Novichoke-iskun tekijät tunnistettu, ja he ovat ilmeisesti GRU:n palveluksessa

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Novichoke-iskuun osallistuneet venäläiset on tunnistettu GRU:n agentiksi. Eli tämä kertoo siitä, että iskun takana saattaa olla venäjän sotilastiedustelu. Ehkä iskun tarkoitus oli kertoa, että Skribalien pitäisi olla hiljaa jostain asioista, jotka liittyvät tiedustelun työhön länsimaissa, mutta kuitenkin itse olen vähän ihmeissäni siitä, että tuossa iskussa käytetty aine oli nimenomaan novichokea. Yleensä jos halutaan tehdä poliittinen murha, niin silloin tekijä haluaa tehdä jotain sellaista, mikä ei heti vedä huomiota hänen työnantajaansa. Myöskään iskuissa käytettyjä kemikaaleja ei pitäisi hävittää huolimattomasti, koska silloin niitä saattaa joutua muiden rikollisten käsiin. Ja moni rikollinen tietenkin haluaa vierittää syyn omiin tekoihinsa muiden päälle.


Joten tietenkin Venäjän tiedustelupalvelu olisi hyvä syntipukki myös muille tekijöille kuten mafialle, joten sen takia noiden järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden intressinä on suunnata epäilyt Venäjään, koska sen tiedustelua pelätään maailmalla. Tuolloin olisi noiden mafian miesten tarkoitus se, että kukaan ei uskaltaisi tutkia murhaa, jonka tekijänä on GRU tai pahamaineinen “Osasto V”, joka tarkoittaa Kylmän sodan aikana toiminutta KGB:n eliminointi- tai kurinpitoryhmää, jonka erikoisalaa olivat salamurhat, mitkä kohdistuivat neuvostoliiton vihollisiksi nimettyihin henkilöihin.


Jos halutaan toimia huomaamattomasti, niin silloin yleensä valitaan sellainen väline, mitä ei suoraan voida yhdistää tekijän omaan valtioon, jos kyseessä on valtiollinen toimija. Nimittäin noissa tapauksissa, missä poliittisen murhan takana on poliittinen poliisi, ja teko voidaan yhdistää valtiolliseen toimijaan, niin se varmasti vaarantaa tiedustelun toiminnan pitkäksi aikaa, koska tuolloin esimerkiksi maahan tulevien tuon maan kansalaisten tavaroita aletaan tutkia, ja diplomaatteja varjostaa kun he tulevat maahan.


Tuolloin tiedustelun varsinainen työ eli tietojen hankinta vaarantuu, kun esimerkiksi MI-5:n agentit käyvät kysymässä papereita jokaiselta, joka keskustelee kadulla tuon maan diplomaattien kanssa. Ja tuolloin tietenkin pitää muistaa se, että tiedustelun tehtävä on hankkia niitä tietoja, joita valtion johto tai oman maan asevoimat eivät voi saada lehdistä tai muusta julkisesta mediasta. Tällaisten tietojen hankinta vaatii usein agenttien käyttöä, koska satelliitit eivät kykene lukemaan esimerkiksi laivojen rakennetta koskevia piirustuksia tai muita teknisiä raportteja, joissa on sitä tietoa, mitä kohteista ei haluta julkistaa.


 Samoin vaikka tiedustelusatelliitti tai lennokki ehkä näkee ikkunan läpi tietokoneiden näyttöjä, niin silloinkin kyse on vain yksittäistapauksesta, ja nykyään tietuturva-asiantuntijat ovat varmasti huomioineet sen, että johonkin toimistoon on suunnattu videokamera sekä laseria käyttävä mikrofoni, jolla toimiston tapahtumat voidaan urkkia erittäin tehokkaasti esille. Eli GRU:n agenttien normaali toiminta ei ole kuljeskella ympäriinsä murhaamassa ihmisiä, tai ainakaan tehdä noita murhia, niin että ne voidaan suoraan yhdistää Moskovaan.


