Miksi meillä on omatunto?

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Tiede ei osaa selittää omatuntoa, mutta kuitenkin tuon asian olemassaolo on tarkoitettu suojelemaan ihmistä itseltään. Jos ihminen vahingoittaa muita ihmisiä tai heidän omaisuuttaan. Jos puhumme rikollisuudesta, niin silloin puhutaan alentuneesta sosiaalisesta omatunnosta. Sosiaalisen omantunnon epäillään olevan yhteydessä empatiaan, mikä on asia, joka auttaa meitä selviytymään ryhmässä, missä tärkeää on se, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi. Empatia on taito huomioida, mikäli toisella ihmisellä ei asiat ole aivan kunnossa, vaikka hän ei tuosta asiasta puhu mitään.  Ryhmässä ihminen on kehittänyt sellaisen mallin, missä ihminen palvelee sekä suojelee ryhmän nuoria jäseniä eli lapsia, jotta häntä sitten vanhana suojellaan.


Siinäkin mallissa toimii se vanha sanonta, että jos haluat saada jotain, niin silloin myös ryhmälle on pakko antaa jotain. Syy miksi tuo malli on niin hirveän tärkeä ihmisen elämässä, on se, että siinä ryhmän toimintaan liittyvä reaktio, jota kutsutaan omaksitunnoksi on kehittynyt siksi, että ihmisen ei tarvitse opetella kaikkea kuin kerran.


Ehkä tämä omatunto kehittyi siksi, että jos luolamies surmasi toisen, niin silloin tämä ihmisen hermoston reaktio sitten sai aikaan sen, että hän ei jatka väkivaltaa muita ryhmän jäseniä kohtaan, koska se takaa ryhmän säilymisen hengissä. Sillä ehkä estettiin se, että tuo mahdollisesti ylivoimainen ryhmän jäsen ei tuhoa ryhmää sekä sen kautta itseään, kun väkivallasta seuraa hermostollinen reaktio.


Ohimolohkon vaurioiden sekä verenkiertohäiriöiden tiedetään aiheuttavan sosiopatiaa, mikä on kyvyttömyyttä antaa myötätuntoa muille ihmisille. Eli nämä henkilöt eivät pidä toisten loukkaamista tai jopa vammautumista tai murhaamista yhtään minään, jos se vain palvelee heidän omaa etuaan. Ehkä omantunnon tarkoitus on ennaltaehkäistä sellaista käytöstä, mikä vaarantaa ihmisryhmän yhteneväisyyden eli hajottaa ryhmää. Tämä asia on tärkeää, jos ryhmätoiminta on ratkaisevaa ihmisjoukon toiminnan kannalta.


Mutta sitten tietenkin tulemme siihen tilanteeseen, että alamme pohtia epäsosiaalisen käytöksen syntyä. Kun ihmisen tunteet kehittyvät, niin hän tarvitsee niihin vastakaikua, ja esimerkiksi hymy syntyy siitä, kun lapsi näkee muiden hymyilevän. Samoin sosiaaliset suhteet sekä niissä tarvittavat taidot opitaan oman käytöksen kautta saatavan palautteen kautta.  Ihmisen mieli eli hermosto on siitä ihmeellinen, että meillä on lajityypilliseen käyttäytymiseen perustuva tarve miellyttää muita ihmisiä, ja erityisesti vanhempia henkilöitä. Se miten käyttäydymme ryhmässä sekä muita ihmisiä kohtaan yleensä riippuu siitä, millaista palautetta saamme siitä, kun yritämme solmia suhteita muihin ihmisiin.


Jos meidän saamamme palaute on negatiivista, niin silloin meidän mielemme sulkee tuon epätyydyttävän käytösmallin pois, koska se aiheuttaa negatiivisia tunteita, joten tietenkään tuota käytösmallia ei tuolloin saa jatkaa, koska se vaarantaa ryhmän. Joidenkin geenitutkijoiden mukaan käytös periytyy myös geneettisesti, koska esimerkiksi epäsosiaalisten ihmisten tunne-elämää ohjaavat aivoalueet muotoutuvat perimän vaikutuksesta. Ja siksi esimerkiksi voidaan ajatella ihmisten hankkivan lapsia sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlaiset luonteenpiirteet.


Joidenkin selittelijöiden mukaan esimerkiksi antisosiaalisuus tai epäsosiaalinen käytös on perua kivikauden ajoilta, jolloin ryhmä saattoi ajaa metsään ihmisiä, joiden käytös oli pelottavaa. Eli pois muiden luota ajettujen ihmisten piti löytää puoliso muiden kaltaistensa joukosta, jotka asuivat metsässä erillään muista. Toisten mielestä nuo sosiopaattiset henkilöt ovat saaneet perimänsä esimerkiksi joidenkin tiedustelijoiden geeneistä, jotka neuvoivat muille ryhmän jäsenille, mistä löytyy ruokaa ja vettä, jotta koko ryhmän ei tarvinnut paljastaa olinpaikkaansa. Samoin nuo miehet hankkivat tietoja siitä, missä toinen neandertalilaisten ryhmä oli.

Ja epäsosiaalinen käytös suosii yksilösuorittajia sekä yksin eläjiä, joiden ei ollut viisasta huutaa laumaa apuun, jos tuo henkilö  joutui petojen tai toisten ihmisten hyökkäyksen kohteeksi. Oma ryhmä ei tuolloin olisi ehtinyt tuon luolamiehen suojaksi, ennen kuin oli liian myöhäistä. Kun metsästä löytyi vain oman itsen kaltaisia puolisoita, niin tuolloin tietenkin noiden ihmisten geeniperimä alkoi rikastua, koska tietenkään metsässä ei ollut muita kuin noiden karkotettujen kaltaisia ihmisiä. Ja ehkä noiden kivikauden ihmisten perimä on aiheuttanut sen, että keskuudessamme elää sosiopaatteja tai muita vastaavia ihmisiä, jotka ovat muille vaarallisia.

Kosmisen Gulliverin harharetket peukaloisten planeetalla sekä ajatuksia painovoimasta

Kuva I

http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/kosmisen-gulliverin-harharetket.html

Kimmo Huosionmaa

Oletteko koskaan lukeneet kirjaa Guliverista, joka joutuu peukaloisten maahan. Tuossa tarinassa ikään kuin kuvaillaan tahtomatta se, miten gravitaatio eli painovoima muokkaa oliota. Kun lähdemme ajattelemaan esimerkiksi supermaapalloja, niin aina silloin tällöin joku tutkija sanoo, että niillä ei ehkä voisi esiintyä elämää, joka olisi meidän kaltaisemme. Mutta kuitenkin kun ajatellaan mukavia asioita näin kesäisen päivän ratoksi, niin miksi emme voisi ajatella asioita niin, että tuollaisen valtavan massiivisen kappaleen pinnalla kasvaisi olentoja, jotka olisivat aivan kuten me, mutta nuo kuvitteelliset oliot olisivat kuitenkin hyvin paljon meitä pienempiä. Eli he olisivat kääpiökokoisia ihmisiä, joiden solut olisivat erittäin pieniä, mutta tässä kosmisessa Gulliverin tarinassa heillä olisi tietenkin samanlainen älykkyysosamäärä kuin meilläkin.

Jos ajatellaan sitä, että tuollainen kosminen Gulliver tai hänen avaruusaluksensa syöksyisi tuollaiselle eksoplaneetalle, jossa lämpötila olisi vastaava kuin Maassa, mutta sen painovoima olisi valtavan suuri, niin silloin tietenkin voidaan ajatella, että tuollainen kosminen Gulliver ei ehkä kyseisellä kappaleella voisi liikkua ilman eksoluurankoa eli robottia, joka auttaa henkilöä liikkumaan raskaassa maastossa. Tuon laitteen tehtävä olisi kannattaa hänen painoaan, joka voisi olla vaikka 100 kertaa suurempi kuin mitä se olisi Maassa. Tuo kosminen Gulliver siis laskeutuisi planeetalle, jonka pinnalta pakonopeus olisi 100 G, mikä tarkoittaa, että planeetan paino olisi sata kertaa suurempi kuin Maan. Ja tuolloin esimerkiksi päähän pantu kilon painoinen kypärä painaa sata kiloa, eli tuolloin olisi tietenkin sellainen ongelma, että esimerkiksi astronautin niskanikamat katkeaisivat jos hän liikuttaa äkisti päätään.

Tuollaisella super raskaalla maapallolla voisi tietenkin olla täysin samanlainen kasvisto kuin Maapallolla, jos me ihmiset olisimme esimerkiksi muuttaneet sen pinnan sekä kasviston omamme kaltaiseksi. Tuolloin me ihmiset olisimme voineet esimerkiksi polttaa sen pinnan mikroaaltoja tuottavien  satelliittien avulla, ja sen jälkeen olemme voineet vain siirtää Maan humusta sekä eliöitä sen pinnalle. Eli tuossa tapauksessa ihmiskunta olisi löytänyt planeetan, jossa olisi valmiiksi primitiivistä elämää, jonka jälkeen tuollainen planeetta määrätään muutettavaksi uudeksi Maaksi. Tuolloin valtavat mikroaaltoja lähettävät satelliitit alkavat vain sulattaa tuon planeetan pintaa, ja sitten vain tuodaan tarpeellinen humus paikalle.

Nuo satelliitit olisivat siis samanlaisia, kuin mitä esimerkiksi USA:n Boeing-lentokone-yhtiöt ovat suunnitelleet tuottamaan Maahan energiaa. Kyseisten voimalasatelliittien valmistamisessa on poliittinen vastustus suurta, koska ne muodostavat samalla myös tehokkaan asejärjestelmän. Tuon mikroaaltopolton tarkoitus olisi tietenkin poistaa planeetan omat organismit, minkä jälkeen meidän tuntemiemme lajien siirto olisi mahdollista, ilman että syntyisi tilanne, missä hypoteettisen  planeetan endeemiset oliot tuhoavat nuo siirretyt lajit. Kun sitten tuo planeetta on poltettu, ja tarpeellinen humus siirretty, niin sitten vain ihmisetkin voidaan siirtää sikiöinä tuolle planeetalle. Tämän jälkeen painovoima muovaa olioita sellaisiksi, että ne voivat toimia tuolla kuvitteellisella planeetalla, ja tuolloin silmien eteen tulee sellaisia kuvia, missä planeettaa peittäisi sankka metsä, joka olisi vain sellainen korteen kokoisten puiden muodostama kerros.

