Showing posts with label laki. Show all posts
Showing posts with label laki. Show all posts

Monday, September 24, 2018

Mikään konsernin toimintamalli ei ole vailla ongelmia, mutta mikään niistä ei ole yksinkertaisesti täysin huono


https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Mikään toiminta- tai organisaatiomalli ei ole täysin ongelmaton, ja vaikka puhutaan siitä, että esimerkiksi pienissä yhtiöissä on aina voitu luottaa esimiehen tukeen, niin silti pitää muistaa, että sekä suurissa että pienissä yhtiöissä on omat ongelmansa. Kun keskustellaan hybridi mallista, missä suuret yhtiöt voivat jakaa toimintaansa pieniin soluihin, jotka toimivat itsenäisesti suurten yhtiöiden sisällä, niin tällaiset mallit tietenkin ovat hyvin kiehtovia, sekä samalla turvallisia, jos niissä toimitaan kuten pitää toimia.


Jos suuri organisaatio käyttää tätä solumallia innovatiivisessa sekä tuotannollisessa toiminnassaan, niin silloin tietenkin asiaa pitää katsoa yhtiön johdon näkökulmasta. Tietenkin solumalli tuo suureen organisaatioon pienten yritysten “me hengen”, mutta tämä henki voi olla myös ongelmallinen. Nimittäin tämän “me hengen” kääntöpuoli on se, että kyseinen asenne saattaa myös vaikeuttaa uuden työntekijän tulemista taloon, vaikka kyseessä on tietenkin jouhea sekä ketterä toimintamalli, jossa lähiesimies voi valvoa työtä tehokkaasti, eikä tuossa mallissa voi kukaan ikään kuin piiloutua organisaatioon, niin että hän vain oleilee työpaikallaan sekä siirtää omia töitään muille ryhmän jäsenille.


Tällaisessa solussa on alaisten työtä helppo valvoa, sekä myös puuttua kaikkeen muuhun toimintaan, mikä vie aiheettomasti työaikaa. Kun puhutaan siitä, että tällaisessa organisaatiossa esimies on helposti tavoitettavissa, niin tietenkin on hyvä, jos tämä asia toteutuu positiivisessa näkökulmassa. Mutta joskus on ikävä kyllä tapahtunut niin, että pomo unohtaa asemansa yhtiössä tai omassa työryhmässään. Hänen tehtävänsä on olla ikään kuin ryhmän ulkopuolella sekä valvoa alaistensa työtä, ja puuttua kaikkeen, mikä vie aiheetta työaikaa.


Motto “työ ennen huvia” on asia, josta työnantaja varmasti pitää kiinni. Mutta jos organisaatiossa johtaja unohtaa asemansa, niin silloin hän saattaa ryhtyä “kaveeraamaan” alaisiaan, ja nämä saattavat kyllä sitä hiukan kiusallisena käytöksenä pitää, ja jos pomo ryhtyy alaisen lapsen kummiksi, niin silloin hänen sekä alaisen suhde vääristyy todella pahasti. Ja pomon pitää aina muistaa se, että hän saattaa joutua irtisanomaan alaisensa, jos tämä ei suoriudu tehtävistään. Mikäli työtä ei tehdä kunnolla, voi asiakas ottaa toisen yhtiön tekemään työt, ja siitä sitten lasku lähetetään tuolle työn huonosti hoitaneelle yhtiölle, joka haastetaan oikeuteen tällaisten asioiden takia.


Johtajan asema yhtiössä on se, että hän edustaa alaisilleen yhtiön omistajia, ja tuo tehtävä on joskus melko vaikea. Nimittäin pomon tehtäviin kuuluu myös alaisen erottaminen, jos tämä ei halua tai osaa tehdä työtään. Ja tuolloin liian läheiset suhteet alaiseen saattavat aiheuttaa ongelmia. Johtajan tehtävä on puuttua työpaikalla tapahtuvaan riitelyyn sekä kaikkeen, mikä aiheuttaa työajan kulumista ilman tuottavaa työtä.


Joten sen takia hänen asemansa on työryhmän ulkopuolella valvomassa, että tehtävät tulee tehtyä laadukkaasti sekä samalla lakia ja asetuksia noudattaen, ja jos jotain ongelmia tulee, pitää niistä voida selvitä. Joten jos työläinen ei lunasta työhönotossa antamiaan lupauksia, niin silloin seurauksena on erottaminen. Tai jos ongelma on se, että johtaja ei ole antanut tehtäviä, niin silloin hän joutuu vastuuseen. Työpaikan tehtävänä on tarjota palveluita tai fyysisiä tuotteita asiakkaalle, joten sen takia se, joka on syyllinen esimerkiksi huonosti tehtyyn työhön joutuu työn korjaamaan tai sitten korvaamaan aiheuttamansa vahinko.


Mutta sitten tietenkin kun johtaja teettää tehtäviä, niin hänen täytyy huomioida se, että työaika on yhtiölle maksullista toimintaa. Ja jos hän kehittää loistavan ajatuksen esimerkiksi kauppatieteiden tohtoreista siivoamassa vessoja, niin silloin saattaa eteen tulla sellainen asia, kuin vahingonkorvaus. Nimittäin tuo vessojen siivoaminen on tietenkin hänen määräämänsä työ, mutta kauppatieteiden tohtorilla on valtion laskema minimipalkka, joten tuolloin johtaja joutuu maksamaan tämän siivoojan sekä tohtorin palkan erotuksen yhtiölleen, koska hän on tuolloin aiheuttanut ylimääräisiä kustannuksia työnantajalleen. Kun puhutaan esimerkiksi hybridisen organisaatiomallin eduista niin sanottuun perinteiseen malliin verrattuna, niin silloin tietenkin turvallisuusnäkökohta voidaan ottaa huomioon.



Eli koska jokaisella johtajalla on oma rajattu toimialansa sekä työryhmänsä, niin silloin tietenkin tuossa organisaation mallissa, joka perustuu soluihin, on mahdollinen vahinko, jonka joku työläinen tai johtaja saa aikaan esimerkiksi estämällä alaisia saamasta tehtäviään niin, että niiden tekoon myös riittää aika, niin silloin kuitenkaan koko organisaatio ei tuosta kärsi, vaan vahinko koskee vain yhtä osaa tuosta järjestelmästä. Kauniimmin sanottuna soluihin perustuvan organisaation malli rajoittaa vahinkoa tekevän tekijän  laajenemista koko organisaation kattavaksi toiminnaksi, joka saattaa halvauttaa koko yhtiön, koska joku osaston johtaja ei vain esimerkiksi saa sähköpostiaan auki. Jos alainen on tehnyt vahinkoa yhtiössä, eli kolhinut autoja tai tuhonnut omaisuutta, niin hän joutuu teon korvaamaan, mutta jos tuota asiaa peitellään, niin silloin voi johtaja saada syytteen yllytyksestä tekoon, mikä ei ole kovin mukava asia hänen kannaltaan.


Mutta kuitenkin tämä sama asia voi aiheuttaa myös tilanteen, missä joku solu suojelee vaikka “mukavaa kaveria”, jolla on alkoholiongelma, ja joka tuon takia ei selviä töistään. Tuolloin kyseessä voi olla esimerkiksi velkominen, eli tämä jäsen on joskus kauan sitten pelastanut jonkun pomon hengen, ja tämä ei siksi häntä erota. Jos työryhmä sijaitsee jotenkin erillään muista yhtiön sisäisistä toimijoista, niin silloin saattaa ryhmä kyetä peittämään jäsenensä ongelmia, koska tuon johtajan valvoja ei tule paikalle.




Tuolloin saattaa ryhmä saattaa tuon ongelmaisen jäsenen vaikkapa vessaan tai syömään, kun tuo muita johtajia valvova johtaja saapuu. Ja jos esimerkiksi nimenhuudosta usein puuttuu joku henkilö, niin silloin voidaan ryhmään tehdä yllätystarkastus, jotta syy tuohon poissaoloon nimenomaan tarkastusten aikaan saadaan selville. Tuolloin voidaan tuota asiaa koskeva selvitystyö aloittaa joko yhtiön sisäisenä menettelynä, tai sitten se voidaan viedä poliisille, koska saattaa olla niin, että työturvallisuusmääräyksiä on tahallaan rikottu, tai johtaja on laiminlyönyt valvontavelvollisuuden. Mutta alaisia tietenkin koskee sellainen rangaistus, että työturvallisuuskortit voidaan viedä, jos joku ryhmästä on tullut juopuneena työpaikalleen. Ja jos johtajan pitäisi tätä asiaa valvoa, niin silloin hän saa myös rangaistuksen, jonka laki tästä asiasta määrää.

Saturday, February 3, 2018

Miksi kuolinsyytä ei olla viitsitty tutkia joka kerta, kun psykiatrinen potilas on menehtynyt sairaalassa?


Lapinlahden sairaala
Kuva 1

Kimmo Huosionmaa

Skitsofrenia on erittäin invalidisoiva sairaus, mutta kuten kaikki tietävät, niin se ei ole aivan niin paha asia, kuin mitä ihmiset usein kuvittelevat. Tuohon sairauteen liittyy paljon sellaista mystiikkaa, mitä varmasti voidaan pohtia monissa ohjelmissa, eikä skitsofreenikon kohtelu valtion ylläpitämissä sairaaloissa ole aina sitä, mitä sen pitäisi olla. Kuitenkin kun puhutaan siitä kuinka invalidisoiva tuo sairaus oikeastaan on, niin silloin tietenkin olisi hyvä tietää, millainen skitsofrenia tuolla potilaalla on. 


Kun puhutaan skitsofreniasta, niin aina silloin tällöin pitää ihmisiä muistuttaa, että se on ollut aina välillä esimerkiksi Gestapossa tai NKVD:ssä poliittisen pidätyksen peitenimi, millä estettiin ihmisiä puhumasta tämän pidätettävän kanssa, sekä pidettiin huoli siitä, että tuon henkilön todistajanlausunto menetti arvonsa. Eli sitä käytettiin toisinajattelijoiden hiljentämiseen, jotta he eivät olisi voineet enää agitoida valtiota vastaan. 


Noiden ihmisten hiljaisuus taattiin antamalla heille syfilis-bakteeria sisältävä injektio, jolla saatiin aikaan infektio, mikä tuhoaa ihmisen aivot sekä aiheuttaa mielisairautta. Samoin joissakin tapauksissa sitten kokeiltiin ihmisen omia viljeltyjä soluja, joista oli säteilyttämällä tehty syöpäsoluja, ja noita soluja sitten laskettiin uhrien verenkiertoon. Tilanne oli joka tapauksessa sellainen, että se johti henkilön kuolemaan, koska hoitoja ei haluttu antaa, ja tuskinpa ennen penisiliiniä olisi kukaan edes voinut tuota sylistäkään parantaa. 


Aikoinaan tuota sairautta käytettiin esimerkiksi natsien hallitsemilla alueilla siihen, että henkilö määrättiin mielisairaalaan, ja teloitettiin eli murhattiin hirviömäisessä “eutanasia” eli “Aktion T-4” ohjelmassa, missä potilaita surmattiin sekä käytettiin säälittä ihmiskokeissa, joita määrättiin esimerkiksi Gestapon ylilääkärien Viktor Brack, Karl Gebhart sekä Hermann Paul Nitschen toimesta. Noissa kokeissa kuoli tuhansia ihmisiä, ja tiedetään että esimerkiksi penisiliiniä kokeiltiin ihmisiin USA:n valtion mielisairaaloissa, ennen kuin se otettiin käyttöön. 