Käytetty novichok on ilmeisesti sellaisella koostumuksella varustettu, että kun tuota hermomyrkkyä ruiskutetaan johonkin pinnalle, niin silloin sen päälle muodostuu kalvo, joka estää varsinaisen kemikaalin haihtumisen  Kun tuota kalvoa kosketetaan, niin silloin se sulaa, ja myrkky joutuu kosketukseen ihon kanssa. Tuolloin kuitenkin tappajan pitää tietää se, että onko uhrin ulko-ovessa kahva, koska vain silloin ihminen koskettaa tuota kohtaa, johon kemikaalia on ruiskutettu. Organofosfaatti vaikuttaa kohteeseen samalla tavoin kuin esimerkiksi kobran myrkky tai botuliini, eli atropiini suojaa tuolta aineelta. Ja atropiinia saa ostaa apteekeista, koska se suojaa ihmistä lukuisten käärmeiden kuten mamban, kobrien sekä merikäärmeiden pistoilta.


Jos kyseessä on organofosfaatti eli VX, tai joku sen sukulais aineista, niin silloin pitää tuon kemikaalin haihtuminen ottaa huomioon. Joissakin tapauksissa pimeiden operaatioiden johto on kuulemma käyttänyt sellaista metodia, missä operaattorin kädelle on asetettu kalvo, ja sitten hermomyrkky on suljettu toisen kalvon alle. Tuolloin alempi kalvo sulaa ennen pitkään, ja silloin tuo henkilö menettää henkensä.


Samalla tavoin toimii myös oven kahvaan levitetty hermomyrkky, joka muodostaa kalvon, mikä suojaa hermokaasua. Kalvon tehtävänä on suojata tuota äärimmäisen vaarallista kemikaalia, että se ei pääse leviämään käytäviin. Nimittäin VX on erittäin epästabiilia, kun lämpötila lähenee 21 astetta, jolloin tuon kemikaalin pinnasta alkaa irrota höyryä, ja 50 mikrogrammaa tätä myrkkyä riittää surmaamaan ihmisen. Joten kovin paljoa tuota hermomyrkkyä ei iholle tarvitse tulla.


Joissakin tapauksissa käytetään kahta purkkia, joista toisessa on isku-kemikaali ja toisessa suojakalvon muodostava aine. Joka tapauksessa juuri VX:n kaltaisten kemikaalien käyttö vaatii erikoiskoulutuksen sekä atropiinia, joka estää hermokaasun vaikutuksen, jos sitä pääsee iholle.Kuitenkin jos tuota myrkkyä jää esimerkiksi napin pintaan, niin silloin tuo nappi voi surmata jopa useita ihmisiä, jos he sitä vahingossa koskettavat. Kuitenkin hermokaasu eli organofosfaatti ei ole sellaista, mikä aiheuttaa pysyvän vaurion hermostoon, mutta jos suojaavaa kemikaalia oteta, niin silloin kouristusten takia voi vastamyrkky jäädä ottamatta. Ja tuo sitten tekee tästä kemikaalista niin kauhean vaarallista.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/telegraph-kolmas-kaksoisagentti-skripalin-myrkytykseen-kytketty-venalaisagentti-tunnistettu/7091590#gs.nufMYdQ

Kun sakarista tuli konna (Mies joka esti ydinsodan)

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Kun neuvostoliittolainen upseeri ei laukaissut ydinaseita, niin ensin häntä kehuttiin, mutta sitten kehujen sijasta alkoi tulla moitteita, ja tuo upseeri siirrettiin toisiin tehtäviin. Koko hänen loppu uransa oli kuulemma täynnä kuulusteluja sekä kaiken maailman vaikeuksia, joita esimiehet hänelle järjestivät. Tässä sitten näkyy se, että jos esimies jää alaisensa varjoon, niin silloin alainen saa helposti vaikeuksia. Esimiesten nolaaminen on erittäin vaarallista, koska he kostavat mielellään alaiselle tällaisia asioita. Ja kun puhutaan sankaruudesta, niin silloin pitää muistaa se, että “kuollut sankari on paras sankari”, koska häntä voidaan kiittää sekä kumartaa ilman, että esimiehen täytyy selittää mitään.