Merellä tuon planeetan suurin asukki voisi olla kultakalan kokoinen valas, joka tietenkin kertoo siitä, että painovoima muovaa olioita kaiken aikaa. Ja sitten kun ihmiset saapuvat, niin tietenkin noista tapahtumista olisi kulunut jo tuhansia vuosia, joten nuo kuvitteelliset ihmiset, jotka on alkioina lähetetty tuolla planeetalle, olisivat jo ehtineet kehittää teknologiaansa sellaiseksi, että se poikkeaa meidän tuntemastamme mallista täysin. Eli tuolloin me kohtaisimme lajin, joka kerran oli kaltaisemme, mutta on kutistunut täysin eri mittoihin, kuin mitä se oli ennen. Tämä oli kirjoitus hypoteettisesta planeetasta, joka ehkä joskus tulee eteemme. Ja silloin me emme voi sitten enää perua. Tuolloin me muutumme itse olioksi, joka leikkii Jumalaa muille. Tuon takia toivon, että silloin käyttäydymme hieman sivistyneemmin kuin ennen olemme käyttäytyneet.

Kuva I

http://www.manyworlds.space/wp-content/uploads/2016/02/zj527738e0.jpg

Kirjoitelma SETI-ohjelmasta sekä siitä, että onko avaruudessa meille merkityksellisiä sivilisaatioita?

Lisää kuvateksti

Kimmo Huosionmaa

Kun ajatellaan humanoideja, niin ajatus siitä onko vieraita sivilisaatioita olemassa voidaan kääntää ajatukseksi siitä, onko olemassa meille merkityksellisiä sivilisaatioita? Kun ajatellaa esimerkiksi sitä, kuinka SETI-ohjelman tutkijoilta kysytään välillä, että onko olemassa vieraita sivilisaatioita, niin oikeastaan tuo kysymys on liian yksinkertaistettu. Oikeastaan se että jos vieras sivilisaatio sijaitsee vaikkapa neljän valovuoden päässä, niin silloin se on olemassa, ja silloin sivilisaatio voi olla meille todellinen kumppani, mahdollisuus tai uhka riippuen siitä miltä kannalta asiaa nyt tällä kertaa halutaan katsoa. Jos halutaan solmia yhteys johonkin vieraaseen sivilisaatioon, niin silloin puhutaan hypoteettisista tilanteista, missä vieraan älyn etsintä-ohjelma SETI (Search for extraterrestrial intelligence) muuttuu METI:ksi (Messaging with extraterrestrial intelligence) eli viestinnäksi vieraan älyn kanssa kanssa.

Mikäli tuo älyllinen sivilisaatio on vaikka neljän miljoonan valovuoden päässä, niin silloin sitä ei meidän kannaltamme katsoen ole olemassakaan, koska tuolloin jos sinne voisimme lähettää viestin, niin esimerkiksi lasersäteen matka tuonne sivilisaatioon kestäisi neljä miljoonaa vuotta, mutta tietenkin voidaan ajatella että tuo sivilisaatio voisi käyttää madonreikää matkailuun. Mutta jos heillä ei olisi tekniikkaa siihen, että nämä oliot voivat valmistaa keinotekoisia mustia aukkoja, niin silloin tietenkin heidän yksisuuntainen matkansa maahan kestäisi neljä miljoonaa vuotta, jos heillä olisi käytössään alus, jolla he voisivat lentää valon nopeudella.

Ja jos tuo lähtö tänne johtuu siitä, että he ovat havainneet viestimme, niin tuohon matkaan kuluu vähintään kahdeksan miljoonaa vuotta, olettaen että nuo humanoidit lähettäisivät aluksen välittömästi matkaan saatuaan viestimme. Mutta kun puhutaan linnuista, joilla olisi käytössään superteknologiaa, jolla he voisivat valmistaa esimerkiksi sähkömagneettisia mustia aukkoja, joiden kautta voidaan joko lähettää viestejä tai matkustaa äärettömän pitkälle universumissa hyvin nopeasti hyödyntämällä kahden samaan tahtiin värähtelevän mustan aukon väliin muodostuvaa einsteinin-rosenin siltaa eli “madonreikää” Teoriassa sähkömagneettinen musta aukko muodostetaan ekĺektronitykeillä, joilla lisätään kappaleen painoa, kunnes se muuttuu sigulaariksi eli mustaksi aukoksi.

Mutta ongelma on siinä, että tuolloin pitää valmistaa kaksi samaan tahtiin värähtelevää sähkömagneettista mustaa aukkoa, jotka vedetään irti toisistaan, ja jos sitten humanoidilla olisi käytössään tarvittava tekniikka, millä voidaan luoda “vakaa madonreikä”, jonka läpi he voisivat sitten kuljettaa tavaroita läpi universumin uskomattomalla nopeudella, niin että aika ei ikään kuin kulu ollenkaan tuon matkan aikana, ja jopa matka Andromedan galaksiin tuntuisi kestävän vain pari sekuntia. Kuitenkin toimiakseen kunnolla pitäisi ensin tuoda tuollainen musta aukko sinne minne halutaan lentää, ja silloin tarvitaan avaruuslento tai tuon kohteen lähellä pitää olla luonnollinen musta aukko, jonka avulla sitten tuo sähkömagneettinen eli keinotekoinen musta aukko synkronoidaan niin, että tietyssä kohdassa universumia aukeaa madonreikä, mutta se toimisiko tällainen tekniikka oikeasti on kysymysmerkki.

Eli tuo sähkömagneettinen musta aukko, mikä on luotu pumppaamalla elektroneja johonkin kappaleeseen on kuitenkin valtavan voimakkaalla gravitaatiolla varustettu kohde, joten avaruusalus joka hinaa tuota kohdetta voisi kuitenkin tuhoutua aukon  vaikutuksesta. Eli sen rakentamiseen vaaditaan silloin jotain kovia aineita, mitä ei vielä osata Maassa tuottaa, ja sitten alukselta menisi todella pitkä aika kun se lentäisi Maahan. Joten kaikki tämä tässä on vain pohdiskelua illan ratoksi. Mutta kuten tiedämme niin teoreettisesti tuollainen alus voidaan toteuttaa, mutta käytännössä edessä olisivat erittäin suuret tekniset ongelmat, jotta voidaan luoda tuollainen hyperavaruuden highway, jota pitkin voisimme vaeltaa pitkin Linnunrataa muutamassa sekunnissa.

Kuitenkin tuollainen madonreikä on välttämätön pitkillä avaruusmatkoilla, koska se mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän kotiplaneeetan sekä aluksen välillä, mutta radio- tai laserviesteihin tarvitaan kuitenkin vain hyvin pieni madonreikä, jonka läpi elektroni tai fotoni saadaan kulkemaan. Tuosta hyvin pienestä madonreiästä on vielä pitkä matka siihen, että satoja metrejä pitkä alus voisi syöksyä sen läpi. Ja joka tapauksessa madonreiän auki pitämiseen tarvitaan valtavia energiamääriä, ja vain stabiilista madonreiästä on hyötyä näissä tehtävissä.

Kuitenkaan termit “humanoidi” sekä “vieras sivilisaatio” eivät välttämättä liity mitenkään avaruustutkimukseen. Me ihmiset osaamme myös luoda oman humanoidin kasvattamalla ihmisen pienestä pitäen täysin erillään muista paikassa, missä vallitsevat meille vieraat moraalis- eettiset arvot. Tuolloin voidaan kasvattaa yksilö, jonka arvomaailma on meille niin vieras, että hän olisi kuin humanoidi. “Vieras sivilisaatio” voisi olla joku hyvin suljettu valtio, jossa vallitsevat meille “tavallisille” länsimaisille henkilöille vieraat arvot. Eli tässä sitten vain sanon, että sivilisaatio on yksilöiden joukko, joka koostuu tietyllä tavalla ajattelevista ihmisistä, joten ehkä meidän pitää sitten vain miettiä sitä, että olisiko jossain maapallolla ehkä tuollainen “vieras sivilisaatio”.

Teoreettisen fysiikan sekä muiden tieteenhaarojen teoreettisten laitosten työntekijöiden  on syntynyt monia upeita ratkaisuja, joita ei kuitenkaan ehkä koskaan voida oikeasti toteuttaa. Mutta kuitenkin teoria muuttuu nykyään monesti käytännöksi hyvin nopeasti, ja se tietenkin on kaikkien maailman ihmisten käsitettävä, että eilispäivän teoria on nykypäivän käytäntö, kuten esimerkiksi GSM-puhelimista voimme havaita. Vai kuka olisi vielä 1990-luvun alussa uskonut, että meidän normaaleihin matkapuhelimiin tulee tällaisia toimintoja, kuin mitä niissä nykyään on.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Miksi NASA muokkaa sivuillaan olevia kuvia Photoshopilla?

https://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/huygensartistrendering_full_main.jpg

Yllä on photoshopilla käsitelty kuva, johon on lisätty “Huygens”-laskeutuja kymmenen vuoden jälkeen laskeutumisesta. Se mikä tästä kuvasta tekee oudon on se, että se on laitettu NASA:n kotisivuille. Eli kuten huomaamme, niin kuva on erittäin hyvin tehty, joten totta kai se on upea, eli siinä olevan “laskeutujan” päälle on tehty hiekkaa ja muuta, jotta se näyttäisi 10 vuotta tuolla taivaankappaleella olevalta laitteelta. Joten hyvin tuo photoshoppaaja on työnsä tehnyt.