Kuitenkaan ei koskaan olla mainittu sellaista asiaa, että esimerkiksi arvostettu psykiatri Dr. Skinner teki USA:ssa käyttäytymistä koskevia kokeita psykiatrisilla lapsipotilailla, joista yhden hän opetti pelkäämään pehmoleluja. Varmasti myös muualla on lääkevalmisteita testattu potilailla, ilman että nämä ovat saaneet tietää asiasta, ja onhan kerran potilaiden hammastahnaan lisätty plutoniumia, jotta saadaan selville, aiheuttaako tuo aine syöpää vai ei.  


Kun puhutaan siitä, että psykiatrisilla potilailla on kautta aikojen ollut melko huono oikeudellinen asema, koska heitä ei olla haluttu uskoa oikeudessa, vaikka jotkut ovat tehneet juttuja esimerkiksi huonosta kohtelusta. Samoin mielisairaaloiden lääkäreiden oli aikoinaan helppo uskotella potilaiden omaisille, että heidän omaisensa oli harhojen vallassa tehnyt vastarintaa tai vahingoittanut itseään, ja siitä oli sitten tullut ne nirhaumajäljet tai mustelmat. Kun puhutaan siitä, miten psykiatrisia potilaita käsitellään esimerkiksi elokuvissa, niin silloin tällöin kyllä ihmetellyt, että millaisia nämä psykiatristen sairaaloiden potilasasiamiehet sekä heidän järjestöjensä lakimiehet ovat, kun televisio täytyy kaiken maailman Hannibal Lectereistä, jotka sitten syövät uhrejaan? 


Ja miksi esimerkiksi parkinson-liiton edustaja alkaa jo pienistä vitseistä sitten tehdä numeroa siitä, kuinka heitä aletaan leimata. Kuitenkin psykiatrisia potilaita saa muka sitten leimata todella ikävällä tavalla. Kun keskustellaan näistä asioista, niin alla oleva dokumentti kertoo vain yhdestä tapauksesta, mikä koskee näitä asioita. Harva ihminen oikeastaan on koskaan käynyt valtion mielisairaalassa, koska tuo asia koetaan jotenkin ikäväksi tai häpeälliseksi. Ja sen takia esimerkiksi joissain sairaaloissa on saanut ainakin ennen tehdä potilaille melkein mitä sattuu huvittamaan. 


Tuollainen eristynyt työpaikka on tietenkin joissakin tapauksissa omiaan herättämään ihmisten uteliaisuutta sekä samalla toiminut yllykkeenä, jos  joku henkilökunnan jäsen on siellä halunnut vahingoittaa potilaita. Ja noista asioista ei juuri koskaan puhuta. Vaikka henkilökunnasta 99% olisi kunnollisia ihmisiä, niin ikävä kyllä vain tuo yksi prosentti komeilee lehdissä. Mielisairaalat ovat paikkoja, joiden ympärillä velloo jatkuvasti erilaisia huhuja, joista osa on tosia ja osa taas valhetta. 


Kun ihminen työskentelee avoimesti psykoottisten ihmisten parissa, niin silloin saattaa mielessä käväistä sellainen asia, että siinä onkin sitten helppoa esimerkiksi hakata potilasta pampulla, ja sitten kun tuohon kysytään syytä, niin silloin voidaan kaikki tuo laittaa potilaan väkivaltaisuuden tiliin, ja tuolloin taas voidaan sanoa, että henkilökuntaan kuuluva vain puolusti itseään. Tietenkin kun tekstin alla olevaa artikkelia vilkaistaan, niin silloin varmasti herää kysymys, että miksi tuota kuolinsyytä ei olla tässä tapauksessa määritelty asiallisesti. Tällaiset asiat varmasti ovat omiaan lisäämään ihmisten uteliaisuutta tällaisia asioita kohtaan. 





Kuva 1

Tuesday, January 30, 2018

Työttömien työllistämisestä sekä aktiivisesta työnhausta



Kuva 1
Kimmo Huosionmaa

Työttömien työnhakua koskeva aktiivinen malli aiheuttanee tässä lähipäivinä lakon, joka sotkee koko pääkaupunkiseudun elämää. Ja tässä sitten itse olen vähän miettinyt sitä, mitä tuo salaperäinen “aktiivimalli” on oikeastaan tuonut työelämään. Tietenkin työelämä-valmentajille on tullut loistavasti lisää työtä, kun he sitten viilaavat työnhakijoiden hakemuksia sellaiseen kuntoon, että ne ovat “myyviä”. 


Kun tuo aktiivinen työnhakija on sitten saattanut lähettää jopa tuhansia hakemuksia muutamassa kuukaudessa, niin tietenkin silloin varmasti alkaa ihmetyttää, että olisiko jossain ohjeistettu niin, että työttömiä ei kannata palkata ollenkaan, kun “heillä ei ole sitä viimeisintä osaamista”. Ja tietenkin se että joku työhönvalmentaja on tässä mallissa täysin työllistetty, niin se varmaan sitten on olevinaan hyvä asia. Kun puhutaan esimerkiksi siitä, että työnhaun aktiivi-malli takaa sen että työttömiä on aina saatavilla, kun esimerkiksi kaupungit tarvitsevat sesonkiaikoina työllistettäviä, niin tietenkin tämä malli on sitten se kaikkein paras tätä taustaa vasten katsottuna.


 Mutta kun puhutaan esimerkiksi määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun työläisen kohtelusta työpaikalla, niin silloin tietenkin tulee mieleen sellainen asia, että siellä työpaikalla työntekijää odottaa henkilö, jota kutsutaan “ohjaajaksi”. Hän sitten perehdyttää työntekijää tuleviin tehtäviin, mikä tarkoittaa sitä, että tämä ohjaaja toimii ikään kuin esimiehenä. Ja se sitten tietenkin ilmenee sellaisena mukavana kysymyksenä, että “onko sinulla mitään töitä”. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että tuollaisen määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun henkilön pitää poistua tuosta tilasta. Samoin osalla näistä henkilöistä on sellainen asenne, että tämä tilapäiseen työsuhteeseen palkattu on jotenkin “lapsellinen”. Tässä sitten mietin, että mikä on oikeastaan esimies ja mikä alainen työpaikalla?


Esimerkiksi sairaanhoitaja, joka työskentelee esimerkiksi kuntoutuslaitoksessa saattaa olla tehtäviensä puolesta pikemminkin työnjohtaja kuin työläinen, vaikka hän kuuluukin Tehyyn tai Superiin. Kun henkilö tulee työhön määräaikaiseksi työntekijäksi, niin tietenkin työtehtävien tekeminen kuuluu tuohon työsuhteeseen. Mutta samalla kuitenkin voisin kysyä, että olisiko sellaisen työntekijän paikka sittenkin esimiesten liitto, jotka eivät muuta kuin omia työtehtäviään muilla teetä. Samoin voisin kuitenkin huomauttaa, että työpaikalla ei voi työväen profiili muuttua siten, että jokainen ihminen siellä on jonkun yksittäisen henkilön esimiehiä. Eli varmaan kaikkien tulisi siellä jotain tekemistä löytää. Itse olen välillä miettinyt, että onko määräaikaisen työntekijän ainoa tehtävä oikeastaan vain toimia joidenkin vakituisten työläisten sijaisena, kun näillä sattuu olemaan vaikka krapulapäivä. 


Kun sitten pohditaan sitä, että miksi työläistä ei ehkä aina huvita lähteä töihin, niin tietenkin jokaisella meistä on joskus huono päivä. Mutta se ei saisi sitten näkyä työpaikalla. Mutta se että työpaikalla ei esimerkiksi työmaakokouksiiin ole asiaa varmaan alkaa kuitenkin hiukan tuntua jossain kohtaan hiukan syrjimiseltä. Kun sitten keskustellaan vajaakuntoisten työllistämisestä, että he eivät muuttuisi puliukoiksi tai kassi-almoiksi, niin silloin tällöin mieleeni tulee sellainen asia, että heidän kanssaan usein puhutaan sosiaalisuudesta. Kuitenkin näille samoille ihmisille järjestetään usein sellaisia pettymyksiä kerran toisensa jälkeen tapahtuvien työtoveri-valintojen avulla, missä työparina on vain henkilöitä, jotka osaavat ainoastaan karjua tälle henkilölle päin naamaa. 


On aivan mahdollista, että esimerkiksi joku terapeutti on tarkoittanut, että tuolla tavoin opitaan kestämään pettymyksiä sekä “kasvatetaan pinnaa”.  Tietenkin kun puhutaan sellaisesta asiasta kuin sosiaalisuus, niin tietenkin on olemassa asioita, jotka siihen kuuluvat. Tuo ensimmäinen sekä tärkein olisi työtoveri, jonka kanssa voi asioista keskustella. Itse ihmettelen sitä, miten sosiaalisuutta harjoitellaan esimerkiksi yksin jotain rappua tai varastoa siivotessa? Kun sitten näistä asioista keskustellaan, niin varmaan jokainen työnantaja vetoaa vaitiolovelvollisuuteen, mutta itse kyllä näen asian sellaisena, että tällaisista asioista kirjoitettaessa kannattaa kirjoitus julkistaa. Silloin kaikki näkevät sen, mistä noissa asioissa on tuon työllistettävän kannalta ollut kysymys. Eli jos hän on lapsellinen tai odottaa liikoja, niin silloin kaikki näkevät sen. 


Tuolloin ei kenenkään tarvitse tulla suoraan juttelemaan reilusti kahden kesken siitä, mitä muut tuossa työpaikassa tekevät, vaan sitten voivat muutkin nähdä sen, millainen henkilö se “työvoimapalvelun “Pera””  oikein onkaan, samalla kun todetaan, kuinka epärealistiset hänen näkemyksensä työelämästä oikeastaan ovatkaan. Samoin myös muiden kuin korkeasti koulutettujen ihmisten näkemyksiä tulee silloin huomioitua kokonaisvaltaisemmin, jos asiaa aletaan käsitellä julkisuudessa. Tuolloin koko hänen kirjoittamansa teksti on kaikkien nähtävillä, eikä siitä sitten sitten voi ottaa vain valittuja paloja, kun tapausta tullaan puimaan jossain ajankohtaisohjelmassa korkeasti koulutettujen sosiaalijohtajien sekä psykiatrien kanssa, joilla tietenkin on sellainen näkemys, että tuollainen pitkäaikaistyötön on sitten aina hiukan masentunut, ja tarvitsee tietenkin silloin välitöntä psykiatrista hoitoa joko masennuksen tai lapsellisuuden takia. 


Kuva 1

http://www.ylitalot.net/images/2010/08/IMG_5454_c.jpg


https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi

Sunday, August 27, 2017

Mitä tietoja Julius ja Ethel Rosenberg paljastivat Neuvostoliitolle, kun heidät tuomittiin kuolemaan?