Mitali sekä sankarin arvonimi varmaan tuovat henkilökohtaista kunniaa, mutta sitten tietenkin esimies on tuolloin ikään kuin alaisen varjossa. Sen takia tällainen tilanne saattaa aiheuttaa kestämättömän tilanteen alaisen sekä esimiehen välille, jolloin esimies saattaa käyttää omaa arvovaltaansa alaisen uran tuhoamiseen, koska hän silti on mies, joka johtaa joka tapauksessa joukkoa. Ja siksi tuollainen teko, missä alainen hänet nolaa on erittäin vaarallinen. Nimittäin varsinkin Neuvostoliiton kaltaisissa autoritaarisissa järjestelmissä on ylimmälle komento tasolle vaikea päästä, koska se vie lähes koko tuon upseerin elämän, ja siksi nuo korkeimmat kenraalit sekä amiraalit tuskin virheitään myöntävät.


Eikä Neuvostoliiton poliittinen kulttuuri tähän ainakaan kovin paljoa kannustanut, koska jos henkilö teki virheitä, niin hänet saatettiin ampua tai lähettää Siperiaan metsätöihin, niin silloin tietenkin tuollainen asenne sai aikaan sen, että omia virheitä peiteltiin, tai syytä vääriin päätöksiin vyörytettiin suoraan toisten ihmisten niskaan. Ja siinä sitten varmasti moni kyvykäs upseeri sai potkut tai ammuttiin. Toki tuo asenne saattoi pelastaa Suomen Talvisodan aikaan, koska Stalin oli vähän aikaisemmin ampunut koko Puna-armeijan johdon, ja tuo sitten sai aikaan myös varsinkin Saksan hyökkäyksen alussa valtavia tappioita Neuvostoliiton asevoimille.


Tämä on yksi univormua käyttävien miesten ja naisten pahimmista ongelmista. Syy omiin virheisiin vyörytetään usein jollekin alaiselle, joka on toiminut joko oikein tai estänyt katastrofin synnyn. Varsinkin autoritaarisissa järjestelmissä on upseerin uralla eteneminen jotenkin vaikeaa, ja jos sitten tulee tehtyä virheitä, niin niitä ei uskalleta myöntää. Alla on hyvä esimerkki tällaisesta tapauksesta, missä esimiehet ovat tehneet virheitä, mutta alaiset saavat kärsiä toimiessaan oikein.


Se mikä tapauksessa myös on erittäin ikävää on se, että iskuihin tarkoitettua järjestelmää sekä sen olemassaoloa ei koskaan tuomita. Jos Neuvostoliitto aikoinaan rakensi satelliittijärjestelmän, johon ei sitten tekniikka riittänyt, niin silloin olisi kyllä pitänyt tajuta, kuinka vaarallisia nimenomaan ballistiset ohjukset ovat. Neuvostoliiton asejärjestelmien yhteinen piirre on siinä, että niissä käytetään erittäin suuritehoisia räjähteitä, ja niiden käyttö on suunniteltu nimenomaan panssari- tai muiden suurten alueellisten maalien tuhoamiseen.


Tämän takia Neuvostoliitto kehitti aikoinaan RDS-220:n eli “Tsar bomban”, mikä on tehokkain koskaan räjäytetty ydinase. Tuon räjähteen teho on suurempi kuin koko Toisessa Maailmansodassa käytettyjen räjähteiden teho, kerrottuna kahdella. Tuo 50-57 megatonnin tehoinen ase on sellainen, että sen kehittämä paineaalto kiersi maapallon kolmeen kertaan. Kuitenkin ydin- sekä muiden aseiden tukijärjestelmien valmistamisessa on tuossa maassa ongelmia. Noiden satelliittien sekä tiedustelua varten tuotettujen välineiden tarkoitus on auttaa ydinaseiden kohdistamisessa, niin että se antaa maksimaalisen tehon oikeaan kohteeseen. Ilman tuota järjestelmää noiden aseiden teho ei kohdistu oikein.