Tämän seuraavan kirjoitelman tarkoitus on olla vain pohtiva mietelmä siitä, miten paljon julkishallinnon alaisen eli verorahoilla maksetun organisaation jäsenet saavat muokata esimerkiksi laitteidensa ottamia kuvia?  Kun NASA ja ESA julkistavat kotisivuillaan kuvia, jotka on valmistettu photoshopilla, niin omasta mielestäni ne kyllä syyllistyvät jonkinlaiseen totuuden vääristelyyn. Ja tietenkin tällainen kuvien muokkaaminen varmasti herättää joidenkin ihmisten mielessä kysymyksen, että mitä tuolla photoshopin käytöllä oikeastaan halutaan peitellä?

https://www.nasa.gov/jpl/cassini/nasa-and-esa-celebrate-10-years-since-titan-landing

Vaikka kuvien muokkaaminen tekee niistä tietenkin näyttäviä, niin silloin kuitenkin voitaisiin alkuperäinen kuva laittaa sinne sivuille näkyviin, jotta noiden kuvien sisältämä informaatio välittyisi myös muille ihmisille. Tarkalleen ottaen kuvien photoshoppaus sitten saa aikaan sen, että niitä koskevia huhuja alkaa kiertää myös Internetissä, ja sitten tietenkin myös sellaisia teorioita aletaan esittää, että ne olisivat esimerkiksi “Solar Warden”-ohjelmassa luotuja “hoax”-tiedostoja, joilla peitellään jotain suuria asioita, kuten mahdollisesti salassa pidettyä tukikohtaa jossain tuolla avaruudessa. Kun vanhoja kirjoja selataan, niin silloin tietenkin voidaan niistä löytää esimerkiksi mainintoja MOL (Manned Orbital Laboratory)-asemasta, joka ei koskaan lentänyt Maata kiertävälle radalle, joten tällaiset ohjelmat joihin on sijoitettu miljoonia, mutta peruttu viime hetkellä tietenkin ruokkivat huhuja salaisista avaruusohjelmista, joita ei koskaan olla paljastettu ihmisille.

Olen monesti ihmetellyt, että miksi ESA eli Euroopan avaruusjärjestö sekä NASA antavat julkisuuteen Photoshopattuja kuvia, joihin on lisätty noita luotaimia? Esimerkiksi ESA:n “Huygens”-laskeutujan ottamiin kuviin on ilmaantunut photoshopilla lisätty elementti, mikä on tuo luotain itse. Muutenkin noista kuvista, mitä esimerkiksi Titanin pinnalta on otettu ei oikeastaan tiedä, mikä niissä on totta ja mikä tarua? Eli kun puhutaan noista photoshopilla käsitellyistä kuvista, niin tietenkin ne julkaistaan julkishallintoon kuuluvan organisaation kotisivuilla, ja tietenkin voidaan asiaa pohtia leikillisesti vaikka niin, että noilla kuvilla peitellään salaista Titanissa sijaitsevaa tukikohtaa.

Vaikka itse en tuohon salaperäiseen tukikohtaan kuitenkaan usko, niin silti voisin kyllä sanoa, että kun kuvia käsitellään kuvankäsittelyohjelmilla, niin ihminen joka väittää niiden olevan astronauttien ottamia on kuitenkin oikeutettu tähän uskoon, eli tuohon teoriaan uskovat väittävät, että noita kuvia vääristellään, koska halutaan peitellä esimerkiksi salaperäistä “Solar Warden”-ohjelmaa. Tuollaiseen teoriaan uskovat väittävät, että noiden photoshopilla käsiteltyjen kuvien tarkoitus olisi peittää esimerkiksi se, että tuonne kauas onkin lähtenyt kaksi luotainta yhden asemasta, ja miksi näin ei olisi käynyt? Kun insinööri tekee työtään, niin hän ei koskaan jätä mitään yhden kortin varaan, vaan ehkä tuonne Saturnuksen järjestelmään on lähetetty toinenkin luotain, mutta miksi tuon “toisen luotaimen” lähettäjä sitten peittelisi tuota laitetta sekä sen olemassaoloa?

Tämän takia ihmettelen, että miksi näitä kuvia oikeastaan muokataan, vaikka tietenkin tiedän, että niihin halutaan näyttävyyttä. Kun NASA:n “Cassini”-luotain sitten syöksyi kohti Saturnusta, niin ihmisille näytettiin upeita fotorealistisia animaatioita, joiden tarkoitusta kyllä sitten ihmettelen. Nimittäin noiden luotainten mukana on ilmeisesti myös ohuen hiilikuidusta tehdyn varren päässä olevia kameroita, joilla voidaan tarkkailla luotainten kuntoa, joten miksi NASA on nähnyt niin paljon vaivaa valmistaakseen noita trikkikuvia?

Ja miksi niihin lisätään yksityiskohtia, jotka hämärtävät sitä näkymää, minkä luotain todellisuudessa välitti Maahan? Jos tuollaisen tieteellisen järjestön kotisivuilla julkaistaan jotain kuvia, jotka on tehty photoshopilla, niin silloin kyllä tämän teon tarkoitusta vähän ihmettelen. Kun palataan tuohon “Huygens”-lakeutujaan, niin silloin tietenkin itse ihmettelen sitä, että miksi se operoi niin kauhean lyhyen aikaa? Tuon luotaimen piti olla sellainen alus, joka lähettää ensimmäisen kerran kuvia Titan-kuun pinnalta, ja Titan on ainoa aurinkokunnan kuu, missä ilmanpaine vastaa likipitäen Maan pinnalla olevaa painetta.

Kyseisen kuun kaasukehä koostuu pääosin metaanista sekä ammoniakista, jotka ovat erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Ja tämän takia Titanista olisi voitu olettaa saatavan tietoja siitä, miten elämä joskus syntyi sekä joidenkin optimistien mielestä tuossa kuussa olisi voinut olla myös arkkibakteereja, mutta sitten kun “Huygens”-laskeutuja sitten laskeutui Titanin pinnalle, oli siinä ainoastaan normaali kemiallinen paristo. Eli miksi tuota laskeutujaa ei varustettu RTG:llä eli Cesium-paristoilla, joilla se olisi voinut toimia pidemmän aikaa, kuin kemiallisella paristolla. “Huygens”-laskeutuja on ollut melko paljon sivussa tuosta tehtävästä, ja joidenkin ihmisten mielestä sitä esitellään vähän turhan pienellä volyymillä.

Tähän luotaimeen ja sen ottamiin photoshopilla käsiteltyihin  kuviin liittyy sellainen ilmeisesti erikoinen salaliittoteoria, jonka mukaan nuo kuvat liittyvät “Solar Warden”-ohjelmaan, eli eräiden ihmisten mielestä ne voisivat olla astronauttien ottamia, mutta kuitenkaan tästä asiasta ei olla mitään todisteita koskaan esitetty. Mutta itse kyllä vähän mietin sitä, että mitä varten viranomaisten kotisivuilla julkaistaan noita muokattuja kuvia?  Kun puhutaan salaliitoista, niin sillä yleensä tarkoitetaan kaikkia mahdollisia asioita, joista ei jakseta tai haluta puhua. Eli ehkä tähän photoshopin käyttöön on olemassa aivan normaali selitys, jota vain ei olla huomattu kertoa ihmisille.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

KV-62 (Kings Valley 62) eli Tutankhamonin haudan löytymiseen liittyvien episodien kuten sen löytäjien kuoleman pohdintaa (Murhattiinko Carnarvon ja Carter jonkun haudasta löytyneen asian takia?)

Faarao Tutankhamonin kuolinnaamio
joka löytyi KV62:sta

Egyptin kuninkaiden laaksossa sijaitsee hauta, jonka historia tuntee nimellä “Tutankhamonin hauta”, vaikka se on joissakin Kuninkaiden laakson kartoissa merkitty joskus vain lyhenteellä KV-62 (Kings Valley 62), ja sen löytymistä pidetään yhtenä maailman suurimmista arkeologisista tapauksista, mitä historia tuntee. Haudan löysi aikoinaan arkeologi Howard Carter (1874-1939), ja hänen rahoittajansa tuossa operaatiossa oli Lordi Herbert Carnarvon (1866-1923)

Se kuoliko Carnarvon vuonna 1923 Egyptissä tahallisen toiminnan vai vahingon seurauksena on oikeastaan auki, koska vaikka hänen kuolemansa on virallisesti  hyttysen pistokohdasta lähteneen verenmyrkytyksen seurausta ei tarkoita sitä, että hänen kuolemassaan ei olisi mitään epäselvää. Toisaalta tuon verenmyrkytyksen saattoi aiheuttaa se, että esimerkiksi Carnarvonin raapiessa  tuota hyttysen pistosta, pääsi hänen elimistöönsä kolerabakteeria, joka oli peräisin jostain omituisesta paikasta.

Joidenkin ihmisten mielestä saattoi olla niin, että Lordi  Carnarvonin oireet muistuttivat malariaa vilunvärstyksineen, joten olisiko ollut niin että hänellä oli tuo kammottava sairaus, mikä tunnettiin tuolloin “vilutautina”. Mutta jos tuolla verenmyrkytyksellä peiteltiin sitä, että Canarvonilla oli malaria. Kuitenkin herää kysymys, että  eikö Carnarvon sitten annettu malarialääkettä, kun hän alkoi noita kohtauksia saada? Eli kuoliko hän sitten hoitovirheen seurauksena, kuten nykyään on tapana sanoa, mutta voi olla niin että nuo miehet murhattiin, jotta joku salaisuus kuten Faaraon kirous jäisi pimentoon. Jos nuo miehet saivat tietää sen, että joku sieni muuttui erittäin vaaralliseksi joutessaan anaerobiseen ympäristöön, olisi siitä ollut tietenkin hyötyä esimerkiksi Porton Down:lle sekä muutamille muille vastaaville laitoksille.  

Lordi Carnarvon oli kiinnostunut egyptin historiasta sekä keräili tuohon valtakuntaan liittyvää aineistoa tai niin hän ainakin itse väitti tekevänsä, kun häneltä kysyttiin syytä siihen, miksi tuo mies rahoitti niin mielellään kaiken maailman egyptologeja kuten Howard Carteria, jonka toiminta sitten sai hiukan oudon leiman, koska hän jostain syystä sitten esimerkiksi onnistui kerran toisensa jälkeen vakuuttamaan Carnarvonin siitä, että etsintää kannatti jatkaa. Samoin hänen tapansa käyttää teodroliittia eli kolmiomittausta on hiukan omituista.