Rosenbergin juttua käsittelevä lehtileike, missä
todetaan heidän saaneen kuolemantuomion

Julius (1918- 1953)  ja Ethel Rosenberg (o.s Greenglass) (1915-1953)  olivat ainoat ihmiset jotka on tuomittu valtiollisesta vakoilusta eli vakoilusta vieraan valtion hyväksi  kuolemaan ja teloitettu USA:ssa rauhan aikaan. Julius ja Ethel Rosenberg olivat aikoinaan hyvin kuuluisia ihmisiä. Heidät tuomittiin kuolemaan ydinaseita koskevan vakoilun takia, ja sitten teloitettiin USA:ssa 15.6.1953.  Noissa ihmisissä on muuten yksi huomiota herättävä seikka, eli Ethel oli miestään vanhempi, mutta itse en tätä asiaa pidä mitenkään merkityksellisenä. Linkit tapauksen Wikipedia sivuille löytyvät tekstin lopusta ja aivan tästä alta.


https://en.wikipedia.org/wiki/Julius_and_Ethel_Rosenberg

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ethel_ja_Julius_Rosenberg


Myös Julius Rosenbergin yhdennäköisyys Heinrich Himmleriin on silmiinpistävä, kuten alla oleva pidätyskuva osoittaa. Eli tällaisia mielenkiintoisia seikkoja on tietenkin huomioitava tässä tapauksessa, eli olisiko tuon tuomion takana jokin Toisen Maailmansodan aikainen tapaus, ja jotkut ovat spekuloineet että olisiko Rosenberg itseasiassa sukua Himmlerille, ja ehkä hän olisi sitten luovuttanut tietojaan natseille, mutta tämä asia ei varmasti ole sellainen, mikä voidaan todistaa oikeaksi. Eli tapauksen yhteydessä on paljon asioita salattu, ja tietenkin se johtaa moniin spekulaatioihin, jotka eivät ehkä ole edes lähellä totuutta. Mutta tällaiset yksityiskohdat varmasti saavat monia ajatuksia ihmisten päähän.


Himmler (oikealla) ja
Julius Rosenberg  (vasemmalla)
onko yhdennäköisyys vain kuvittelua?


Kuitenkin eräs johtavista natsipomoista oli nimeltään Alfred Rosenberg, joten olisiko noilla Rosenbergeillä sitten jotain yhteyksiä natseihin, joiden takia heidät sitten teloitettiin.  Heidän mukaansa on nimetty "Rosenbergin laki", jonka mukaan ihminen voidaan USA:ssa tuomita kuolemaan vakoilusta vieraan maan hyväksi rauhan aikana.


Toki esimerkiksi Mafian tiedottajina toimineita poliiseja tai vastaavia henkilöitä on tuossa maassa tuomittu kuolemaan, mutta tuolloin kyse on järjestäytyneen rikollisuuden avustamisesta. Joten jos tätä kuolemantuomiota tarkastellaan lähemmin, niin voidaan kysyä, että olivatko nuo henkilöt sitten myyneet tietoja Mafian välityksellä vain miksi noin ankara tuomio piti antaa? Ja jos todisteet olivat jo tuolloin hataria, niin miksi tuomari sitten oli niin ankara?


Samoin ihmetystä herättää se miksi tämä tuomio pantiin toimeen niin kamalan nopeasti?  Eli heille luettiin kuolemantuomio 29.3.1951 ja se pantiin käytäntöön 15.6.1953, vaikka monet valtiot sekä USA:n sisäiset tahot pitivät sitä liian kovana, ja tuolloin kyllä ihmeteltiin, että miksi esimerkiksi Klaus Fuchs sai vain 14 vuoden tuomion, josta hän kärsi yhdeksän, vaikka hän oli koko sodan ajan luovuttanut salaisia tietoja NKVD:lle. Samoin Rosenbergin jutun päätodistaja Ethelin veli David Greenglass oli luovuttanut salaisia asiakirjoja Neuvostoliitolle, mutta häntä kuitenkin uskottiin oikeudessa, vaikka hänellä oli sitten paljon enemmän kiinni kuin Ethelillä.
Julius Rosenbergin pidätyskuva


Nämä kaksi fyysikkoa toimivat FBI:n mukaan KGB:n tai silloisen NKVD:n vakoilurenkaassa ja auttoivat Neuvostoliittoa luomaan oman ydinaseensa. Nuo kaksi amerikkalaista kommunistia sitten joutuivat vastaamaan vakoilusyytöksiin, ja heidän todettiin paljastaneen ydinpommin imploosiomekanismia koskevia salaisia tietoja KGB:lle, joka sitten antoi nämä asiakirjat akateemikko Igor Kurtšatovin (1903-1960) käyttöön, joka ryhmineen valmisti Neuvostoliiton ensimmäisen Imploosio- tai ydinpommin "Arzamas-16"-laitoksessa joka sijaitsee suljetussa Sarovin kaupungissa Nizhni Novgorodin piirikunnassa .

https://en.wikipedia.org/wiki/Sarov

Tuo Neuvostoliiton ydinpommi muistutti liikaa Nagasakin pommia, ja sen rakenne saatiin selville erilaisten tiedustelu-operaatioiden avulla. Ja silloin tietenkin alettiin epäillä tuon pommin rakenteen vuodetun Los Alamosin laitoksesta, jonka jälkeen erään tarinan mukaan  FBI löysi eräästä roskakorista piirustuksia, jotka voitiin sitten yhdistää Rosenbergin pariskuntaan.


Virallisen totuuden mukaan oikeastaan nuo heitä koskevat tiedot saatiin sitten VENONA-projektin eli erään koodinmurto-ohjelman puitteissa saatujen tietojen pohjalta, ja ne sitten aiheuttivat sen, että Rosenbergit pidätettiin ja tuomittiin kuolemaan. Ja ainakin itse uskon tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka tietenkin tuo tarina "roskakorista" olisi voinut olla totta.  Nykyään on sanottu, että heidät tuomittiin melko hatarien todisteiden pohjalta, ja vaikka Julius Rosenberg ilmeisesti toimi Toisen Maailmansodan aikaan NKVD:n tiedottajana, niin hän ei kovin tärkeitä tietoja koskaan toimittanut, eikä noiden tietojen mukana vuotanut ilmeisesti ydinaseita koskevia salaisuuksia.

Igor Vasiljevitš Kurtšatov 
(1903-1960)
Neuvostoliiton ydinaseen isä

Kun puhutaan noista kahdesta ihmisestä, niin saattaa olla niin, että he käsittivät Neuvostoliiton olevan niin läheinen liittolainen USA:lle, että sen tiedustelua sai auttaa vapaasti. tai sitten joku muu uskotteli heille, että kaikkia mahdollisia salaisuuksia sai jakaa Neuvostoliiton tiedustelupalvelulle, koska tuolloin oli sota. Kun mietitään tuota ydinaseita koskevaa vakoilua, niin esimerkiksi fyysikko nimeltään Klaus Fuchs (1911-1988) oli paljon merkittävämmässä roolissa tuossa ydinpommin kehittämisessä kuin Rosenbergit, ja hänet kuitenkin saatettiin sitten Itä-Saksan koneeseen, minkä jälkeen hän saattoi kertoa kaikki salaisuudet suoraan KGB:lle, kun hän oli ensin sitten istunut 14 maksimituomiostaan, jonka tuo mies sai sotilas-salaisuuksien luovuttamisesta ystävälliselle valtiolle 9 vuotta Iso-Britanniassa, jonka kansalainen hän oli.


Tuolloin Fuchsilta sitten vietiin myös Britannian kansalaisuus. Kuitenkin tuosta Rosenbergin tapauksesta jäi sellainen kuva, että siinä ihmisiä tuomittiin melko helposti, ja osa noista atomipommia koskevien tietojen luovuttajista saattoi toimia esimerkiksi "hyvässä uskossa", mikä tarkoittaa sitä, että heitä oli ehkä kehotettu olemaan rehellisiä Neuvostoliittoa kohtaan, ja antamaan tietoja noista aseista, joita he olivat olleet kehittämässä. Mutta kuitenkin itse olen sitä mieltä, että olisi ollut kuitenkin ihmeellistä, jos Neuvostoliitto olisi ollut täysin riippuvainen tuosta vakoilurenkaasta saadakseen tietoja, joiden avulla he valmistivat ydinpommin.


Toki myös Igor Kurtšatov oli ydinfyysikko, ja tietenkin hän saattoi sitten kehittää osan noista pommin rakentamiseen tarvittavista teorioista ihan itse. Myös tietenkin Andrei Saharov sekä kaikki muut tuon kyseisen projektin kanssa työskentelevistä tiedemiehistä olivat luovia sekä lahjakkaita ihmisiä, joten myös he saattoivat sitten kehittää noita imploosiomekanismeja itse ilman Los Alamosin kansallisesta laboratoriosta vuodettuja papereita. Imploosiomekanismi on "ainoa oikea tapa" valmistaa ydinpommi. Siinä palloksi muotoillun plutonium-levyn sisään asetetaan plutoniumista tehty pallo, jota vasten räjähdesegmentit puristavat kuorta, ja tuo pallo asemoidaan imploosiomekanismin keskelle nailonilla tai kumilla, jonka läpi nuo plutonium-kuoren kappaleet sitten "kyntävät" tiensä, kun voimakkaasta räjähteestä valmistettu segmentti työntää niitä toisiaan vasten.


Tuolloin kahden plutonium-kappaleen kosketuspinta on mahdollisimman suuri, jolloin tarvittavan plutoniumin määrä on pienempi kuin silloin, mikäli käytössä olisi tykkilaite, jossa kaksi plutonium-palasta ammutaan toisiaan vasten. Tietenkin myös uraania voidaan käyttää pommien valmistamiseen, mutta se vaatii taas valtavia kemian tehtaita, joten siksi kaikki vakavasti otettavat ydinasevaltiot ovat päätyneet plutoniumin käyttöön pommeissa, vaikka sen tuotanto vaatiikin ydinreaktoreita. Kun tuota Rosenbergien toimintaa ajatellaan tarkemmin, niin jossain vaiheessa kyllä olen miettinyt, että mitä tietoja he oikeastaan antoivat Neuvostoliitolle, koska reaktio oli niin kamalan jyrkkä.


Ja miksi esimerkiksi Ethel Rosenbergin veljen David Greenglassin väärä lausunto tai sitä koskeva lausunto vuodelta 2008 on salattu, ja miksi häntä ei olla tuomittu väärästä valasta? Ja miksi oikeudenkäynnin asiakirjat vuodelta 1950 on myös pidetty salaisena, vaikka tuo tapaus varmasti saa ihmisten uskon oikeuteen horjumaan? Myöskään missään ei ole tullut selvitetyksi miksi Ethel Rosenbergin veljen lausuntoa oli oikeuden taholta pidetty tuolloin erittäin uskottavana, vaikka perheenjäsenenä häntä ei kuultu valan velvoittamana? Eli mikä tuolloin aikoinaan oli niin sanotusti "homman nimi", kun tuollainen ainutkertainen tuomio annettiin ilmeisesti melko hatarien todisteiden pohjalta?

https://en.wikipedia.org/wiki/Julius_and_Ethel_Rosenberg

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ethel_ja_Julius_Rosenberg

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Wednesday, July 26, 2017

Kiristäminen on ruma teko myös politiikassa, ja aina löytyy argumentteja vahvan presidentin viran puolesta sekä sitä vastaan


Monet meistä normaaleista kansalaisista varmasti pelkää ja samalla tyrmistyy, kun eteen tuodaan lehti, jossa kerrotaan suoraan, että valtion johtoa on vaadittu ulkoapäin tekemään tiettyjä päätöksiä, jotta muut maat päättäisivät päästää sen johdon ikään kuin omaan kabinettiinsa, ja samalla hyväksyvät sitten tuon toisen valtion johdon ikään kuin vertaisekseen. Samalla kuitenkin voidaan sanoa, että kaikki hallitukset voidaan samalla leimata myös konservatiiveiksi, jos ne ajavat jotain sellaista politiikkaa, mistä ei muilla ole vielä kokemusta.


Se että Puolan hallitus oli päättänyt säätää lain, joka ottaisi presidentiltä pois oikeuden nimittää ylempiä tuomareita on tietenkin tyrmätty kautta koko EU:n, mutta kun puhutaan siitä, miksi se on niin kamalan tärkeä asia, niin silloin voidaan sanoa, että tuo laki onnistuessaan saattaisi vettä sellaisten tahojen myllyyn, jotka vaativat koko presidentin viran lakkauttamista. Vaikka tuo asia saattaa vaikuttaa hyvin utopistiselta, niin maailmassa on paljon ihmisiä, joiden mielestä koko presidentin viran voisi samalla tehdä täysin seremonialliseksi, niin että hänellä ei olisi yhtään mitään valtaa. Ja se sitten varmasti on täysin uutta meille, jotka olemme eläneet vahvojen presidenttien maassa.