Eli kaupunkien tuhoaminen ei tuhoa vastapuolen aseita, jotka voidaan tuolloin laukaista kohti omia kohteita. Kun puhutaan niistä järjestelmistä, jotka tukevat ydinaseita, niin silloin tietenkin tarkoitetaan useita erilaisia järjestelmiä, joista tärkeimpiä ovat tutkat sekä satelliitit. Kun ajatellaan syytä siihen, miksi alettiin valmistaa satelliitteja, joiden tehtävänä on paljastaa vastapuolen ydinaseiden avulla tekemät hyökkäykset, niin niiden tarkoitus on antaa omille joukoille aikaa miettiä aseiden laukaisua. Jos varoitus hyökkäyksestä saadaan muutamaa minuuttia aikaisemmin, niin silloin omille komentajille jää muutama minuutti aikaa todentaa mahdollinen hyökkäys.


Tuossa huippusotilaiden maailmassa jokainen raketin laukaisu voi merkitä yllätyshyökkäystä, joten sen takia heidän pitää saada kaikki mahdollinen tieto tästä raketista, jotta he voivat päätellä, onko mahdollinen vihollinen lähettänyt satelliitin radalleen, vai onko kohti tulossa taistelukärkiä. Toki esimerkiksi FOBS (Fractional Orbital Bombardment System) voidaan lähettää maata kiertävälle radalle niin, että se kiertää ensin muutaman kerran maapalloa, ja sitten vasta ylittää kohdealueen.


Tuollainen asejärjestelmä on sellainen, että sen avulla voidaan suorittaa yllätysisku, ja vaikka nämä järjestelmät on YK:n pyynnöstä kielletty, niin kuitenkin noita kieltoja tulkitaan hiukan eri tavalla, kuin mitä ihmiset yleensä tietävät. Eli FOBS:n toteuttamiseen vaaditaan vain suuritehoinen kantoraketti, joka jaksaa viedä kärjen Maata kiertävälle radalle. Ja uuden sukupolven FOBS aseet voidaan tietenkin palauttaa Maan pinnalle. Uusien kääpiö kokoisten avaruussukkuloiden lastitilaan voidaan asentaa ydinaseita, ja sitten nuo sukkulat voivat toimia ikään kuin äärimmäisinä ristelyohjuksina. Nuo aseet voidaan palauttaa hälytyksen jälkeen maahan, ja asentaa uudestaan rakettien kärkiin.


Ennakkovaroitusjärjestelmien sekä muiden tukijärjestelmien ongelma on siinä, että niiden tehtävänä on estää sotien syttymistä. Tai ainakin niin ydinasevaltiot haluavat ihmisten ajattelevan. Näitä järjestelmiä vastaan on kehitetty aseita, kuten kiertoradalla räjäytettäviä ydinaseita, joiden tehtävä on tuhota nimenomaan satelliitteja sekä elektronisia laitteita. Samoin suuritehoisia ECM-laitteita on kehitetty häiritsemään noita tukijärjestelmiä. Myös esimerkiksi tutkaan perustuvia tuhoamis-järjestelmiä, joissa äärimmäisen tehokkaita tutkia käytetään vastapuolen järjestelmien tuhoamiseen.


Jos megawattien teholla toimivat tutkat, jotka toimivat samalla aaltopituudella kohdistetaan esimerkiksi laivaan, niin silloin valokaari muuttaa kohteen kaasuksi. Radioaaltojen etu lasereihin nähden on se, että ne kimpoavat ionosfääristä, ja ne voidaan kohdentaa myös maalla oleviin kohteisiin. Maser (Microwave Amplification by Stimulated Emission of Radiation)  tekniikka tekee mahdolliseksi aseen kohdistamisen erittäin tarkasti, joten sitä voidaan käyttää myös yksittäisten ajoneuvojen eliminoimiseen.


