen kone voidaan toteuttaa erittäin helposti, koska X-47:n piirustukset vain täytyy pienentää sopiviksi tuolle koneelle. Ja tuon kolmiomuodon etuna on sitten sellainen asia, että samojen piirustusten pohjalta voidaan valmistaa useita eri kokoisia lentokoneita, jos niiden sivusuhde pysyy samana. Ja modulaariset tehtaat voivat tuottaa noita varusteita tehtävkostaisesti räätälöityinä kappaleina. Eli nappia painamalla voidaan luoda jumbojetin kokoinen versio X-47:stä tai sitten voidaan valmistaa minicoooperin kokoinen malli. Eli tämän takia kolmion muotoisia lentolaittteita tutkitaan yhä intensiivisemmin maailman lentokoneteollisuuden toimesta.  

Convair XFY-1"pogo" https://en.wikipedia.org/wiki/Convair_XFY_Pogo 

X-29: https://en.wikipedia.org/wiki/Grumman_X-29 

espoonmetsa.blogspot.fi