Näet koska jos tuon haudan uskottiin olevan maan sisään kaivettuna, niin silloin ei teodroliitista ollut mitään hyötyä, ellei olisi käynyt niin, että Carter oli saanut jostain käsiinsä dokumentin, jossa tuo Tutankhamonin hauta olisi merkittynä, niin että hän kykenisi paikallistamaan  sen kolmiomittaus-tekniikan avulla maastossa. Tuo sitten selittäisi sen, että hän kerran toisensa jälkeen sai Carnarvonin maksamaan hänen kaivauksista syntyviä kulujaan.

 KV62 haudan sinetti sellaisena

kuten Carter sen näki avatessaan haudan ovea

 kun hän tavoitteli  Tutankhamon-faaraon

 koskematonta  jäämistöä

Mutta muuten tuo väline oli tehoton haudan löytymisen kannalta. Samoin jos Tutankhamonin haudan ovessa oli vielä köysi jäljellä, niin se sitten kertoo siitä, että haudalla oli käyty, koska esimerkiksi rotat tai hyönteiset kuten koit eivät tuota köyttä olleet syöneet. Tietenkin tämä sitten sai aikaan ajatuksia jostain muinaisesta lahkosta, joka “vartioi noita hautoja”, mutta kuitenkaan tällaisen lahkon olemassaolosta ei mitään todisteita ole olemassakaan, mutta kuitenkin haudan ovessa oleva köysi oli todellinen.

Enkä tiedä miten kauaa hamppuköysi tuossa ympäristössä säilyy, ja siksi oletan että saattaa olla niin, että tuossa haudassa oli käyty vähän ennen Carterin tuloa, mutta kuka tuo kävijä oli on sitten epäselvää. Oliko se ehkä Carter itse, joka halusi varmistaa, että hauta oli sellainen kuin hän sekä Carnarvon lopettivat, ja olisiko käynyt niin, että osa noista muinaisesineistä olisi tuotu sinne Carnarvonin lepyttämikseksi? Tai ehkä Carter sitten meni hautaan, ja totesi että mitään hämärätemppuja ei tarvittu, koska hauta oli koskematon, tai niin ainakin itse oletan.

Carnarvon oli valtion viranomainen, joten sen takia hänen kiinnostuksensa tuota hautaa kohtaan saattoivat johtua muusta kuin vain puhtaasta kiinnostuksesta taidetta tai noita haudasta löytyviä esineitä kohtaan. Ja monien ihmisten mielestä Lordi Carnarvonin kiinnostus Tutankhamonin hautaa kohtaan liittyy nimenomaan “Faaraon kirouksena” tunnettuun ilmiöön, missä hautaan menneet henkilöt alkoivat sen jälkeen kuolla hitaasti mutta varmasti. Tuo ilmiö varmasti kiinnosti sotilaita kautta koko maailman, koska tuolla tavoin he kykenivät sitten hankkimaan käyttöönsä tehokkaita aseita.

Kun Egyptin kuningas haudattiin, niin hautaan jätettiin aina soihdut palamaan, jotta siellä oleva happi palaisi pois. Faaraon kirous on siis ilmeisesti sieni, joka muuttuu anaerobisessa tilassa sellaiseksi, että se surmaa ihmisen hyvin tehokkaasti. Tuo homesieni on siis normaalissa tilassa aivan vaaraton, mutta anaerobisessa tilassa muuttuu lihaa syöväksi versioksi, joka saattaa surmata ihmisen hyvin nopeasti.  Mutta tietenkin myös esimerkiksi fosgeenia käytettiin faaraon ruumiin suojelemiseksi. Tuolloin hautaan kannettiin tuoreita olkia, jotka sitten soihtujen palaessa joutuivat tilaan, missä ei ollut lainkaan happea. Usko faaraon kiroukseen johtuu nimenomaan Tutankhamonin haudan löytäjien kuolemasta, mutta kuten tiedätte, niin lymfooma eli imusolmukesyöpä on hyvin pelätty sekä vaikeasti hoidettava tauti, joten ehkä Carter kuoli luonnollisen kuoleman, ja koko “faaraon kirous” on pelkkää kuvitelmaa.

Silloin kehittyy valtavan myrkyllistä kemikaalia nimeltään fosgeeni, joka varmasti surmaa tilaan tulleet varomattomat henkilöt ilman armoa. Kun Carnarvon sitten kuoli vuonna 1923 Egyptissä virallisesti moskiiton pistokseen, niin tietenkin hänen kuolemansa aiheutti uskon tuohon kiroukseen, mutta tämä käsite tuli yleiseen tietoon vasta kun myös Carter kuoli vuonna 1939 imusolmukesyöpään, ja se sitten alkoi ruokkia ihmisten uskoa tähän myyttiseen “faaraon kiroukseen”, joka surmaa Egyptin kuninkaan hautaan luvatta meneviä henkilöitä. Kun tuota Lordi Carnarvonin kuolemaa tarkastellaan lähemmin, niin silloin tulee mieleen se, että olisiko hänet surmattu ehkä myrkkynuolella tai injektiolla, ja ehkä tähän nuoleen olisi sivelty esimerkiksi Efan eli pyramidikyyn, Boomslangin tai jonkun kasvin myrkkyä, joka oli aiheuttanut tuon kuoleman.

Ehkä tuon haavan aiheutti esimerkiksi ongenkoukku, mihin saattoi olla siveltynä jotain myrkkyä tai sitten hän saattoi saada tuon tappavan pistoksen jäykkäkouristuspiikin yhteydessä, joka ehkä annettiin hänelle sen jälkeen, jos hän oli saanut haavan ruosteisesta rautanaulasta tai ongenkoukusta, eli olisi ollut mukavaa tietää, missä tuo hyönteisen pisto oli ollut, kun myrkytystä ei kukaan osannut epäillä. Mutta saattaa olla niin, että Carnarvon sitten kuitenkin kuoli luonnollisesti raavittuaan sitä ennen jotain moskiiton pistoa, ja sai sitten haavaan verenmyrkytyksen.

Tuo myrkyllinen injektio on voitu antaa pahaa-aavistamattomalle Lordi Carnarvon:ille esimerkiksi moskiiton piston jälkeen, sillä verukkeella, että tuo pistos olisi suojannut häntä joltain infektiolta. Toinen versio sitten olisi ollut se, että Carnarvon jätettiin vain hoitamatta, kun hän oli saanut malarian. Tai ehkä malarialoisioita oli ruiskutettu hänen elimistöönsä, ja jos sen jälkeen ei ollut kiniiniä tarjolla, niin silloin seurauksena on kuolema. Tuolloin vuonna 1923 ei enää ollut sotaa, joten silloin tuon pistoksen antaja ei enää ollut varmaan ainakaan Saksan tiedustelupalvelun virallisilla asioilla. Joten tässä sitten tietenkin voidaan kysyä sellainen kysymys, että miksi Carnarvonin piti kuolla? Tai olisiko kuolemaan ollut se syy, että Kiniiniä ei ollut saatavilla, ja siksi Malaria kehittyi niin voimakkaaksi, että se surmasi lordin.  Koko tuossa Tutankhamonin haudan löytämisessä sekä sitä seuraavissa tapahtumissa on sellainen aspekti, että sitä ennen “faaraon kirousta” pidettiin pelkästään kuvitteluna, mutta kun sekä Carnarvon että Carter kuolivat jotenkin oudosti, koska tuolloin 1923 malariaa kyllä osattiin hoitaa.

Kiniinin tiedettiin tehoavan noihin ameeboihin. Ja siksi malariaa ehkäistiin ennalta tuohon aikaan juomalla tonic-vettä, missä oli Kiinapuusta tai tarkalleen ottaen sen kuoresta saatavaa kiniiniä, joten eikö lordi Carnarvon sitten juonut tuota gin tonicia, mitä nautittiin Afrikassa siksi, että kiniinin aiheuttama katkera maku peitettiin ginillä, mistä muuten tulee legendaarinen Gintonic-niminen drinkki. Kiinapuun malariaan tehoava ominaisuus oli tunnettu jo 1600- luvulta, kun jesuiitat huomasivat Etelä-Amerikan intiaanien käyttävän tuon kasvin kuorta malarialääkkeenä, joten he toivat tämän kasvin Eurooppaan, ja sen jälkeen tuota kallisarvoista lääkettä oli saatavilla myös Afrikassa, ja tuo oli sitten elintärkeää armeijoille, jotka taistelivat silloin hyttysten armoilla tuolla kaukana Euroopasta unelmanaan tulla rikkaaksi.

Joten heille sitten piti kehittää sellainen malarian hoito, että nämä sotilaat voisivat olla huoleti tuon taudin suhteen, joka vie mieheltä taistelukyvyn hyvin nopeasti. Joten eikö Kairossa sitten ollut kiniiniä, vai miksi Carnarvon sitten kuoli tuohon tautiin?Tai ehkä hänet jätettiin hoitamatta eli kiniiniä tai verenmyrkytyksen vastalääkettä ei annettu, ja siksi tuo mies kuoli Malariaan, mihin oli tietenkin lääke tuohon aikaan olemassa.