Nämä aseet voivat oikeasti surmata ihmisiä jopa paksujen betoniseinien läpi, jos vain kohde kyetään paikantamaan ennen aseen käyttöä, ja käytössä on sellainen tekniikka, jolla voidaan luoda hyvin ohut radiosäde, joka sitten kohdennetaan kohteeseen esimerkiksi GPS:n antaman paikannustiedon perusteella. Uusinta uutta lienevät tietokonevirukset, joiden tehtävä on tuhota asejärjestelmien ohjaamiseen käytettävien tietokoneiden ohjelmistoja. Näiden järjestelmien kehittämistä perustellaan sillä, että  tukijärjestelmien tarkoitus on oikeasti kohdentaa ydinaseita, ja siksi ne kannattaa sodassa tuhota.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kolmas-maailmansota-uhkasi-syttya-tasan-35-vuotta-sitten-ydiniskuun-olisi-pitanyt-jo-ryhtya-yksi-mies-esti-taystuhon-ja-sai-moitteet/7088096#gs.xCnyZrI

Informaatio-operaatiot voivat vaarantaa demokratian erittäin vaarallisella tavalla

EC-130J COMMANDO SOLO 

Kimmo Huosionmaa

Propaganda tai Informaatiosodankäynti on hyvin mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska siinä tarvittavat välineet ovat lähes kaikkien saatavilla. Tuon sodankäynnin muodon käyttö ei rajoitu pelkästään rauhan aikaan, vaan sitä voidaan käyttää myös täysimittaisessa sodassa vihollisen moraalin murtamiseen sekä muihin tukitoimiin kuten vastapuolen kommunikaation sotkemiseen. Sodan aikaan Informaatio-operaatioiden avulla voidaan esimerkiksi tykistön tulta johtaa niin, että ne ampuvat omia joukkoja, mikä voi sitten aiheuttaa hyvin vakavan loven vihollisen keskinäiseen luottamukseen.


Tai sitten ne voivat häiritä taktista viestintää niin, että esimerkiksi ilmatukea koskevat pyynnöt eivät välity vihollisen lentokoneille, sekä muutenkin sotkea langatonta dataverkkoa, jolloin vaikkapa Predatorien sekä muiden UCAV-lennokkien hallinta on mahdotonta eikä GPS saa yhteyttä satelliittiin. uo vaikeuttaa vihollisen operaatioita jonkin verran, eikä GPS:n avulla hakeutuvien asejärjestelmien käyttö ehkä onnistu niin hyvin kuin pitäisi. Eli noiden aseiden osumatarkkuus alenee, kun niiden GPS-laitteiden viestintää häiritään sopivalla taajuudella toimivien radioiden avulla.


Tuo iskun muoto on myös ilmainen, koska siinä voidaan käyttää avoimen lähdekoodin julkaisualustoja. Joten tästä voitte päätellä, että kyse on oikeastaan pelkästä harhatiedon levittämisestä, ja tuolla tavoin pyritään vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin. Samoin tuo Informaatio-operaatiot muodostavat uhan demokratialle, ja niiden käyttö voi olla hyvin monipuolista. Eli näistä operaatioista on erilaisia versioita, joista yksi on tiedon kerääminen sekä sen muuttaminen aseeksi. Tuollainen operaatio voisi olla esimerkiksi gallupien tekeminen ja sitä kautta voidaan hankkia tietoja siitä, millaisista asioista äänestäjät sitten pitävät, ja miten he haluavat asioitaan hoidettavan.