Jos Puola lakkauttaa presidentin viran, niin se tuo sitten painetta myös Suomea sekä muita presidenttien johtamia valtioita kohtaan, että ne "tekisivät tarkastuksia" perustuslakiinsa. Tai siis oikeastaan presidentti johtaa maassamme ulkopolitiikkaa jos ei mukaan lasketa EU-suhteita, sekä tekee tietyt virkanimitykset, ja tämä asia on sitten se, mistä usein tulee sellaista kinastelua, että siinä viedään ihmisten sotilasarvoja sekä tunteet kuumenevat puolin sun toisin.


Tai niin ainakin ennen toimittiin, ja sitten tuollaisen presidenttiä arvostelleen henkilön päätä ikään kuin tarjottiin uutisissa kansalle ikään kuin vadille lepytykseksi siitä, että tuollainen presidentin asemaa arvostellut henkilö oli rohjennut avata suunsa tasavallan korkeinta johtoa sekä vallitsevaa käytäntöä vastaan. Tuolloin oli ennen tapana sitten esittää mukavia vihjauksia näistä asioista mediassa, ja sitten tietenkin jokainen presidentille itseään tykö tekevä henkilö kävi esittelemässä omia sotilasarvojaan televisiossa.


Presidentin asemaa ei koskaan ole maassamme saanut kyseenalaistaa ilman seuraamuksia, mikä sitten tietenkin aiheuttaa hiukan kummastusta muiden ihmisten silmissä, kun kaiken maailman jääkiekkoilijat sitten kävivät televisiossa tukemassa presidenttiä, tai jatkuvasti jonkun täytyi kohotella kulmiaan noissa kirjoituksissa, mitkä edelsivät proskirpitiota, eli tuon presidenttiä arvostelleen henkilön erottamista esimerkiksi reservinupseeriliitosta. Tuolloin sitten tietenkin jokaisen toimittajan piti päästä vähän nälvimään tuota henkilöä, joka uhrattiin yhteisen hyvän edestä, "koska niin oli aina ennenkin tehty". Mutta oliko tuollainen presidentin toiminnan tai valtaoikeuksien arvostelu sitten sen väärti, että jollekin henkilölle piti sitten lähteä tekemään psyykkistä sekä fyysistä väkivaltaa?


Toki on presidentin asia, kenelle hän sotilasarvoja jakaa, sitä en kyllä lähde kiistämään. Mutta onko tuollainen vahva presidentti sitten kuitenkaan poliittisesti sitoutumaton? Yhteen ihmiseen on helpompi vaikuttaa kuin ryhmään ihmisiä. Ja jos presidentti sitten tekee päätöksen tuomarien nimityksestä väsyneenä tai muuten harkitsematta asiaa, niin tulos voi olla se, että korkeimmassa oikeudessa istuu henkilö, jonka toiminta poikkeaa kovin paljon siitä, mihin olemme tottuneet tai mitä pidämme oikeana. Vahvan presidentin viran kannattajat ovat perustelleet kantansa sillä, että virkamiesten ja tuomarien virkojen täyttäminen pitää olla ripeää, joten noissa asioissa Eduskunta vain hidastaisi tällaisia nimityksiä, joita kuitenkin pidetään hyvin tärkeinä järjestelmän toimivuuden kannalta.


Samoin ulkopoliittisen vallan keskittämistä presidentin käsiin pidetään yleensä itsestäänselvyytenä, niin sen perusteluna on ollut se, että presidentin vahvat ulkopoliittiset oikeudet sitten takaavat sen, että hän voi politiikasta riippumattomana  ja ikään kuin Eduskunnan yläpuolella olevana vallankäyttäjänä tehdä tuolloin tärkeitä päätöksiä täysin itsenäisesti. Ja Eduskunnan hajottamista koskevaa oikeutta on perusteltu sillä, että tuolla tavoin voidaan korruptoituneita poliitikkoja sitten erottaa tuosta valtiollista päätöksentekoa koskevasta työstä, jos se on presidentin mielestä surkeaa. Kuitenkaan kukaan ei ollut ajatellut, että presidentti saattaisi käyttää tuota oikeuttaan hajottaa Eduskunta jotenkin väärin, kunnes tuo asia siitä, että mitä jos hän sitten vain haluaisi jatkaa virassaan yli vaalikauden ilman vaaleja kävisi toteen.


Joten sen takia tuo oikeus otettiin häneltä pois, koska tuolloin sitten pyrittiin poistamaan se mahdollisuus, että presidentti sitten esimerkiksi peittelisi tuolla toimenpiteellään virassa tehtyjä rikkomuksia. Kyseinen oikeus hajottaa parlamentti on muutamissa maissa aiheuttanut sen, että esimerkiksi valtion yksinvaltaiseksi johtajaksi itsensä nimittänyt presidentti on rampauttanut lakien säätämisen yksinkertaisesti vain hajottamalla parlamentin.  Vaikka presidentti varmasti pyrkii käyttämään valtaansa oikein, niin kuitenkin hänkin on vain ihminen. Jokaisella ihmisellä on tunteet sekä poliittinen ja myös moraalinen kantansa lähes kaikkiin mahdollisiin asioihin, ja siksi voi olla niin, että jossain tilanteissa hän toimisi ehkä harkitsemattomasti tai äkkipikaisesti.


Kun puhutaan esimerkiksi Puolan valtion suhteesta katoliseen kirkkoon, niin kaikki me tiedämme tuon maan johdon suhteen esimerkiksi aborttiin, ja onneksi päätöstä abortin laillisuudesta ei tehdä tällä hetkellä Suomessa, koska tuo asia sitten varmasti saisi aikaan melkoisen mylläkän Eduskunnassa, ja sen rinnalla esimerkiksi homoavioliitot voisivat jäädä hyväksi kakkoseksi. Ja onneksi minäkään en tuosta asiasta joudu kirjoittamaan, koska maassamme on laki, joka sallii raskaudenkeskeytykset ja niin on eduskunta katsonut hyväksi. Eikä tuota lakia olla nyt sitten ainakaan toistaiseksi muuttamassa. Kuitenkin vahvat presidentit ovat joidenkin ihmisten mieleen, koska heitä voi sitten käydä kumartelemassa, kuten varmaan jokainen on maassamme huomannut.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/puola-tyrmasi-eu-n-ukaasit-emme-hyvaksy-kiristamista/6515524#gs.jViRdqQ

https://metsantarinoita.blogspot.fi/

Friday, June 2, 2017

Amerikkalaiset sitten saivat Trumpissa sellaisen presidentin mitä he halusivat, mutta tuo valinta osoittaa sen, että ihmiset ovat kyllästyneet politiikkaan


Donald Trump on taas tehnyt sen, miksi häntä on pelätty todella paljon. Tuoi mies on irtisanoutumassa Kioton ilmastosopimuksesta, joten kai hän sitten aikoo ryhtyä käyttämään kumivenettä matkalla Valkoisesta Talosta kongressiin. Se miten Trump on toiminut tuon valtion nimeltään USA johdossa on saanut amerikkalaiset häpeämään. Mutta kun tätä miestä ajatellaan persoonallisuutensa kautta, niin voi ihan hyvällä omalla tunnolla sanoa sellaisen asian, että amerikkalaiset saivat sen mitä he halusivat. Myös Suomessa voi käydä niin, että maamme johtoon nousee joku henkilö, jota emme sinne ehkä haluaisi.

Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi Andy McCoy voisi aivan hyvin asettua presidenttiehdokkaaksi, jos hän vain saa tarpeeksi nimikirjoituksia kannattaja-listaansa. Ja ehkä sitten hän voisi vedota maamme Rock-nuorisoon. Eli jos tämä skenaario viedään loppuun asti, niin me voisimme sitten päästä nauttimaan presidentti sekä rockmuusikko McCoyn vallankäytöstä  ainakin kuudeksi vuodeksi. Näet presidentti on valittava ehdolla olevien ihmisten joukosta, ja jos henkilö sitten saa tarpeeksi ääniä, niin silloin hän tietenkin on presidentti, koska keskusvaalilautakunta ei näe mitään eroa sillä, että onko ääni annettu pilanpäiten vai aivan tosissaan. Ja presidenttiehdokkaaksi sitten pääsee jokainen syntyperäinen suomen kansalainen, joka saa omalle kannatuslistalleen tarpeeksi nimikirjoituksia.

Kuten monissa muissakin asioissa on käynyt, niin tässäkin tapauksessa pitää ihmisten ihan itse miettiä, että tätäkö he sitten oikeastaan halusivat, kun ryhtyivät äänestämään tuota hyvin persoonallista sekä värikästä kieltä käyttävää poliitikkoa, jonka tapa puhua on varmaan vedonnut hyvin moniin ihmisiin USA:ssa sekä muualla. Tuollainen hyvin värikäs persoona varmasti onnistuu aina  saamaan sellaisia ihmisiä taakseen, jotka muuten jättäisivät äänestämättä, mutta voin kyllä samalla sanoa sen, että tuon miehen tapauksessa on unohtunut sellainen asia, että vain ne uurnilla annetut äänet ratkaisevat siinä, tuleeko hän valituksi hakemaansa tehtävään. Meillä Suomessa ei ole niin paljon kokemusta tällaisesta vaalitavasta, missä kaikki on puhdasta “showta”, ja ihmisiä huudatetaan kuin rock-konserteissa.

Ainoa mikä tuossa kampanja-tavassa on tärkeää, että ihmiset katsovat televisiota, ja kiinnostuvat nimenomaan tämän ehdokkaan sanomasta sekä hänen esiin tuomistaan asioista. Ja tuossa mallissa sitten kiinnostusta ehdokkaaseen sitten herätetään lähes keinolla millä hyvänsä. Viimeisin malli tästä kiinnostuksen herättämisestä on se, että joku aikuisviihdetähti käy kertomassa äänestävänsä jotain ehdokasta, koska tämä kertoo “selvästi sen mitä mieltä hän on mistäkin asiasta”. Tuon tekniikan tarkoitus ei ole vakuuttaa äänestäjiä suoraan, vaan saada ihmiset kiinnostumaan kyseisen ehdokkaan tukiryhmän toimittamasta aineistosta.

Tuolloin ihmisiä kannustetaan käymään tuon poliitikon kotisivuilla sekä muutenkin tutkimaan sitä, mitä hän todella sanoo, ja se sitten on joillekin ollut vähän uutta. Tuohon kiinnostuksen herättämiseen kuuluu myös “antimainonta”, eli siinä ehdokasta ehkä hiukan pilkataan tai muuten häntä kohdellaan hieman “alentuvasti”. Mutta tuolloin pitää muistaa se, että mitään “pilailu-ääniä” ei ole vaalilautakunnan silmissä olemassa, vaan kaikki äänet, jotka voidaan hyväksyä merkitsevät sitä, että joku saa sitten merkitä tililleen kannatusta. Ja tuolla tavoin sitten se, kumpi kuka ehdokkaista oli äänestäjistä toista parempi mitataan sillä, että kenellä noista ehdolla olevista henkilöistä on eniten ääniä omassa äänestyslippu-kasassa.