Tai ehkä hänen kuolemansa johtui sitten kolerasta, joka pääsi tämän miehen elimistöön hyttysenpiston kohtaan kynsimisen raurauksena tulleen haavan kautta. Mutta oliko Carnarvon kuolema sitten tahallaan aiheutettu vai vahinko on kysymys, mihin emme koskaan saa ehkä sellaista vastausta, mihin kaikki ihmiset olisivat tyytyväisiä. Ja aina näissä tapauksissa on liikkeellä huhuja sekä väitteitä, joista osa on todella kaukaa temmattuja, mutta osa taas on hyvin mielenkiintoisia asioita.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Alkuaine 115 eli Moskovium

Alkuaine 115 eli Moskovium (engl. Moscovium) joka tunnettiin ennen nimellä ununpentium saattaa mullistaa koko ydinteknologian. Vaikka tuota alkuainetta on valmistettu vasta noin sata atomia, niin noiden atomien ansiosta tiedetään, että tuollaisten superraskaiden alkuaineiden valmistus on mahdollista, ja vaikka Moskoviumin pitkäikäisin isotooppi on ollut olemassa vain 220 millisekuntia, niin kuitenkin tuon alkuaineen luomiseen käytetyillä menetelmillä voidaan luoda myös muita keinotekoisia alkuaineita. Eli sen ansioista voidaan valmistaa tehokkaita liikuteltavia ydinreaktoreita. Niiden ansiosta ydinkäyttöiset ajoneuvot voivat ehkä tulevaisuudessa olla mahdollisia. Tuo alkuaine on sikäli erikoista, eli se kuuluu superraskaiden alkuaineiden ryhmään, joiden valmistaminen on mahdollista ainoastaan hiukkaskiihdyttimien avulla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Moskovium

Tuollaisten alkuaineiden avulla voidaan toteuttaa hyvin pieniä sekä tehokkaita ydinreaktoreita, joiden polttoainesauvat eivät olisi lyijytäytekynän lyijyä suurempia, ja se tietenkin avaa uusia näkökulmia ydinreaktoreiden käyttöön. Toisin sanoen tuo alkuaineen avulla voidaan rakentaa ydinkäyttöisiä lentokoneita, joilla voidaan mutkattomasti operoida sekä ilmakehässä että vähintään Maata kiertävällä radalla. USA:lla tiedetään olleen suunnitelmia sekä ydinkäyttöisten lentokoneiden eli PROJECT TIMBERWIND:in että ydinkäyttöisten maa-ajoneuvojen valmistamiseksi. Tuo jälkimmäinen ohjelma tunnetaan ilmeisesti PROJECT NOMAD:in tai PROJECT ROVER:in nimellä. Onnistuessaan tuollainen ydinkäyttöinen ajoneuvo mullistaisi ajoneuvotekniikan.

Teoreettisesti voisi olla mahdollista valmistaa sellaisia superraskaita alkuaineita, jotka eivät olisi itse mitenkään radioaktiivisia. Tuolloin itseasiassa noiden reaktorin polttoaine-elementtien radiaktiivisen alkuainepitoisuuden pitäisi vain olla niin alhainen, että nuo aineet eivät ryhdy lähettämään radioaktiivisia hiukkasia. Tuolloin hyödynnetään sitä tietoa, että radioaktiiviset alkuaineet lähettävät sitä enemmän säteilyä, mitä enemmän niitä on jossain astiassa tai kappaleessa. Tuolloin voidaan ajatella, että valmistetaan sellaisia Moskoviumiin perustuvia polttoaine-elementtejä, joiden käsittely on yhtä helppoa kuin uraaniin perustuvien polttoainesauvojen, mutta koko vain olisi niin paljon pienempi.

Mikäli kyettäisiin valmistamaan radioaktiivista alkuainetta, joka reagoi magneettiin, niin silloin onnettomuuden sattuessa voimakkaan magneetin avulla voidaan estää näiden kappaleiden leviäminen maastoon.  Ydinreaktorin toimintaa voidaan tehostaa esimerkiksi voimakkaalla magneetilla, joka vetäisi puoleensa reaktorista lähteviä alfa- ja beta-hiukkasia, joiden kulkurataan voidaan magneettikentän avulla vaikuttaa. Tuolloin on kuitenkin vaarana se, että jos tuo alus suuntaa nuo hiukkaset väärään suuntaan, niin seurauksena on silloin kammottavia palovammoja, joiden paranemisesta ei ole mitään tietoa.

Toisin sanoen noiden hiukkasten lähtö reaktorista voidaan estää käyttämällä erittäin voimakasta magneettia, joka joko vetäisi noita hiukkasia itseään kohti, tai sitten ohjaisi niitä magneettikentän avulla tiettyyn suuntaan. Tietenkin tuolloin voidaan sitten luoda hyvin kevyt ydinkäyttöisen aluksen konsepti, joka kykenee liikehtimään erittäin tehokkaasti, ja se pystyisi lentämään jopa vuosikausia laskeutumatta maahan. Tuolloin tietenkin pitää muistaa se, että noiden alusten moottorien liikkuvat osat kuluvat noin pitkän toiminnan aikana, joten silloin kannattaa käyttää ramjet-eli patoputkimoottoria, jonka keskelle on asennettu ydinreaktori, jonka päälle suihkutetaan kylmää kaasua.

Lämpötilan kohotessa tuo kaasu sitten laajenee ja työntää alusta eteenpäin aivan kuten tapahtuu muissakin suihkumoottoreissa. Mutta tuon ydinkäyttöisen ramjetin toiminta-aika voisi olla vuosikausia, ja se kykenee sitten myös lentämään Maata kiertävälle radalle. Kuitenkin esimerkiksi Greenpeace ei varmaan olisi kovin myötämielinen tuollaiselle alukselle, eikä muutenkaan ydinkäyttöisille lentokoneille varmasti aivan heti löydy lupaa, eikä myöskään ydinkäyttöinen rekka olisi kuitenkaan ehkä katsastusmiehille mieleen.

Mutta tuollaisen synteettiseen isotooppiin perustuvan reaktorin avulla voidaan luoda sellaisia raskaan liikenteen ajoneuvoja, joissa olisi käytetty aivan uusia runkoa sekä rakenteita koskevia ratkaisuja, kuten esimerkiksi noissa ajoneuvoissa voisi olla ilmatyyny, joka mahdollistaa vaikka Atlantin ylityksen rekalla. Tuolloin ajoneuvon pohjaan asennetaan puhaltimet sekä alaslaskettava ilmatyyny, ja sitten tuota ajoneuvoa ajetaan kuin muitakin ilmatyynyaluksia, mutta mikään kovin yleinen tuosta välineestä ei missään nimessä ehkä kuitenkaan tule.

Tai sitten siitä voidaan tehdä vaikka meren pohjaa ryömivä sukellusvene, joka sitten toimii kuten Neuvostoliiton pienoissukellusveneet, jotka voivat ajaa meren pohjassa telaketjuilla, ja ehkä tällaisia ajoneuvoja käytetään tulevaisuudessa meren pohjaan sijoitettujen ohjus- ja muiden salaisten tukikohtien verkostojen  huoltamiseen. Eli tuolloin meren pohjaan tehdään vain tie, jota pitkin tämä sukellusvene sitten voi rauhassa ajaa. Kuitenkin noiden ajoneuvojen käyttö ei varmaan kovin yleistä olisi, koska tämänkaltainen kuljetuskalusto olisi todennäköisesti varattu vain hallituksen käyttöön, eikä muutenkaan ydinkäyttöinen auto tuskin koskaan tulee liikennöimään millään teillä, mutta kuten tiedätte, niin ydinkäyttöiset ajoneuvot ovat vain yksi höyrykäyttöistä autojen muunnelmista, joten ehkä jossain maailman teillä viilettää tuollainen ajoneuvo, jota ehkä testataan huomaamattomasti jossain kaduilla.

Marsin muuttaminen Maan kaltaiseksi voi joskus tulevaisuudessa olla totta

Marsin pintaa luotaimen kuvassa
(Kuva: NASA)

”Marsin aikakirjat” on viehättävä romaani siitä, kuinka Mars-planeetta joskus tulevaisuudessa ehkä muutetaan Maan kaltaiseksi. Syy siihen, miksi Marsin muuttaminen elämälle suotuisaksi planeetaksi on niin vaikeaa, johtuu siitä, että siellä Auringon valo on niin paljon heikompaa kuin Maassa, että planeetan kaltaistamisessa käytetyt yksisoluiset levät eivät ehkä kykenisi elämään tuolla planeetalla, ja samoin tuon planeetan kaasukehän tiedetään olevan sen verran ohut, että Auringon UV-säteily kuitenkin vaarantaisi tuon operaation. Tietenkin noita organismeja kuten leviä sekä yhteyttäviä bakteereja voidaan kylvää Marsin erämaihin, ja ainakin Vales Marinerasin rotkolaaksossa voisivat nuo operaatiossa käytettävät lajit sitten elää. Kyseisessä kirjassa Marsia lämmitetään kuumentamalla sen kuita valokaarien avulla, niin että ne sitten toisivat lämpöä tuon planeetan karuille tasangoille, mikä sitten saisi sen pinnan alla olevat hiilidioksidisulkeumat kaasuntumaan, mikä nostaa planeetan pintalämpötilaa.

Marsin kiviaines voi sisältää melkoisen määrän kidevettä, joten jos kidevesi olisi käytettävissä, niin silloin vettä voidaan tehdä tuolle punaiselle planeetalle lähetettävässä ydinvoimalassa, jossa Marsin pintaa kuumennetaan erittäin kuumaksi, jolloin tuo planeetalta ehkä löytyvät vesivarat saadaan vapautettua, mutta sitten ongelmia tulee ravinnon sekä planeetan pinnan erittäin alhaisen lämpötilan kanssa, missä sitten noiden organismien aineenvaihdunta hidastuu, ja silloin niiden tehtävä eli yhteyttäminen häiriintyy. Tietenkin aluksi voidaan käyttää jättimäisiä kasvihuoneita, joissa jotain yhteyttävää arkkibakteeria viljellään, ja noiden bakteerien tuottamaa happea voidaan sitten johtaa tuon planeetan kaasukehään, josta sitä kautta muokataan sellaista, että siinä voisivat normaalit Maasta tuodut eliöt elää.

Mutta tietenkin UV-säteily on ongelma, joka voidaan ratkaista paksuntamalla planeetan kaasukehää näiden arkkibakteerien avulla, mutta se sitten vaatisi vettä sekä sitä, että tuolle bakteereille sopivaa maa-ainesta löytyisi, jotta bakteeria voitaisiin lopulta päästää luontoon kasvamaan. Muuten tuollaisten kasvihuoneiden käyttö tietenkin veisi todella paljon aikaa, ja tietenkin esimerkiksi ydinvoiman käyttö tarve varmasti ajaisi tuon projektin alas, syynä olisivat projektin kallis hinta sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat, koska reaktorin sekä muiden tukilaitteiden valmistaminen tuolla planeetalla olisi valtavan kallis operaatio, ellei sitä sitten tehdä robottien avulla. Mutta silloinkin kyseessä on tähtitieteellisen kallis projekti, jonka ongelmana olisi reaktorin vaatiman uraanin vieminen Marsiin tai sen kaivaminen planeetan pinnasta. 