Gallupien avulla voidaan sitten tehdä profiilit siitä, millaisia puheita äänestäjät poliitikoilta haluavat, ja sitten tuota tietoa voidaan käyttää hyväksi, kun joidenkin kansankiihottajien puheita aletaan sorvata. Eli kyseessä on periaatteessa äärimmäinen populismi, jossa kansalle luvataan sitä, mitä he sattuvat haluamaan, ja sitten tietenkin edessä on joissakin tapauksissa ollut äänivyöry, jolloin joku ääriryhmä on saattanut saada enemmistön parlamentissa.

Tuollaisten ääriryhmien tapa toimia on se, että ihmisille luvataan kaiken maailman perättömiä asioita, joista yksi on se, että heidän ei tarvitse missään nimessä esimerkiksi tinkiä palkoistaan tai sitten voidaan saman tien luvata maassa täystyöllisyyttä, jos ihmiset äänestävät noita ääriryhmien edustajia. Tuolloin yleensä on suuri työttömyys, jolloin ihmisillä on pulaa vähän kaikesta, ja kun heille luvataan sitten esimerkiksi mahdollisuutta päästä armeijaan tai poliisiin töihin, niin sitten tietenkin on ihmisiä, joita tällainen malli kiinnostaa, ja sitten voidaan joltain vähemmistöltä viedä kansalaisoikeudet.

Silloin ihmisille tarjotaan sijaiskärsijöitä, joita voidaan syyttää kaikesta mahdollisesta, ja samalla tietenkin korostetaan sitä, kuinka vain olemalla kovia, niin silloin voidaan päästä tuloksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että osa maan kansalaisista tuomitaan ikään kuin pakkotyöhön, jotta muut voivat sitten istua mukavasti omilla palleillaan ,ja komentaa muita tekemään asioita, joita he eivät itse halua tehdä. Kuitenkin Informaatio-operaatioiden uhka on myös hyvin todellinen muilla tavoin. Tätä sodankäynnin muotoa missä vihollisen tai vastapuolen tiedotusvälineisiin ujutetaan pidetään usein väkivallattomaan metodologiaan perustuvana toimintana, joten sen vaaraa ei tiedosteta, vaikka informaatio-operaatioita voidaan käyttää esimerkiksi kansanryhmien vastaiseen kiihottamiseen.

Näiden operaatioiden ongelma on siinä, että niissä käytettävät välineet saa kuka hyvänsä ostettua kaupasta. Ja noiden operaatioiden välineitä ovat kotisivut, sanomalehtiin ujutetut valheelliset tiedot sekä epäjärjestyksen lietsominen. Tuolloin valtioon aiheutetaan sekasortoinen tila, jotta se voidaan sitten valloittaa tai sen johtoon voidaan nostaa nukkehallitus. Mutta tietenkin esimerkiksi viranomaisten tietoverkkoon solutetun harhatiedon vaara on erittäin suuri. Kun puhutaan esimerkiksi EC-130 “COMMANDO SOLO”:n kaltaisista lentokoneista, niin niiden varustukseen kuuluu esimerkiksi tehokas TV-lähetin sekä kyky käyttää myös VHF-taajuuksia, jolloin sen avulla voidaan ottaa myös esimerkiksi poliisien tietoverkkoja sekä radioita hallintaan. Periaatteessa tuollainen operaatio voisi saada aikaan sen, että joku suurvalta laukaisee ydinaseet toista vastaan, koska heidän komentojärjestelmäänsä on ujutettu esimerkiksi väärä kotisivu, jonka avulla esimerkiksi NORAD:in isolle ruudulle ujutetaan tietoja Venäläisten hyökkäyksestä, mikä tapahtuu ydinaseita käyttämällä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lockheed_EC-130J