Tuolloin sitten on henkilö valittu virkaansa tai tehtäväänsä, vaikka ne äänet olisi sitten miten pilanpäiten annettuja. Syy miksi tällainen Trump nyt sitten on noussut valtaan johtuu siitä, että ihmiset ovat kautta koko maailman kyllästyneitä poliittisiin päättäjiin, jotka eivät kuitenkaan äänestäjien mielestä aja kenenkään muun kuin oman itsensä sekä oman edustamansa ryhmän asioita. Tällä tarkoitan sitä, että mitään käytännön asioita ei yksikään edustaja tai presidentti koskaan ihmisille anna ainakaan heidän omasta mielestään.

Tällainen ajattelutapa sitten aiheutti sen, että meidän maassamme pääsi parlamenttiin myös eräs nyrkkeilijä lähinnä siksi, että hän oli hiukan erilainen kuin muut ehdokkaat. Maailmassa eli länsimaissa on monia ihmisiä, jotka eivät koskaan ole päässeet hyötymään esimerkiksi mistään talouskasvusta, ja samalla esimerkiksi juuri amerikassa on miljoonia ihmisiä, joilla presidentinvaihdos tarkoittaa vain uusia sotia. Ja uusi sota taas näkyy tavallisten miesten kohdalla vain siinä, että he lähtevät ryömimään johonkin kaukaiseen maahan kasarmien edestä ryömimästä.

Kun puhutaan siitä, kuinka väsyneitä amerikkalaiset ovat sotaan, joka on jatkunut ties kuinka pitkään, ja tulee vielä edelleen jatkumaan, niin tietenkin se, että televisio on täynnä pelkkiä ikäviä asioita varmasti stressaa noita ihmisiä. Ei varmaan merijalkaväen miehistä ole mukavaa tuijottaa televisiosta jatkuvia “yanks go home”-mielenosoituksia, kun he  itse ovat juuri vaarantanut henkensä tuolla kaukana jonkun “hyvän asian” takia.

Toki se on myönnettävä, että ehkä jostain afgaanista ei ole mukavaa, kun amerikkalaiset räiskivät häntä tai jotain hänen tuttavaansa konekiväärillä. Toisaalta kukaan noista kentällä toimivista sotilaista ei varmaan sinne Afganistaniin ihan huvikseen olisi ollut lähdössä, vaan päätös tuosta operaatiosta tehtiin jossain muualla kuin noiden miesten biljardipöydän ääressä.  Mutta toki voidaan aina sanoa, että mikään valtio ei vain saa rakentaa omaa turvallisuuspolitiikkaansa sekä asevoimiaan sokean luottamuksen varaan, vaan aina pitää olla varautunut pahimpaan.

Joten valtio tietenkin noudattaa sellaista politiikkaa, että “sic vas et pacem  para bellum” joka tarkoittaa latinaksi “jos haluat rauhaa, niin valmistaudu sotaan”. Tuo on siis malli, minkä mukaan realistista turvallisuuspolitiikkaa tehdään, mutta siihen tietenkin liittyy sellainen aspekti, että sama asia joka näyttää hyvältä valtion johdon mielestä ei ehkä ole aivan niin upeaa niistä miehistä, jotka ryömivät kasarmien edessä saadakseen palkkansa ja ehkä paikan jossain yliopistossa.

Amerikkalaisten tapa käydä tuota “terrorismin vastaista sotaansa” on hiukan raukkamaista, eli siinä käytetään paljon robotteja, joiden pudottamisesta ei seuraa niitä käyttäville valtioille miehistö-tappioita, mutta kuten tiedämme, niin jokainen maailman sotilasjohtaja varmaan kuitenkin mieluummin kirjaa vastapuolen kuin omiensa tekemiä tappioita. Ja aina voimme sitten lohduttautua sillä, että eipä tuo talibanien sekä muiden jihadistiryhmien kalusto niihin miehitettyihinkään koneisiin tehoa, eikä muutenkaan esimerkiksi poliisien tapa käyttää voimaa ole mitenkään erityisen urheilullista tai reilua.

Näistä operaatioista tehdään aina päätös ulkopoliittisen johdon toimesta, ja näiden operaatioiden ylin hyväksyjä istuu tällä hetkellä USA:ssa osoitteessa Pennsylvania Avenue 1600. Kun palataan taas siihen, että äänestäjät itse ovat tuon Trumpin sinne Valkoiseen taloon Pennsylvania avenue-kadun varrelle lähettivät, niin ehkä tämä sitten avaa ihmisten silmät sille, että joskus saattaa myös äänestäjä tehdä vääriä valintoja.


Mutta ehkä sitten myös Suomessa tämä Herra Trump avaa ihmisten silmät sille, että aina ei äänestäjä saa sitä, mitä hän haluaa, vaan sitä mitä hän tilaa. Ja kuten tiedämme, niin voihan tämä tilanne sitten tulla eteen myös Suomessa, eli joku rock-muusikko voi sitten ryhtyä pilanpäiten ehdokkaaksi, jolloin hän voi sitten saada taakseen sen verran ääniä, että pääsee presidentiksi asti. Joten mitä pitäisitte sitten siitä jos meillä olisi presidenttinä joku Andy McCoy, jota mikään ei muuten estä pyrkimästä presidentiksi meidän suloisessa maassamme.  

https://sites.google.com/view/trumpjaamerikankansa/etusivu

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Sunday, May 14, 2017

Rikokseen yllyttämisestä sekä siitä, miten vallan käyttäjiin pitäisi suhtautua, ettei henkilö itse joudu vaikeuksiin


Yksilön suhde valtaan on hyvin erikoinen juttu, ja yleensä siitä näkyy sellaisia asioita, kuin miten ihminen on kasvatettu. Jos henkilö suhtautuu valtaan jotenkin niin, että hänen ei tarvitse mitenkään kritisoida simiehen määräyksiä, niin silloin tuo henkilö on jotenkin väärin kasvatettu. Toki tuo kritiikin käyttö esimiestä kohtaan on varmasti sallittua ainakin normaaleissa töissä, tai niin ainakin itse olen asian ymmärtänyt.

Kun puhutaan esimerkiksi Nürnbergissä annetuista tuomioista, niin silloin perusteena tuomion antamiselle oli se, että vaikka esimies oli käskenyt tehdä asioita, jotka olivat tuomittavia, niin kuitenkaan hänelle ei kaikkea olisi tarvinnut kertoa. Tuossa oikeudenkäynnissä tuomittiin henkilöitä, jotka olivat suoranaisesti komentaneet alaisiaan tekemään rikoksia, sekä niitä jotka olisivat voineet estää rikoksen tai esimerkiksi ilmi-antamalla vainottuja edesauttoivat oman henkilökohtaisen- tai oman itsensä edustaman ryhmän aseman kohottamiseen esimerkiksi suurempien ruoka-annosten tai pidättämättä jättämisen muodossa.

Kun keskustellaan kriittisestä suhtautumisesta valtaan, niin ensin pitää tehdä selväksi se, että edustaako tuo esimies valtiota vai yksityistä toimijaa, koska jos työpaikalla tapahtuu jokin onnettomuus tai vastaava asia, niin silloin tietenkin se mitä laki määrää tutkimuksesta sekä yhteistyöstä viranomaisten kanssa on ainoa oikea tapa toimia, ja jokainen joka haittaa tutkimuksia varmasti saa siitä rangaistuksen. Laki on nimittäin tehty puolustamaan heikommassa asemassa olevia henkilöitä.


Kritiikin käyttö esimiesasemassa olevaa henkilöä ja hänen antamiaan käskyjä kohtaan on tietenkin sellainen asia, joka aina välillä tulee esiin myös eräiden ihmisten kirjoittamissa kirjoituksissa. Nimittäin jos armeijan esimies komentaa alaistaan ampumaan esimerkiksi siviiliä, niin aina välillä tulee eteen sellainen asia, että tuo käsky opetetaan ikään kuin hiukan väärin. Kun puhutaan siitä, mitä tarkoittaa laiton käsky sekä sen totteleminen, niin tuossa asiassa voidaan viitata Nürnbergin sotarikoksia koskevaan käytäntöön, mikä perustuu taas kaikissa länsimaissa vallalla olevaan käsitykseen siitä, että yllytys rikokseen on myös rikollista, ja siitä tuomitaan yllyttäjät vähintään samoihin rangaistuksiin kuin mitä itse tekijäkin saa.


Tuon termin “Rikokseen yllyttäminen” on määritellyt rikolliseksi maamme rikoslaissa Keisari sekä Suomen Suuriruhtinas Aleksanteri III, joka sääti tuon lain kansalaisten turvaksi. Tuota lain säätämistä tuo keisari ei tehnyt kuitenkaan minkään torpparin turvaksi, vaan siksi että hän itse olisi paremmassa turvassa. Kun sekä rikokseen suoranaisesti syyllinen henkilö tuomittiin, niin silloin tietenkin kaikki oli kohdallaan, mutta miksi myös yllytys eli välillinen syyllisyys tuomittiin samalla tavoin kuin se, mitä itse rikoksen tekijäkin sai johtui siitä, että esimerkiksi joku korkea aatelismies olisi saattanut maksaa palkkamurhaajalle keisarin tappamisesta, ja sitten itse selvitä tuosta “välimiehen” palkkaamisesta ilman rangaistusta.


Kuitenkin noissa tapauksissa, missä palkkamurhaajaa on käytetty iskun tekemiseen sisältyy asiaan pelko siitä, että joku aikoo sitten uusia tuon iskun, joten siksi tuollainen “välimiehen” palkkaaminen on rikollista. Yleensä noissa tapauksissa itse rikoksen tekijä sai tuomion murhasta, mikä merkitsi sitten varoittavaa esimerkkiä kaikelle kansalle, mutta rikokseen yllyttäjä sai sitten kovennetun tuomion. Kaikkein kielteisimmin suhtauduttiin tietenkin henkilöihin, jotka tekivät ymmärtämättömistä rikollisia. He saattoivat esiintyä esimerkiksi tuomareina, ja pyytää jotain lukutaidotonta henkilöä tekemään rikoksia puolestaan.


Tuolloin tietenkin tuloksena oli äärimmäisen kova rikos, mikä sitten sai varmasti monen hallitsijan niskakarvat nousemaan pystyyn. Vaikka lukutaidoton ehkä voisi vaikuttaa monen ihmisen mielestä jopa ymmärtömättömyytensä takia syyttömältä, niin kuitenkin hänet piti tutkia siksi, että saatiin tietää, kuka sellaisen ihmisen oli kasvattanut, joka ei tiennyt murhan olevan rikos? Jos ihminen ei tiedä, että toisen hengen riistäminen sekä kaikkinainen väkivalta, mitä toiseen ihmiseen kohdistetaan on rikollista, niin miten hän voi ylipäätään missään sitten elää? Tuollaisen asian ymmärtäminen on tietenkin kaikkien yhteiskunnallisten toimintojen edellytys. Eli jos ihminen ei yksinkertaisesti käsitä, milloin hän tekee rikoksen, niin silloin varmasti olisi hyvä laittaa tällainen henkilö esimerkiksi Niuvanniemen sairaalan, jossa hänelle tämä asia sitten kerrotaan.


Kuitenkin on ihmisiä joiden on vaikea käsittää sitä, mitä ylipäätään sana “pahoinpitely” tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että toiselle tehdään fyysisiä vammoja, ja se sitten tietenkin pitää sisällään esimerkiksi glykolin juottamisen kavereille ja muun työpaikalla tapahtuneen kiusaamisen, kuten ovien sulkemisen käsille. Ja sitten tietenkin jos puhutaan henkisestä kiusaamisesta, niin aina välillä eteen tulee tapauksia, missä henkilöä on alennettu sekä häntä on kiusattu niin, että lopulta on tullut aika hakea kättä pidempää. Toki tuo henkilö, joka väkivaltaan turvautuu tuomitaan murhasta, mutta se mitä nuo kiusaajat saavat on sitten aivan yhtä kova tuomio, kuin mitä varsinainen murhaajakin saa. Kiusaaminen saa tuolloin sellaisen termin, kuin “yllytys rikokseen”, mikä sitten tuo näille henkilöille eteen rikoslakiin perustuvan syytteen “yllyttämisestä rikokseen”.