Tässä kuvitteellisessa operaatiossa Marsiin lähetettäisiin täysin automaattinen robottitehdas, joka valmistaa tarvittavia robotteja, jotka kykenevät valmistamaan tarvittavat rakenteet tuota operaatiota varten, jonka arvioitu alkamisaika olisi ehkä vuoden 2200 tienoilla. Tuolloin ihmiskunta ehkä on jo matkannut asteroidivyöhykkeelle, ja silloin tietenkin käytössä olisi virtuaalitodellisuus sekä tehokkaat tekoälyllä varustetut robotit, joiden avulla ihminen voisi suorittaa niin sanottuja ”nojatuolimatkoja” pitkin aurinkokuntaa.

Kauko-ohjattavien sekä autonomisten robottien avulla voisi ihminen mennä sinne, mihin ei koskaan ole edes ajateltu voitavan mennä. Tuollaisten korkeasti kehittyneellä ja mutkikkaalla tekoälyllä varustettujen robottien käyttö olisi varmasti monien tutkijoiden sekä avaruushallinnon päätöksentekijöiden mielestä hyvin kannattavaa, koska tuolloin ei kalliisti koulutettujen tutkijoiden sekä insinöörien tarvitse viettää suurta osaa elämästään jossain avaruusaluksessa, vaan he voisivat suorittaa tehtävänsä istuen kotonaan tai toimistossaan, jolloin nämä henkilöt voisivat ottaa osaa muihinkin ohjelmiin kuin vain siihen yhteen.

Kuitenkin Marsin pintalämpötilaa voitaisiin nostaa hyvin tehokkaasti lämmittämällä sen kuita hyvin voimakkaasti, jolloin planeetan pinnan alla olevat hiilidioksidi sulkeumat kaasuuntuisivat. Tuo lisääntyvä hiilidioksidin määrä nostaisi sitten Marsin pintalämpötilaa edelleen, ja samalla paksuuntuva kaasukehä sitten myös nopeuttaa planeetan lämpötilan nousua sekä lisää mikrobitoimintaa.

Syy miksi tässä operaatiossa tietenkin pitää käyttää aluksi arkkibakteereja, johtuu siitä, että nuo bakteerit sitten voivat muodostaa proteiinikuoria ilman varsinaista humusta eli valmista biomassaa, ja yksi kiinnostavimmista vaihtoehdoista olisi käyttää sellaisia mikrobeja, jotka kykenevät pelkistämään rautaa, jolloin rautaoksidista saataisiin happea paneetan kaasukehälle. Kuitenkin alhainen lämpötila on tietenkin ongelmallinen asia. Marsin lämpötilaa voidaan kuitenkin nostaa kuumentamalla sen kuita Phobosta sekä Deimosta esimerkiksi suuntaamalla niihin voimakkaita radio- tai mikroaaltoja, mutta koska kyseessä on kaksi hiilestä muodostunutta asteroidia, niin nuo asteroidit voitaisiin muuttaa valtaviksi hiilivastuksiksi.

Silloin asteroidin molempiin päihin voidaan kiinnittää elektrodit, ja tuon kappaleen viereen laitetaan ydinvoimala, josta saatava sähkövirta kuumentaa noita kuita. Kuitenkin kaikkein paras vaihtoehto olisi hybridiratkaisu, missä noihin punaisen planeetan kuihin pumpataan energiaa useilla eri välineillä, eli planeetan pinnalla sekä sen kiertoradalla olevien mikro- tai radioaalto-lähettimien avulla noiden kuiden pintaa kuumennetaan, ja syy miksi tähän ei kannattaisi käyttää laseria, on se että tuolloin noiden Marsin kuiden saama sätelyenergia jakaantuu tasaisemmin, jolloin ne eivät räjähdä kappaleiksi. Jos käytetään radioaaltoa, niin se vaatii tuolloin kahta lähetintä, jotta kappale saadaan kuumenemaan, ja tuolloin on vaara, että kohde räjähtää lämpölaajenemisen takia kappaleiksi.

Syy miksi sätely kannattaa kohdistaa ensin Marsin kuihin johtuu siitä, että jos tuo energiateho sitten johdetaan suoraan planeetan pintaan, niin se sitten vaarantaa siellä olevat installaatiot. Jos ajatellaan oikein fundamentalistisia ajatuksia esimerkiksi sähkövirran toimittamiseksi Mars-planeetalle, niin kaikkein paras kuviteltavissa oleva vaihtoehto olisi valtavan tehokas radiomaser, jolla sitten sähköä siirretään läpi avaruuden, kuten esimerkiksi Teslan Vanderbilt-kokeessa tehtiin.

Tuolloin käytettävän sähkötehon vain pitää olla niin kauhean paljon suurempi, jotta tuo laitteisto sitten kykenisi toimittamaan tarpeeksi sähköä radioaaltojen muodossa Marsiin, että tätä mahdollisuutta tuskin kovin helposti otetaan käyttöön, mutta teoriassa se toimisi niin, että keskellä radiomasereiden ryhmää olisi yksi tehokkaampi maser, joka sitten ikään kuin vetää muiden tuohon säteeseen kohdistettujen heikompi tehoisten maserien säteet mukaansa, jolloin saadaan aikaan valtavan voimakas radioaalto. Jos tuo koherentti radioaalto osuu johonkin kesken matkaa Marsiin, niin silloin tuo kappale varautuu valtavan voimakkaalla sähkövirralla, ja jos joku alus sitten tuon jälkeen sattuu telakoitumaan  johonkin avaruusasemaan, niin tuloksena olisi tilanne, missä se toimisi kuin valtavan voimakas sähköpamppu, joka lamauttaa tuon kohteen elektroniikan.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Lockheed-Martin-yhtiön kehittämä robottihämähäkki mullistaa ilmalaivojen korjaamisen ja myös tiedustelun

Lockheed Martin yhtiö on kehittänyt robottihämähäkin, jonka tehtävänä on esimerkiksi paikata sen kehittämän ilmalaivan runkoa, jos siihen tulee vaikka osumia. Toisin sanoen se pitää HAA (High Altitude Airship) toiminnassa, jotta se kykenee valvomaan alla olevaa aluetta sekä tarjoamaan samalla omille joukoille viestintä- sekä kohteenosoitus “palveluita”, joiden takia tuon ilmalaivan tehtävien onnistuminen on erittäin tärkeää. Kyseinen HAA-ilmalaiva on tarkoitettu täydentämään satelliittien sekä vakoilukoneiden toimintaa esimerkiksi terrorismin vastaisissa tehtävissä, missä jotain aluetta pitää tarkkailla hyvin intensiivisesti pitkiä aikoja kerrallaan.

https://www.youtube.com/watch?v=g59PX4xlgNg

Noilla robottihämähäkeillä saattaa olla  muuten myös muita tehtäviä, kuin korjailla hajonneiden ilmalaivojen kuorta. Nimittäin niitä voidaan käyttää sekä valokuvaustiedustelussa, että ELINT ja COMINT-tehtävissä, jolloin ne on oikeastaan mallinnettu täysin oikeaa hämähäkkiä muistuttavaksi robotiksi. Niitä ei normaalisti erota mitenkään oikeista hämähäkeistä, ja niiden mukana kulkee tuolloin hämähäkin seittiä muistuttava hyvin ohuesta hybridimateriaalista eli kevlarin sekä raudan sekoituksesta tehty antenni, jonka nämä pienet keinotekoiset hämähäkit asettavat puiden oksien väliin, kuten myös oikeat hämähäkit tekisivät.

Tuon jälkeen nämä pienet robotit menevät tuon antennin keskelle, ja muuttavat itsensä pieniksi digitaalisiksi releasemiksi, jotka välittävät tuon sieppaamansa SIGINT-datan suoraan tietoliikennesatelliiteille, jotka taas lähettävät tuon datan edelleen Fort Meadeen NSA:n päämajaan tarkempaa analyysiä varten. Noilla laitteilla tietenkin on myös digitaalikamerat, joilla ne kykenevät lähettämään kuvia toiminta-alueiltaan samaan tapaan suoraan Pentagonin operaatiokeskukseen.

Nuo välineet eivät kuitenkaan varmaan kaikkia mahdollisia välineitä kuljeta sisällään, vaan niille voidaan tietenkin pudotella myös huoltosäliöitä, jotka voidaan naamioida esimerkiksi tupakannatsoiksi, jotka pitävät sisällään vara-antenneja yms. välineitä. Siitten ne varmasti tulevaisuudessa kykenevät myös autonomiseen toimintaan, niin että nuo laitteet muodostavat sitten keskenään WLAN:in avulla langattoman tietoverkon, joka saa niiden prosessorit toimimaan, kuin ne olisivat sama tietokone.

Ja tietenkin ne kykenevät sitten myös soluttautumaan johonkin tukikohtaan, ja toimimaan kuuntelulaitteina, jotka välittävät kaiken puheen tai WLAN ja BlueTooth-viestinnän suoraan satelliitin kautta vastapuolen tiedustelun päämajaan. Tuolloin ne voivat myös murtaa EMP-suojattuja tiloja, esimerkiksi vetämällä niistä ulos valtavan pitkää nanotekniikkaa käyttävää ohutta piiska-antennia. Tai sitten ne voivat muodostaa ketjun, ja käyttää FLASH-muisteja noiden keskustelujen äänittämiseen, ja kun muisti tulee täyteen, niin tuollainen mekaaninen hämähäkki vain “marssii” ulos talosta, ja lähettää sitten tuon datan esimerkiksi viestintäsatelliitille, joka kykenee tuolloin ohittamaan paikallisen sodanjohdon valvonnan.

Kun puhutaan noiden robottihämähäkkien muotoilusta, niin ihminen pelkää luonnostaan lähes jokaista maailman hämähäkkiä. Tietenkin suhteellisen isokokoiset sekä seittiä kutovat ja myrkylliset lajit ovat varmasti muotoilijoille mieleen, ja varmasti ketään ei koskaan huvittaisi lähteä häiritsemään isoja lintuhämähäkkejä.