Kun vain jollekin tietylle alueelle suunnataan valheellista tietoa, niin silloin käydään niin sanotusti rajoitettua informaatio-sotaa, jossa viranomaisten kommunikaatiota häiritään antamalla heille esimerkiksi tekaistuja hälytyksiä tilanteista, missä poliisi on joutunut ammutuksi. Tuolloin useita partioita voidaan kääntää väärään suuntaan, mutta tämän kaltaisessa operaatiossa on omat vaaransa, nimittäin jos tuollaista disinformaatiota välitetään vaikkapa alueella, missä on mielenosoittajia, niin silloin saattaa viranomaisten tulenkäyttö kohdistua siviileihin. Ja tällainen tilanne missä poliiseja ohjataan muualle, voi johtua tilanteesta, että oman valtion erikoisjoukot operoivat alueella tai agentteja haetaan vihamielisestä maasta.Kuitenkin suuren luokan informaatio-operaatioiden riski on siinä, että niissä käytetään esimerkiksi hyödyksi dubattuja uutislähetyksiä, joissa levitetään perätöntä tietoa.

Tuolloin tilanne on se, että ihmiset eivät voi erottaa valheellista mediaa aidosta, ja silloin voi eteen tulla tilanne, missä teoriassa koko valtio ajautuu sekasortoon. Samoin tuota operaatiota voidaan tehostaa lisäämällä jaettuun informaatioon esimerkiksi subliminaalisia viestejä, ja jos esimerkiksi panttivankitilanteessa tuon tilanteen aiheuttajaan suunnataan aistiärsykkeiden alapuolella olevaa informaatiota kuten infraääntä, niin silloin jos komennot ovat vääriä voi tilanne leimahtaa liekkeihin, ja esimerkiksi Wacossa Texasissa FBI kokeili tuollaista infraääni-käskytystä erään uskonlahkon toimintoihin linnoittautuneiden jäsenten pakottamiseksi antautumaan, mutta tulos oli se, että koko lahko poltti itsensä. Ja tuosta sitten on kysytty, että käyttikö FBI vahingossa väärää käskyttämisen käytettvää nauhaa, vai sanoiko joku sanat “do it” väärässä kohdassa, jolloin infraäänen taajuudella toimivan kaiuttimen kautta tuleva väärä viesti sai aikaan sen, että nuo lahkon jäsenet surmaamaan itsensä.

Tämä on muuten vanha teoria siitä, että jotku “black metal”-bändit olisivat laittaneet vastaavia viestejä omille nauhoilleen, ja seurauksena on väitteiden mukaan ollut itsemurhia. Ja joskus näistä rokkarien itsemurhista eli  tapauksista missä nuori on surmannut itsensä kuunnellen samalla jonkun bändin levyä  on ollut myös kuulusteluja mm. USA:n Kongressissa. Kuulustelut ovat koskeneet väitteitä, joiden mukaan joku olisi laittanut itsemurhaan yllyttäviä havaittavan tai tietoisuuteen pääsevän aistiärsykkeen ulkopuolella olevia tietyn viestin sisältäviä äänitteitä joillekin CD-levyille, ja tuolloin epäiltiin sitä, että joku olisi testannut “psykoepidemiaa” näillä CD-levyllä, mutta siitä ei ole koskaan saatu todisteita. Tiedetään vain se, että jotkut nuoret tekivät 1980-luvulla itsemurhia  tietyn tyyppistä musiikkia sisältäviä CD-levyjä kuunnellessaan. Ja tapauksista oli aikoinaan melko paljon polemiikkia, mutta mitään syytteitä ei nostettu eikä pidätyksiä näiden tapausten osalta tehty.

Informaatio-operaatiot voivat kohdistua myös yksityisiin yrityksiin, jolloin voidaan laskea irti tietoja mahdollisesta tulosvaroituksesta, jolloin yhtiön osakkeiden arvo laskee, ja vaikka uutinen sitten myöhemmin korjataan, niin vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Eli joku operaatioon osallistuva taho voi tuolloin hankkia kohdeyrityksestä useita osakkeita ikään kuin alennettuun hintaan, ja kun yhtiön osakkeiden kurssi palautuu ennalleen, niin sitten nuo osakkeet voidaan myydä suurella voitolla, jolloin kyseessä on puhtaasti rahan saamiseksi suoritettu operaatio.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Legenda Lentävästä Hollantilaisesta sai modernin version Hammond Innesin käsissä, kun hän vuonna 1991 kirjoitti kirjan "Kuolemanlaiva", mikä käsitteli biologista sodankäyntiä merivoimien näkökulmasta