En muuten muista sitä, että onko maassamme rikoslakiin kirjattu termiä “pakottaminen rikokseen”, mutta kuitenkin noissa tapauksissa sitten on myös tekijä tuomittu, vaikka pakotus onkin osittain osoitettu todeksi. Tuolloin on vedottu siihen, että vaikka esimerkiksi pahoinpitely on tapahtunut aseen edessä, niin kuitenkin tuolloin tekijä olisi voinut jotenkin kieltäytyä täyttämästä tuota käskyä. Rikoslakiin on muuten merkitty tuossa tapauksessa sellainen asia, että esimerkiksi potkut töistä tai niillä uhkaaminen ei ole mikään syy ryhtyä pahoinpitelemään toisia ihmisiä.


Tuolloin muutenkin olisi syytä tuollaisesta esimiehestä tehdä kantelu, koska kyseinen henkilö saadaan silloin varmasti aisoihin. Rikoksen salaaminen muuten on rikollista, ja jos jonkun yhtiön pomo on vaatinut alaisiaan tekemään rikoksia yhtiön palveluksessa. Vaikka joku asia olisi “vain” onnettomuus, niin kuitenkin se voidaan milloin vain avata uudestaan. Ja jos henkilövahinkoja on sitten tullut, niin seurauksena on sitten ikuinen merkintä henkilöiden työturvallisuutta koskeviin tilastoihin. Tuolloin varmasti kannattaa alaa vaihtaa, koska jos sitten sattuu samanlainen vahinko uudelleen, niin seuraukset voivat olla ennalta arvaamattomia. Eikä ainakaan tuollaisella teolla tai tapauksella kannata lähteä missään leveilemään, koska seinillä korvat on.

Se tarkoittaa sitä, että ravintolat ovat täynnä ihmisiä, jotka haluavat uusia työpaikkoja, ja silloin on edessä varmasti uusi tutkinta jos tapauksesta aletaan kertoa sellaiseen sävyyn, että siinä meni sitten ikävä henkilö manan majoille. Tuollainen repliikki päätyy hyvin äkkiä poliisitutkintaan, ja jos työpaikka sitten osoittaa sellaisia asioita, että esimerkiksi tulokkailla on taipumus saada palovammoja tai sitten putoilla katoilta, niin seurauksena voi olla se, että työt sitten loppuvat kyseiseltä yhtiöltä, koska se katsotaan turvattomaksi työpaikaksi. Tai pahimmillaan ei tuollaisten “vitsiniekkojen” tarvitse enää mitään muutakaan työtä tehdä, kun heiltä viedään tulityö- sekä työturvallisuuskortit mahdollisesti törkeän huolimattomuuden takia, ja tuohon muuten riittää se, että esimerkiksi turvapuhelimet on jätetty lataamatta. Tuon asian varmistaminen on työnjohdon vastuulla. Ja samalla tietenkin jokainen työväkeen kuuluva on velvollinen katsomaan laitteen toimivuuden.

https://sites.google.com/view/oikeudenkaytto/etusivu

Sunday, May 7, 2017

Miksi joku haluaa purkaa valtioliittoja sekä miksi ylipäätään on etnisiä vähemmistöjä?


Kun puhutaan valtioiden välisistä suhteista, niin tietenkin välillä tulee eteen tilanne, missä joitakin valtioiden välisiä sopimuksia aletaan arvioida syystä tai toisesta uudelleen. Tuollainen tilanne tulee usein eteen silloin, jos valtioiden välillä on ensin valinnut esimerkiksi avunantosopimus, mikä sitten on muodostunut yksipuolisesti tulikituksi opinkappleeksi, missä toinen osapuoli on vain hyötynyt, tai muuten toiminut sopimuksen henkeä vastaan.

Tuollaisia tilanteita on syntynyt varsinkin kuningasvallan aikaan, kun kuningas on tehnyt sopimuksen jonkin alueen johtajien kanssa, ja ehkä tuo alunperin puolustusta koskeva sopimus on sitten muuttunut sellaiseksi, että toinen osapuoli vain jostain syystä jatkuvasti sivuutetaan. Tuolloin sopimukset olivat kuninkaan omissa nimissään tekemiä, mutta ne sitoivat koko valtiota. Näet tuolloin kuningas oli jumalan edustaja maan päällä, ja ainoastaan paavi oli nimellisesti hänen yläpuolellaan, mutta usein tuo Rooman kirkon johtaja ei mitenkään puuttunut siihen, mitä kuninkaat omilla maillaan tekivät.

Yleensä tuollainen sopimus on saattanut koskea esimerkiksi alue-liitoksia, joissa kumpikin osapuoli on aluksi katsonut hyötyvänsä, ja samoin syy miksi joku alue  on vapaaehtoisesti liittynyt toiseen, on ollut se, että toinen osapuoli on luvannut kunnioittaa tuon alueen ihmisten perinteisiä elinkeinoja kuten kalastus sekä mahdollisesti torikauppaa, Noiden elinkeinojen harjoittaminen on ehkä laissa säädetty siten, että tuon alueen asukkailla on yksinoikeus noihin elinkeinoihin.

Mutta kuten varmasti tiedämme, niin elinkeinorakenteen muutos voi sitten aiheuttaa hyvin ikäviä asioita tuollaisella alueella, koska se saattaa sitten johtaa suhteiden negatiiviseen kehitykseen, ja varsinkin jos torikaupan kaltaisia asioita varataan jollekin kansanryhmälle, niin se sitten aiheuttaa tilanteen, missä joku sitten päättää hyötyä noista asioista. Se mikä tällaiselle alueelle on usein luvattu, on se että torikauppias voi vaatia sitä, että hän palvelee asiakkaita omalla kielellään, ja että esimerkiksi virkamiehen on tuotava tulkki paikalle, jos toinen osapuoli ei sitten tuota kieltä satu osaamaan.

Tällainen tilanne usein sitten saa aikaan sen että esimerkiksi kuninkaan lähipiiri voi silloin ryhtyä kuiskuttelemaan kuninkaan korvaan sellaisia asioita, että “missään muuallakaan ei majesteetin tarvitse tuollaista tehdä”. Tämä tietenkin saattoi aiheuttaa sen, että kuningas ei maksanut palveluksista, joista hänen piti maksaa. Se oliko tuollainen toiminta sitten kuninkaan itsensä komentamaa, vai tehtiinkö sitä muiden toimesta hänen nimiinsä, jotta tuo valtionpäämies voitiin eristää yhteiskunnasta.  Oli paljon parempi kaikille, että  Toki monissa voidaan sanoa, että kuningasta  saatettiin johtaa harhaan, ja ehkä lääninherrat sitten väittivät maksaneensa noista palveluksista, vaikka olivat panneet rahan omiin taskuihinsa tai väärentäneet kuitin. Tilanne saattoi olla myös sellainen, että lukutaidoton sotilas oli yksinkertaisesti ymmärtämättömyyttään laittanut rahan taskuunsa ja lähtenyt oluelle.

Vaikka laki sanoo jotain, niin silloin voidaan kuningasta vaivata sillä, että lakia voidaan aina muuttaa. Samoin nimenomaan vanhoissa sopimuksissa kaupankäynnillä tarkoitetaan nimenomaan torikauppaa eikä mitään supermarketteja. Tuollainen asia saattaa vaikuttaa hyvin pieneltä, mutta se saattaa merkitä tuollaisen etnisen alueen väestölle hyvin paljon. Näet noissa paikoissa ammatit sitten periytyvät isältä pojalle, ja se sitten saattaa aiheuttaa vakavia taloudellisia menetyksiä tuollaisen alueen kalastajille, jos esimerkiksi kalaa aletaan tuoda muualta. Samoin tuo toinen osapuoli sitten saattaa joutua halveksituksi omien ammattiensa takia.

Yksi väestönryhmä joka Euroopassa on joutunut vainon kohteeksi ammattiensa takia ovat juutalaiset, jotka ovat euroopan sisällä oleva pikemminkin uskonnon takia etninen ryhmä, jonka elinkeinot ovat olleet perinteisesti pankkitoiminta sekä myös taiteen tekeminen. Ja tietenkin se että heiltä oli maaan omistaminen kiellettyä, mikä sitten pakotti tuota kansanryhmää myös perimään korkoa esimerkiksi lainaamastaan rahasta, koska piti heidänkin jostain saada rahaa elämiseensä. Syy siihen, miksi nimenomaan juutalaiset joutuivat harjoittamaan rahan vaihtamista sekä pankkitoimintaa ja nimenomaan rahan lainaamista sekä teatteritoimintaa johtuu siitä, että tuohon aikaan toreilla myytiin lähinnä omassa maassa kasvatettuja tuotteita, ja vaikka maat olivat torpparien viljelemiä, niin nuo tuotteet piti tietenkin esittää tuolle alueen työnjohdolle, joten juutalaiset eivät mitään saaneet viljellä.

Tai ainakaan viljelyksien tuotteita ei saanut myydä, joten siksi heidän elinkeinonsa muuttui rahanlainaamiseksi, mikä johti ehkä osittain siihen, että pankkitoiminta sekä talous- ja kulttuurielämä valui heidän käsiinsä.  Kuitenkin tuo koron periminen tietenkin muuttui tuolloinkin  joskus sellaiseksi, että voitiin puhua koronkiskonnasta, mikä sitten sai aikaan sen, että ihmiset saivat kohtauksen. Toki pankkitoimintaa sekä rahan lainaamista harjoittivat myös kristityt, ja kuuluisin rahan lainaamisella rikastunut suku on tietenkin Medicien perhe.

Tietenkin tuollainen toiminta sai aikaan sen, että kun ihmiset eivät viitsineet maksaa velkojaan takaisin, niin silloin he alkoivat syytellä noita rahanlainaajia eli pankkiireja koronkiskonnasta. Kuitenkin pankkitoiminta vaatii vaitioloa, että kukaan uskaltaa sieltä rahaa lähteä hakemaan, ja tuosta rahan lainaamisesta sitten tuli myöhemmin pankkitoimintaa siten, että koska rahanvaihtajat eivät voineet rahaa pitää mukanaan, tai kolikoita tarvitseva ei voinut jäädä kaupunkiin, niin nuo rahanvaihtajat kirjoittivat kuitteja, joita vastaan toisessa kaupungissa oleva vastaavaa toimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja sitten antoi kolikoita takaisin.

Mutta ongelma oli siinä, että kultarahoja vaihtoi hopeaan tai pronssiin lähinnä ritarien luokka, koska tavallisista elintarvikkeista ei kovin suuria laskuja tullut, mutta noita tuotteita sitten ostettiin usein. Kuitenkin kultaraha oli sellainen asia, että sen arvo oli valtavan suuri verrattuna kansan rahaan. Ja silloin piti tuo raha vaihtaa pienempään, koska kojujen pitäjä ei voinut maksaa takaisin kultarahoista, joita hänellä ei saanut olla edes ehkä hallussaan. Ja tietenkin joskus ritarit maksoivat asioista, joista ei olisi pitänyt maksaa. Se sitten altisti nämä ihmiset kiristykselle. Mutta sitten tietenkin papit tekivät samaa, ja joskus seurakunnan kassa sitten päätyi erilaisiin rientoihin.