Nuo robottihämähäkit voidaan varustaa pitkäkestoisilla pienillä nappiparistoilla sekä FLASH-muistilla, ja tietenkin niiden sensorien valmistamisessa käytetään uuden sukupolven tekniikkaa, jota käytetään myös esimerkiksi mikroprosessorien valmistamisessa. Tällaisella tekniikalla voidaan sitten valmistaa erittäin pieniä radiolähettimiä, jotka eivät kovin paljoa virtaa vie, sekä muita erittäin tehokkaita järjestelmiä, joilla tuo laite saadaan sitten toimimaan tehokkaana tiedusteluvälineenä.

Samoin noiden robottihämähäkkien varusteisiin voi kuulua myös GPS-paikannin tai transponderi, jonka avulla niiden sijainti saadaan selville, ja ne voivat sitten asettua esimerkiksi panssarivaunujen päälle, jolloin niihin voidaan kohdistaa GPS-hakeutuva pommi tai rynnäkköohjus. Tuollaiset luonnollista eläintä matkivat laitteet ovat jo tulossa sotilaiden sekä vakoojien käyttöön, joten niiden toimintakenttää halutaan varmasti myös laajentaa, eli niiden avulla voidaan vaikkapa keskustietokoneita oikosulkea, ja jos ne varustetaan esimerkiksi VX-hermokaasulla, niin silloin seurauksena on erittäin vaarallinen taisteluväline, joka takuulla on äärimmäisen tehokas.

https://www.youtube.com/watch?v=86EAzvXrESg

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Tulevaisuuden panssariajoneuvot tehdään toisella periaatteella kuin ennen, koska materiaalit sekä moottorit kehittyvät jatkuvasti.

Tulevaisuuden tiedustelu tai panssariajoneuvo perustuu varmasti kehittyneeseen älykkääseen tekniikkaan sekä myös epäkonventionaalisiin moottoria ja voimansiirtoa koskeviin ratkaisuihin. Eli tällainen tulevaisuuden panssariajoneuvo voisi olla hyvin radikaali verrattuna nykyisiin malleihin, ja sen panssarointi voisi olla esimerkiksi puhdasta hiilikuitua, ja ehkä se kykenisi lentämään esimerkiksi jonkun esteen yli, kuten kuuluisa “lentävä auto” kykenisi tekemään. Termi “lentävä auto” merkitsee yleensä hyvin huokeaa helikopteria, joka voisi käyttää myös tavallista maantietä liikkumiseen, ja tuo termi “lentävä tankki” sitten tietenkin olisi tällaisen “lentävän auton” panssaroitu versio.

Sen pinnassa voisi olla ikään kuin kolikon kaltaisia langattomasti toimivia paine-antureita, jotka tunnistavat siihen kohdistetut paine-iskut. Sekä myös tekevät tuosta ajoneuvosta sellaisen, että siihen on hyvin vaikea kohdentaa tulitusta. Tai oikeastaan siihen tietenkin voidaan kohdentaa aseita, mutta nuo nanotekniikkaan perustuvat tutkat varmasti myös havaitsevat sen, mistä päin tuota ajoneuvoa kohti ammutut ammukset tulevat, ja se voi kääntää hyvin nopeasti esimerkiksi laser-ohjautuvia ammuksia ampuvan konetykin tuohon kohtaan, missä esimerkiksi tarkka-ampuja piileksii, ja sitten nuo ammukset voidaan ohjata kohteeseen nanohelikopterin näyttämän lasersäteen avulla.

Tällainen niin sanottu 50 cal. ”älyluoti” on jo nykyään olemassa, joten varmaan sama tekniikka toimii myös 20-30 mm konetykillä ammuttuna, joita on usein asennettu erilaisten taisteluajoneuvojen päälle sijoitettuihin torneihin, joissa voi sitten tietenkin olla myös paikat esimerkiksi kevyille IT- sekä pst. ohjuksille. Ja tietenkin myös tavalliseen konetykkiin tai tykkiin voidaan asentaa myös maser, eli magnetroni mikä tarkoittaa mikroaaltosäteilijää voidaan asentaa myös niin, että se upotetaan tykin luukko-osaan, ja sitten tuo magneettikenttään perustuva vahvistin ehkä sitten asennetaan tykin putkeen, jolloin se toimisi hybridivälineenä, minkä käyttäjä voi sitten valita joko normaalien ammusten sekä niiden kohteeseen ohjattavien versioiden, laserammusten sekä maserin välillä.

Laserammus on oikeastaan pieni kertakäyttöinen laser, joka ammutaan kiväärillä tai tykillä, eli se on patruuna, joka täytetään salamavaloissa käytettävällä pulverilla, ja jonka keskellä on lasisauva, minkä päissä on peilit, joiden väliin lasersäde muodostuu. Automaattikiväärin kanssa ongelmia muodostuu siitä, että alempi kaasun paine saa aikaan sen, että kiväärin automaattikoneisto ei sitten toimi, koska ruutikaasua muodostuu liian vähän.

Noissa laitteissa voisi olla myös tutkia, jotka havaitsevat kohti lentävät kappaleet. Sekä nanokokoisia infrapunakameroita, jotka laajentavat sen kykyä havainnoida ympäristöään, mikä sitten tekee niistä erittäin vaikeasti tuhottavia.

Nämä kolikkoa muistuttavat välineet voisivat olla myös samalla autonomisia ”X”-helikoptereita, jotka lentävät ”kotiin”, jos tuo ajoneuvo menettää toimintakykynsä. Noilla autonomisesti toimivilla  helikoptereilla voisi olla myös sellainen tehtävä, että ne kykenevät sitten lentämään esimerkiksi talojen sisään, ja etsimään jotain henkilöitä tai muuta mielenkiintoista tuon alueen sisältä, ja tuon ajoneuvon pinta voidaan tehdä sellaiseksi, että se kykenee lataamaan nämä välineet silloin, kun niiden akku loppuu, ja jos ne eivät löydä takaisin, kun robottihelikopterit lähtevät tehtäväänsä, niin ne voidaan kerätä ilmasta erityisellä haavilla, jota joku UCAV- pitää allaan, jotta niiden tehtäviä koskevat tallenteet voidaan lukea, ja sitten miettiä syytä siihen, miksi tuo laite menetettiin tehtävässään.

Noilla ajoneuvoilla voisi olla pyörien lisäksi myös alas laskeutuva ”helma”, joka muodostaa sen alle ilmatyynyaluksen. Tai ehkä niiden vanteisiin olisi asennettu roottorit, joiden avulla ne muutuisivat samalla helikoptereiksi. Muuten syy miksi tällaisiin ”lentäviin autoihin” ei olla koskaan oikeastaan panostettu rahaa, johtuu siitä, että niiden käyttämiseen liittyy tiettyjä juridisia ongelmia, mitkä estävät niiden myymisen tavallisille ihmisille. Syy miksi esimerkiksi panssariautoista ei ole kukaan tehnyt lentäviä, johtuu siitä, että ne ovat niin kamalan painavia, eli niitä varten pitäisi olla todella tehokkaat moottorit, ja tuolloin tietenkin pitää myös miettiä sitä, että jos käytetään sellaista järjestelmää, missä polttomoottorin avulla tuotetaan jokaiseen akseliin liitetyn sähkömoottoreille tehoa generaattorin kautta, niin se vaatii silloin valtavan tehokkaan moottorin.

Käytännössä tuolloin puhutaan moottorista, jonka teho vastaa F-16 hävittäjän suihkumoottorin tehoa, mutta toki osa tuosta ongelmasta voidaan ratkaista käyttämällä sekä sellaista genraattorijärjestelmää, missä tuota sähkövirtaa kerätään talteen, että myös kaksia moottoreita, missä konventionaalinen diesel hoitaa ajoneuvon kuljettamisen tiellä. Sitten kun pitää lähteä lentoon, niin vaihdetaan käyttöön suihkumoottori, joka ei muuten ole mikään kovin kannattava väline, kun lähdetään ajamaan teillä, koska tuo laite imee valtavasti polttoainetta.

Samoin niissä voisi olla sellainen Star Wars-elokuvista tutun ATAT-kävelijän jalat, joilla ne kykenevät sitten nousemaan myös vaativia rinteitä. Nuo jalat voidaan tietenkin kääntää kasaan noiden ajoneuvojen sisään, jotta ne eivät häiritsisi normaalia ajamista.Nykyaikaiset hiilikuitumateriaalit mahdollistavat näiden välineiden toteuttamisen niin, että ajoneuvon paino ei pääse nousemaan liian suureksi. Kyseisillä ajoneuvoilla voisi olla käytössään myös ihmistä muistuttavia ”cyloneja”, joiden käyttö olisi aiheellista esimerkiksi ydinsaasteen saastuttamalla alueella. Ja niissä voisi olla myös tehokas tietokone, joka mahdollistaa niiden autonomisen toiminnan alueella, missä ei mitään mahdollisuutta kulkea pyörillä olisi.

Nykyaikaisten komposiitti-hiilikuitujen avulla voidaan toteuttaa niin kevyt panssari, että tuollainen ”lentävä tankki” tai oikeastaan tiedusteluajoneuvo voitaisiin ehkä jossain vaiheessa toteuttaa. Ja vaikka se ei niin ketterä olisi kuin oikea helikopteri tai lentokone, niin siinä voisi sitten tietenkin olla jonkin verran kapasiteettia, kun ajatellaan esimerkiksi operointia jossain hyvin vaikeakulkuisessa maastossa, kuten esimerkiksi jossain Sudanin kivisellä aavikolla. Kaikkein helpoin sekä yksinkertaisin tapa ylittää esteitä, kuitenkin olisi sellaiset moottorit, joilla tuo ajoneuvo kykenisi lentämään kivien yli.

Tuolloin ajoneuvossa voisi olla rungon alla alaspäin suunnatut suihkumoottorit, ja sen rungon sivuille voisi kääntyä esimerkiksi tasapainotus roottorit, joiden avulla sen olisi helpompi pysyä tasapainossa. Ja oikeastaan nuo roottorit ovat samanlaisia, kuin ne mitä käytetään puhallinpotkureissa, joita käytetään kärrynpyörää muistuttavissa  koteloissa olevilla potkureilla varustetuissa helikoptereissa. Nuo potkurit on kehitetty alun perin sellaisiin helikoptereihin, joiden roottoria pitää suojata törmäyksiltä.

Jos tuossa ajoneuvossa olisi sitten mahdollisuus käyttää ydinvoimaa, niin silloin siihen voidaan asentaa se pahamaineinen WARP eli MDD (Magneto Dynamic Drive), missä ioneja ikään kuin pumpataan tuon laitteen kääntyviin vanteisiin sijoitettujen  magneettien läpi, mutta tällaiset laitteet ovat vasta SciFi-kirjallisuutta. Kuitenkin tietotekniikan sekä materiaalien kehittyessä voidaan periaatteessa rakentaa se tieteiselokuvista tuttu ”lentävä tankki”, joka voisi teoriassa olla yhdistetty avaruusalus sekä maastoajoneuvo, eli käytännössä kyse olisi raketista tai avaruussukkulasta, jossa olisi pyörät alla.

Tuollaisen hyvin kevyen mutta samalla tehokkaan laitteen panssarointi voisi perustua siihen, että sen pintaan höyrystetään fullereenista muodostettu keinotimanttikerros, joka estää lähes kaikkien ammusten läpäisyn. Tai sitten se voidaan varustaa myös sähkömagneettisella mikroaaltovyöhykkeellä, jossa on kaksi eri suuntiin pyörivää magnetronia, jotka rikkovat kaiken tuota välinettä kohti ammutut fyysiset ammukset. Tuollaiset mikroaaltoratkaisut tietenkin vaativat tehokkaita moottoreita kuten suihkuturbiineja tai pieniä sekä keveitä ydinreaktoreita, mutta jos tuollaisia välineitä aletaan sitten varustaa esimerkiksi ydinreaktoreilla, niin silloin ne voisivat muuttua todellisiksi.

Kuitenkin se vaatisi sitä, että kehitetään sellainen menetelmä, jossa hiukkaskiihdyttimien avulla voidaan valmistaa radioaktiivisia keinotekoisia alkuaineita kuten Neptuniumia massatuotantona. Uraani on siis painavin luonnossa tavattava alkuaine, mutta syy miksi asevoimien tutkijat ovat kiinnostuneita myös uraania sekä ydinvoimaloiden jätteestä saatavaa plutoniumia painavampien alkuaineiden valmistamisesta on se, että niiden avulla voidaan luoda hyvin tehokkaita mutta samalla pieniä ja keveitä reaktoreita.  Mutta tuo fuusiotekniikka missä hiukkaskiihdyttimissä fuusioidaan alkuaineita, jotta voidaan valmistaa uusia super-raskaita eli synteettisiä alkuaineita on vasta kokeiluasteella.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Voisiko tällainen rengasmainen avaruusalus olla tulevaisuuden tapa lentää muille planeetoille tai valvoa pitkän aikaa jotain aluetta Maassa

Kun ajatellaan sitä, että avaruuteen lähetään rengasmainen avaruusasema, jonka pyörimisliike sitten muodostaisi keinotekoisen painovoimakentän. Tuollainen asema esitellään muuten elokuvassa “2001 Avaruusseikkailu”, mutta tuolloin sitten ei kukaan muistanut sitä, että kyseiseen laitteeseen voidaan liittää myös WARP-ajo. Eli sen renkaaseen vain kytkettäisiin sarja magneetteja, jolloin sitä sitten voitaisiin käyttää myös normaalina avaruusaluksena, ja jos se sitten olisi ydinkäyttöinen, niin tuollaisella laitteella olisi varmasti paljon käyttöä esimerkiksi planeettojen tutkimisessa.

WARP- eli MDD (Magneto Dynamic Drive) on siis oikeastaan pelkkä ryhmä magneetteja, joiden avulla aluksen läpi tai sen ulkopinnan ylitse ikään kuin vedetään ioneja, mikä tekee näistä laitteista äänettömiä, sekä se että niissä ei ole liikkuvia osia edesauttaa sitä, että nuo lentolaitteet voivat leijua ilmakehässä jopa vuosia.Tuollaiset tulevaisuudessa hyvinkin pitkiä aikoja avaruudessa viettävät alukset voidaan varustaa sähkömagneettisilla suojakilvillä, eli mikroaaltoon perustuvilla kentillä jotka hajottavat sitä kohti tulevat fyysiset kappaleet.

Voisi olla sellainen, että sen rengasmaisen kehän sisä- tai ulkopuolelle olisi asennettu WARP, mikä kuljettaa alusta eteenpäin avaruudessa. Ongelmana tuolloin on tarvittavan sähkötehon tuottaminen, jos WARP:ia aiotaan käyttää ilmakehässä. Jos koneeseen ajatellaan asennettavan jonkinlainen pieni ydinreaktori, niin silloin se olisi tietenkin mahdollisesti sellainen, että tämä laite kykenisi operoimaan esimerkiksi Maan tai jonkun muun planeetan kaasukehässä vuosien ajan.

Silloin tuon välineen tarkoitus olisi toimia ikään kuin leijuvan tukikohdan roolissa alueen yllä, mitä se lähetetään valvomaan, kuten eräässä toimintaelokuvassa tapahtui.Siinä tuollainen vannemainen avaruusalus jää leijumaan Etelä-Afrikan yläpuolelle, ja sen jälkeen elokuvan tapahtumat muuttuvat sellaiseksi ryminäksi että oksat pois.

Tuo kattokruunua muistuttava alus voisi olla tietenkin Ydinkäyttöinen eli se voisi käyttää kevyttä keinotekoisella alkuaineella ladattua reaktoria, mutta ongelmia tulisi tuolloin radioaktiivisen aineen hankkimisessa Mutta tuo alus kykenisi tietenkin käyttämään ilmakehässä leijuessaan myös WARPia, mikä muistuttaa tuolloin puhallinta, missä ei käytetä potkuria.

Keinotekoinen painovoima saadaan aikaan yksinkertaisesti pyörittämällä alusta akselinsa ympäri.Mutta jos ydinreaktoria ei voisi käyttää, niin kyllä myös tavallista potkuria voidaan hyödyntää tässä toimintamallissa. Eli tuolloin ilmakehässä tarvittava nostovoima saadaan aikaan normaaleilla potkureilla. Kuitenkin WARP toimisi avaruudessa myös pienemmällä jännitteellä kuin mitä tarvitaan aluksen leijuttamiseen Maan ilmakehässä, mutta tuolloin tietenkin aluksen kiihtyvyys laskisi huomattavasti.Ilmakehän ulkopuolella kuitenkin WARP voisi toimia, vaikka tämä alus ei ehkä normaaleilla turbogeneraattoreilla varustettuna saavuttaisi tarvittavaa valonnopeutta. Myös ydinkäyttöinen malli toimisi osittain turbogeneraattorilla, eli siinä reaktorin jäähdytinpiiriin asennetaan turbiini, joka pyörittää generaattoria.

Aluksen ulkokehä voisi pyöriä, jolloin mikrometeorit eivät sitä niin helposti pystyisi vahingoittamaan. Voi olla myös sellainen, että siihen punpataan energiaa suuritehoisilla radiolla, jotka toimivat samalla periaatteella, kuin Vanderbiltin koje, jolla piti aikoinaan siirtää sähköä ilman läpi langattomasti. Jos kyseistä alusta voitaisiin ladata langattomasti, niin siitä voitaisiin tehdä sellainen, että tuo väline kykenisi ainakin globaaleihin operaatioihin, eli se kykenisi sitten lentämään esimerkiksi Maan ja Kuun väliä erittäin nopeasti, ja viemään lasteja niille ehkä joskus tulevaisuudessa rakennettavilla avasuusasemille. Mutta jos siihen asennetaan ydinreaktori, niin silloin tämä väline varmasti olisi käyttökelpoinen kaikilla etäisyyksillä, mitä maailmankaikkeudessa voidaan ajatella.

Tietenkin sen ulkokehälle voidaan asentaa myös hiukkaskiihdytin, jonka sisällä voidaan hiukkasia kiihdyttää valon nopeuteen, jolloin aika sen sisällä saadaan pysähtymään. Kyseinen ratkaisu tietenkin avaisi aluksen miehistölle mahdollisuuden matkustaa pidemmälle universumissa, mutta kun ajatellaan sitä, miten aika kuluu sen ulkopuolella, niin siitä ei kovin suurta hyötyä Maan ihmisille ole, ellei WARP sitten mahdollisesti kykene ylittämään valon nopeutta, mistä emme saa varmuutta, ennen kuin tuohon moottoriin perustuvan avaruusaluksen rakennamme.

Jos käytössä ei ole ydinvoimaa, niin silloin tuo alus voidaan tietenkin rakentaa sellaiseksi, että se käyttää eräänlaisia kondensaattoreita varatessaan tarvitsemaansa sähkövirtaa. Ja lataaminen voisi tapahtua suuntaamalla siihen esimerkiksi radiomasereita tai muita voimakkaita radiolaitteita. Siinä voisi olla kiinnitettynä jonkinlainen kapseli, jonka se laskee  vinssillä kohdealueelle, ja tuolloin tämä alus kykenisi operoimaan huomaamattomasti, ja silloin sen sisään ei myöskään joutuisi bakteereita.

Kyseinen moduuli voisi olla esimerkiksi pallomainen, ja aluksen miehistö voisi käyttää sitä kuin kohoa, jota he laskevat sekä nostavat tarpeen mukaan.Tuon aluksen vanteen keskellä voisi olla kaksikerroksinen miehistöhytti, joka suojaa sen miehistöä voimakkaalta sähkömagneettiselta säteilyltä, ja samalla se voisi sitten suorittaa erilaisia tehtäviä sekä planeettojen kaasukehissä että avaruudessa, ja kyky leijua takaisi sen, että aluksen runkoon eivät mitkään pieneliöt pääsisi käsiksi.

https://marxjatalous.blogspot.fi/