Jos pappi oli juopotellut sekä tuhlannut kirkon kunnostamiseen varatut rahat, niin silloin hän varmasti joutui luopumaan omasta virastaan, mutta kyllä hätä keinot keksii. Nimittäin tietenkin juutalaisia voitiin syyttää myös tästä asiasta, ja samoja syytöksiä latelivat myös perheenisät, joiden piti tuoda markkinoilta kotiin syötävää, mutta raha meni sitten viinaan. Tuon jälkeen tietenkin lapset ja vaimo olivat nälissään, ja tuollaista toimintaa saatettiin pitää hiukan moraalittomana. Se mistä tuon asian näki, oli usein se että perheen päällikkö oli lihava, ja muu perhe sitten olivat kuin luurankoja. Tällaisten perheiden pojista tehtiin usein sitten santarmeja, joiden tehtävä oli kukistaa kapinoita sekä pitää yllä yleistä järjestystä. Kuitenkin usein oli tapana syytellä juutalaisia tällaisesta asiasta, ja muutenkin yhtenevän ja näkyvän vähemmistön päälle on helppoa vyöryttää sellaisia asioita, mistä nämä eivät edes olleet vastuussa.

Varmasti myös esimerkiksi Medicejä haukuttiin juutalaisiksi, vaikka he eivät tätä olleet, koska noita henkilöitä pidettiin yleisesti pelkkinä kähmijöinä sekä juonittelijoina, mutta se miksi Medicien huonoa huonoa mainetta korostetaan  tietenkin johtuu lähinnä siitä, että he ovat nykyisestä  Italiasta, ja tuolloin Italia oli alue, missä oli hyvin paljon pieniä kuningaskuntia. Ja tuolloin eivät nuo ruhtinaat sitten kovin helposti sotaan lähteneet. Mutta tietenkin velkoja perittiin myös isompien valtioiden aatelisilta, ja vaikka avoimeen sotaan ei voitu lähteä, niin tietenkin esimerkiksi espionage-menetelmät kuten garrotten eli kuristusköyden käyttö olivat hyviä tapoja herättää pelkoa ja kunnioitusta myös muiden aatelisten keskuudessa. Syy muuten miten rahamarkkinat päätyivät 1800-luvulla juutalaisten käsiin johtuu siitä, että heillä oli valmiiksi suhteita, joita voitiin hyödyntää pankkitoiminnassa sekä kokemusta esimerkiksi koron määräämisestä, Koska jos korko on säädetty liian ylös, niin silloin tietenkään kukaan ei lainaa pankista rahaa.

Varsinkin rahan lainaaminen korkoa vastaan on se, mistä pankki saa rahoitusta omia liiketoimiaan varten. Nykyään pankkien saamat voitot ovat tietenkin valtavia, koska pankki saattaa olla oikeasti pelkkä tietokone jossain kellarissa, ja sellaisen virtuaalisen liiketoiminnan  harjoittaminen ei kovin paljon rahaa vie. Eikä noiden sopimusten sekä vakuuksien tarkasteluun kovin suurta henkilökuntaa tarvita, ja jos vakuudet löytyvät, niin silloin tietenkin myös rahaa on tapana antaa asiakkaalle. Tuolloin riittää se, että pankkivirkailija sitten painaa rastin ruutuun, ja rahat siirtyvät tilille.

Mutta tässä vaiheessa sitten palataan taas valtioiden välisiin liittoihin, jotka ehkä joku sopimusen osapuolista saattoi haluta purkaa. Tai sitten sopimustekstejä haluttiin muutella, kun ajat sekä elinkeinorakenteet muuttuivat, jolloin ihmisten piti sitten muuttaa esimerkiksi kaupattavien tuotteiden valikoimaa. Se saattoi merkitä jopa perinteisten tuotteiden kuten kalojen kaupan loppumista, kun tilalle tuli sitten rautaesineitä sekä muita kestotuotteita. Kun valtioliittoja ajatellaan, niin tietenkin aina löytyi joku yläluokan henkilö, joka sitten hyötyi tuosta liitosta, ja siksi kun asioita lähdettiin ajamaan, niin silloin tietenkin saattoi käydä niin, että kuningas ei tuohon liiton purkuun suostunut, ja aikoi syyttää noita ihmisiä esimerkiksi valtiopetoksesta.


Tämä asia  sitten merkitsi  kuolemantuomiota, koska kuninkaan esittämä syyte oli aina myös tuomio, joten tuolloin piti asiaa lähteä ajamaan väkivallalla. Tuolloin piti tietenkin varmistaa sellainen asia, että kaikki jotka lähtivät taisteluun myös ottivat siihen osaa, eivätkä myöskään kavaltaneet tovereitaan. Siksi oli tärkeää, että erityisesti kapinan johtajat, jotka tiesivät kaikki nimet sekä paikat, mihin aseita kätkettiin sidottaisiin tuohon toimintaan. Siksi oli tärkeää, että kapinan johtajiksi valitut tappaisivat taistelussa korkeimpia ritareita. Näet tuota toimintaa seurattiin siksi, että sillä saatiin selville se, että mihin asti tuon mahdollisen petturin valtuudet riittivät. Eli ketä hän sai sitten oikeasti tavoitella piti selvittää, koska jos sitten kävi niin, että nuo henkilöt pettivät ryhmänsä, niin seuraukset olivat tietenkin vakavat. Se mikä tehtiin joskus kauan sitten Bannockburnin kentällä pätee aivan samalla tavoin myös nykyään. Ja siksi historiasta kannattaa ottaa oppia.

Saturday, April 22, 2017

Oletteko koskaan miettineet, mitä tapahtui "Pikku Albertille" Dr. Watsonin kokeen jälkeen, kun häntä oli ensin opetettu pelkäämään pehmoleluja 1920-luvulla?


Taas on elokuvateattereihin tulossa uusi versio kauhuelokuvista, jotka sivuavat nykyaikaista tietojenkäsittelyä. Idea tuohon elokuvaan on tullut muuten eräästä “salaliittoteoriasta”, minkä mukaan tuollainen koe olisi tehty jossain Etelä-Afrikan asevoimien harjoitusalueella. Kuten tiedämme, niin salaliittoteorioita kumpuaa erilaisista salailuista, ja lähes kaikkiin maailman suljettuihin laitoksiin liittyy jonkinlainen huhu tai salaliittoteoria.


Salaliittoteoria tarkoittaa yleensä sellaista huhua, missä väitetään valtion laitoksen tai yksittäisen valtion työntekijän toimineen harkitusti valtion edun vastaisesti, sekä ajaneen omaa etuaan lain kirjaimesta piittaamatta. Eli tuolloin valtion työntekijä  esimerkiksi on vaikkapa maksanut pakkolunastuksessa omia maitaan valtion rahoista  kahteen kertaan, jolloin kyseessä on rikos, mikä koskee valtion omaisuuden väärinkäyttöä. Toinen mahdollisuus on sitten sellainen, että valtion edustaja on lakia rikkoen polkenut jonkun kansalaisen laillista oikeusturvaa sekä etua vastaan, sekä peitellyt tuota tekoa esimerkiksi epäämällä tältä asianajajan.


Tuolloin hän on saattanut ehkä väittää, että epäillyllä ei tätä oikeutta oikeusavustajaan ole, jolloin hän on syyllistynyt valehteluun sekä asemansa väärinkäyttöön. Joissakin tapauksissa väitetään, että tuo valtion työntekijä on mennyt tuomarin luokse väittäen, että henkilö luopuu oikeudestaan puolustukseen. Oikeudessa käytettynä terminä tämä sana “salaliitto”  taas tarkoittaa sitä, että kaksi tai useampi henkilö on suunnitellut rikosta.  Elokuva on nimeltään “Belko”, ja se kertoo yhtiöstä, jonka työntekijöiden pään sisään on asennettu räjähteitä, ja jotka sitten lukitaan talooon, missä heidät pakotetaan murhaamaan työtovereitaan. Kyseessä on siis uusi versio kuuluisasta “Eichmannin kokeesta”, missä oli kaksi ryhmää.


Toinen ryhmistä oli “vankeja” ja toisen ryhmän tehtävänä oli toimia “vanginvartijoina”, jotka sitten komensivat tuota toista ryhmää. Tuon kokeen tarkoitus oli todistaa se, että voidaanko tavallinen ihminen provosoida erityistilanteissa tekoihin, joita hän ei muuten tekisi. Ja totuus oli  karumpi kuin voidaan edes kuvitella.  Kyseisessä kokeessa vanginvartijoina toimivia henkilöitä kehotettiin antamaan uhrin osaan valituille henkilöille sähköiskuja, jos nämä eivät totttelisi vanrtijoidensa tai esimiestensä sanomisia. Tuossa sähköiskujen antamista varten valmistetussa kojeessa oli säädin, jota kääntämällä voitiin sähköiskujen tehoa lisätä, ja lopulta sitten tultiin tilanteeseen, missä “valvoja” sai antaa uhrilleen kuolettavan sähköiskun.


Tulos oli järkyttävä, näet suurin osa noista kokeeseen “vanginvartijoina” osallistuvista henkilöistä antoi sähköiskun. Poikkeuksena olivat tuohon ryhmään kuuluneet oikeasti vanginvartijoina työskennelleett henkilöt, joiden työnä oli muutenkin vankien valvonta. Tuo koe jouduttiin muuten keskeyttämään, koska noiden esimiesasemassa olevien henkilöiden  otteet muuttuivat niin koviksi, että he sitten olivat hengenvaarallisia ympäristölleen. Syy miksi muuten käytän tästä toisesta ryhmästä termiä “esimiesasemassa olevat henkilöt”, johtuu siitä että vanginvartija on esimiesasemassa vankiinsa nähden, ja häntä totellaan siksi, että rangaistus tottelematta jättämisestä on erittäin kova. “Eichmannin kokeen” tarkoitus oli todistaa se, että voidaanko ryhmän avulla painostaa yksilöitä tekemään asioita, jotka ovat muuten yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden sekä yleisesti hyväksytyn moraalin vastaisia.


Kyseisellä psykologisella testillä pyrittiin myös osoittamaan se, että onko kuka hyvänsä ihminen sopiva vanginvartijaksi, ja vastaus oli se, että nuo “rankaisijan valtuuksillaan” kovitelevat henkilöt askartelivat tiettyjen vankien kanssa, ja heiltä jäivät lähes kaikki vanginvartijoiden tehtävät kuten henkilöihin kohdistuvat tarkastukset hoitamatta. Tuo koe sitten keskeytettiin, koska nuo esimiehet alkoivat käyttää mielivaltaa, ja samalla jotkut heistä esimerkiksi alkoivat valehdella joidenkin alaistensa jättäneen tehtäviään hoitamatta, jotta pääsisivät antamaan sähköiskuja. Ja samoin he sabotoivat noita tehtäviä jatkuvasti.


Esimerkiksi eräälle “vangille” oli annettu tehtäväksi siivoaminen. Tuon tehtävän jälkeen eräs “vartijoista” oli vain käynyt kaatamassa tuhkakupin lattialle, jotta hän saisi “alaisensa” ikävään asemaan. Tässä kokeessa sitten testattiin sitä, että voiko ryhmä sitten yllyttää henkilöä niin, että hän vajoaa ikään kuin eläimen asteelle, ja alkaa toteuttaa omia sairaita halujaan, joita suurin osa meistä ei edes myönnä olevan olemassakaan.


Vain ihminen joka on selvittänyt täysin suhteensa väkivaltaan sekä vallankäyttöön voi toimia sellaisessa tehtävässä, joka edellyttää toisen ihmisen alistamista. “Eichmannin koe” on yksi kaikkien aikojen inhottavimmista psykologisista kokeista, ja vaikka sitä pidetään epäinhimillisenä, niin kuitenkin valtio sai sen avulla tietoja siitä, millaisia henkilöitä asevoimiin kannattaa valita esimieheksi, sekä siitä, millaiset tilanteet sitten saavat esimiesasemassa olevan ryhmän jäsenet toimimaan mielivaltaisesti muita kohtaan.


Tuollaista provosoitumista on joskus havaittu myös armeijassa esimiesaseman saaneissa henkilöissä, ja näistä tapauksista aina välillä on käyty Suomessakin oikeutta.  “Belkossa” taas on ilmeisesti kyseessä käyttäytymistieteellinen motivaatiota koskeva koe, missä koehenkilöille annetaan yllykettä sekä tekosyy väkivaltaan päähän asennettujen räjähteiden avulla. Suurin osa ihmisistä on jollain tavoin väkivaltaisia, koska aggressiivisuus sekä väkivaltaisuus ovat meidän lajimme ominaisuuksia, jotka ovat kehittyneet aikojen alussa suojelemaan lajiamme muiden lajien hyökkäyksiltä. Samoin monet ihmiset ovat joskus elämänsä aikana halunneet tappaa toisen, mutta eivät sitä ole tehneet, koska pelkäävät rangaistusta.


Kuitenkin tuossa “Belko”-elokuvassa ihmisiä motivoidaan tekemään väkivaltaa muita ihmisiä kohtaan, siten, että he muka tappamalla muita voisivat pelastaa ihmishenkiä, ja kuten tiedämme, niin tällaiset elokuvat eivät synny itsestään. Tällaisista kokeista on aina välillä huhuttu monissa maissa. Ja taustalla on sellainen historiallinen totuus, että keskitysleirien vartijoita motivoitiin surmaamaan vankejaan sillä, että heidän esimiehensä sanoivat, että koko ryhmä joutuu kaasukammioon, jos tämä vartija ei sitten tottele tätä laittomaksi sekä moraalin vastaiseksi tiedettyä käskyä ampua aseettomia siviilejä. Tällä tarkoitan sitä, että muissakin maissa kuin saksassa on käytetty keskitysleirejä, joiden toiminta on ollut samantapaista kuin noiden Hitlerin miesten legendaarisissa laitoksissa.


Näitä leirejä eivät kehittäneet saksalaiset vaan britit ottivat ne ensin käyttöön buurisodassa, jossa Kitchener nujersi buurien vastarintaa sulkemalla heidät piikkilankojen sisään, niin että buurien kylät ympäröitiin piikkilangalla, ja noissa “väestönsuojeluleireissä” oli vähän sama meno kuin Auschwitzissä, eli olot olivat kammottavia ja esimerkiksi kaivoihin oli kaadettu ulosteita, jotta buurit sitten ilmiantaisivat noita sissejä tehokkaammin.Nuo leirit ovat siitä erittäin mielenkiintoisia, että ne tulivat julki sen vuoksi, että buurit olivat valkoihoisia, ja heillä oli sukulaisia Hollannissa. Mutta kuitenkin voidaan kysyä, että montako mustaihoista henkilöä tuollaisilla leireillä oli ollut.  Keskitysleiri on oikeastaan orjuuteen kiinteästi kuulunut asia, ja jos tarkasti asiaa tarkastellaan, niin ei voida sanoa, kuka on nuo leirit keksinyt.


Eli tarkasti ottaen noita leirejä, missä ihmisiä orjuutetaan armotta on aina ollut olemassa, ja esimerkiksi Mississippin orjatyöllä pyöriviä puuvillapeltoja voidaan pitää keskitysleirien kantamuotoina, joiden esikuvana toimivat 1600-luvun siirtomaaisäntien hallinnassa olleet timantti- ja kultakaivokset, joissa esimerkiksi inkoja kohdeltiin samalla tavoin kuin Hitlerin leireillä. Ja tietenkin työsiirtolat ovat yksi keskitysleirien muodoista, vaikka ainakin Suomessa niiden menetelmät ovat olleet hiukan löysempiä kuin Auschwitzin metodit. Mutta kun puhutaan moderneista työsiirtoloista, niin vielä nykyäänkin tiettyjä USA:n  osavaltioiden  työleirejä voidaan pitää melko kovina laitoksina, koska ne mainitaan maailman kovimpien vankiloiden listoilla.




Myöhemmin myös Japani sekä Kiina ja Neuvostoliitto jalostivat tuota laitosta, jotta se nujertaa vangit sekä heidän psyykkisen vastustuskykynsä  tehokkaammin. Ja tietenkin myös USA:ssa on oma versionsa tuosta laitoksesta. Tarkemmin muistellen myös Suomessa on ollut tuollaisia leirejä, joihin ihmisiä suljettiin etnisen- tai poliittisen näkemyksensä perusteella, eli esimerkiksi Tammisaaren työsiirtola oli aikoinaan varattu poliittisille vangeille sekä myös Karjalaan perustettiin “siirtoleirejä”, joihin venäläiset sitten suljettiin. Olot noilla leireillä olivat kuulemma todella surkeat, ja vankeja luovutettiin usein myös Saksalaisten SS-joukkojen kuulusteltaviksi.


Auschwitzin komendantti  Rudolf Höss aikoinaan sanoi, niin ensimmäisen tapon tekeminen on miehelle vaikeaa, mutta myöhemmin se sitten muuttui täysin normaaliksi asiaksi. Tätä tietoa sitten on käytetty mm. erilaisten asevoimien palveluksessa olevien  “asiantuntijoiden” kouluttamisessa kautta koko maailman.  


Tuolloin käytettiin motivaattorina asepukua sekä siihen kuuluvaa valtaa, jonka mukaan esimerkiksi armeijassa tai jossain sitä vastaavassa poliisi- tai santarmiorganisaatiossa on rikos vastustaa esimiestä. Ja joskus armeijassa näkee vielä nykyäänkin henkilöitä, joiden mielestä esimies saa komentaa alaistaan vaikka ampumaan toisen ihmisen, tai seisomaan kiväärien eteen jossain “teloitusharjoituksissa”, jotka ovat oikeasti muuten kiellettyjä. Ja tuota sitten perustellaan sillä, että “kun yksi mokaa niin kaikkia rangaistaan”.


Tuolla tarkoitetaan sitä, että ryhmää kuritetaan kollektiivisella rangaistuksella, jos joku tekee vastoin esimiesten määräyksiä. On kuitenkin eräs salaliittoteoria, jonka mukaan jossain kaukaisessa maassa oli tehty sellainen koe, missä armeijan erikoisjoukkojen miehille oli puettu päälle räjähdeliivit tai heidän kehonsa sisään oli asennettu räjähteitä, ja sitten nuo miehet olivat saaneet käskyn metsästää toisiaan. Tuota koetta on myös epäilty salaperäisen “ARTICHOKE”-operaation yhteydessä tapahtuneeksi testiksi.


Syy miksi tuota operaatiota koskevat asiakirjat on tuhottu ovat edelleen hämärän peitossa, mutta jos kyseisen ohjelman tarkoitus on ollut luoda salamurhaajia tai valtiollisia “torpedoja”, jotka eivät koskaa kyseenlaista sitä, mitä heidän esimiehensä sanoo, niin tämä olisi varmasti sitten oikea tapa “kouluttaa” näitä henkilöitä.  Kun Etelä-Afrikan apartheid-hallitus sitten tunnettiin muutenkin vähän vähemmän liberaaleista sekä hellistä otteista, niin voi olla niin, että esimerkiksi CIA olisi sitten saanut apua tuolta valtiolta, kun he sitten ehkä alkoivat kokeilla noita aivopesuohjelmiensa eli “erikoiskoulutusohjelmien” kuten MKULTRA:n sekä muiden vastaavien ohjelmien  menetelmiä oikeisiin sotilaisiin. Kun puhutaan erilaisista täysin moraalittomista  sekä rikollisista tutkimuksista sekä kokeista, joita esimerkiksi lastenkotilapsille on tehty, niin silloin mieleen tulevat sellaiset kokeet, joissa lapsia on mm. opetettu pelkäämään pehmoleluja.


Tuota 1920-luvulla tehtyä testiä kutsutaan “Albert”-kokeeksi (Little Albert Experiment), ja siinä psykiatri nimeltään John B. Watson opetti “Albertiksi”-kutsuttua poikaa pelkäämään pehmoleluja niin, että aina kun tuo poika otti käteensä pehmolelun, niin silloin hänelle soitettiin kovaa ääntä, jolloin hän oppi sitten pelkäämään. Myöhemmin tuo Dr. Watson alkoi opettaa kyseistä poikaa pelkäämään myös eläimiä. Erään tarinan mukaan tuo “Pikku Albert” olisi ollut todellisuudessa nimeltään Josef Mengele. Kokeen suorittaja ajatteli, että myöhemmin tulevat kokemukset peittävät tuon testissä koetun trauman.  Tuo suuri tohtori Watson ei kuitenkaan muistanut sitä, että nuo elämän ensimmäisinä kuukausina sekä sekä vuosina saadut kokemukset jäävät ikään kuin traumaksi ihmisen muistiin. Ja myöhemmin nuo kokemukset saattavat ilmetä väkivaltaisena käytöksenä muita ihmisiä kohtaan.


Tuo testi suoritettiin aikoinaan John Hopkins-yliopistossa USA:ssa. Tuota testiä esitellään nykyään osana “klassista ehdollistumista” koskevaa teoriaa, mutta kuitenkin voidaan hyvin kysyä, että miten tuo kokemus sitten vaikutti tuohon lapseen hänen loppuelämänsä ajan. Ja joskus olen kuullut siitä, että esimerkiksi natsit olisivat kouluttaneet omia lapsiaan vihaamaan juutalaisia samalla metodilla, kuin mitä tuossa “Little Albert-kokeessa” käytettiin. Kuten tiedämme, niin jokaista tieteen alaa voidaan käyttää törkeästi väärin, ja siksi nimenomaan lasten kanssa työskenteleviltä pitää vaatia korkeaa moraalia sekä vastuuntuntoa, jotta nämä eivät sitten saa aikaan uusien kauhuelokuvien hahmojen aineellistumista kaduille.


Eli esimerkiksi Jammu Siltavuoren epäillään olleen tällä tavoin ikään kuin valmennettu tuohon tekoon, minkä hän teki ehkä avustajan kanssa kahdelle tytölle. Vaikka tekoa ei koskaan voida puolustaa, niin silti tuo tekijä on oppinsa tähän toimintaan varmaan kotoaan saanut. Siellä hänelle on opetettu niin, että kaikki mitä vahvempi tekee on oikein. Ja seuraukset sitten näkyvät joka kerran lehtien otsikoissa, joita kukaan ei koskaan varmasti halua lukea. Kuitenkin tuollainen “Jammu-Setä” on myös esimerkki siitä, kuinka ihminen muuttuu “täydelliseksi viholliseksi”, jonka kautta voidaan hakea lainmuutosta.


Hän oli useasti vankilassa ollut pedofiili sekä väkivaltarikollinen, jonka päälle oli helppo sitten laittaa tekoja, joita hän ei kuitenkaan ollut varmasti tehnyt. Ja tietenkin tuollainen “herra Siltavuori” kuului johonkin laitokseen, mutta se ei varmasti tee kenestäkään muusta väkivaltarikollisesta sen parempaa ihmistä, jos joku siltavuori on lapsia murhannut. Tällä tarkoitan sitä, että jokainen tietenkin istuu vankilassa siitä, mitä on tehnyt itse, eikä omia tekoja koskaan saa laittaa muiden päälle, vaikka hän kuinka iljettävä ihminen olisi.



New self-assembly nanotubes turn the impossible possible.

 New self-assembly nanotubes turn the impossible possible.  "The crystal structure of a carbon bilayer. The purple outer layer and blue...