Hammond Innesin (1914-1998) kirjassa "Kuolemanlaiva" (1991) käsitellään tilannetta, missä Argentiinan laivasto aikoi Falklandin sodan aikana soluttautua Falklandin saarten rannikolle purjealuksella, mikä olisi sitten kuljettanut biologista asetta mukanaan. Sitten tuossa kuvitteellisessa operaatiossa tapahtui niin, että säiliö, missä tuota asetta pidettiin hajosi, ja aluksen miehistö kuoli pois. Ideana tuossa iskussa olisi ollut se, että äänetön ja huonosti tukassa näkyvä purjelaiva olisi kyennyt soluttautumaan Falklandin rannikolle, ja vapauttamaan biologisen aseen brittiläisten joukkojen päälle. Tuohon levitykseen olisi Argentiinan juntta käyttänyt sitten lennokkeja tai ihmisiä, jotka olisi infektoitu tuolla pilkkukuumeella tai mikä sitten tuo käytettävä organismi olisi ollutkaan.


Kuitenkin voidaan sanoa, että tällaiset asiat ovat vain myyttejä kuten on myös "Lentävä Hollantilainen. Eli kirjailija  Hammond Innes ei tuota "Kuolemanlaivassa" kerrottua tarinaa ole keksinyt, vaan sen alkuperä on jossain historian hämärässä, ja välillä tuon laivan omistaja on vaihtunut kulloisenkin vihollisen mukaan. Ja pelkästään tuosta Falklandin versiosta on useita eri variaatioita, joista joissakin tuon aluksen miehistö oli brittiläinen ja kohteena Argentiinan rannikko. Joissakin versioissa taas tuon biologisen aseen kohteena olisi ollut Britannian emämaa, jonne alus olisi soluttautunut esittäen jotain regatta- tai "tall ship meetingiin" saapuvaa laivaa, ja sitten se olisi päästänyt tuon aseen irti.


Eli tämä on moderni versio "Leviathanista" eli laivasta, jonka piti tarinan mukaan soluttautua Lontooseen Amerikan vapaussodan aikaan, ja sitten päästää siellä irti koleraa. Tietenkin toisten tarinoiden mukaan "Leviathan" oli Brittiläinen laiva, jonka piti päästää tuo organismi irti Amerikan rannikolla. Tämäkin legenda elää vielä nykyäänkin ihmisten mielissä, ja se kuka tuon laivan sitten omistaa riippuu vähän siitä, millainen poliittinen ilmapiiri missäkin maassa milloinkin on, ja tietenkin tuosta samasta legendasta on olemassa lähes jokaiseen valtioon sovitettu versio, missä laiva on välillä Dzonkki, eli silloin kyse on joko Japanilaisesta tai Kiinalaisesta laivasta, ja välillä se on taas ollut Tsaarin venäjän ja välillä Preussin omistuksessa ja tietenkin Hitlerin laivasto on välillä ollut vastuussa tuosta operaatiosta. Riippuen siitä ketä maassa kohotetaan ja ketä lasketaan poveen maan, sekä siitä ketä halutaan unohtaa historian hämärään.


Purjealusten uusi tuleminen on hyvin mielenkiintoinen asia, ja siinä käytetään uusinta tekniikkaa kuten tietokoneella ohjattavia purjeita, jotka on valmistettu lujasta synteettisestä aineesta kuten nailonista tai mylarista, jolloin voidaan valmistaa hyvin kevyitä sekä tehokkaita purjeita. Nuo purjeet voidaan asentaa Dzonkki-aluksissta tuttuun haitarimaiseen takilaan, joka voidaan valmistaa myös hiilikuidusta, ja nuo purjeet sitten vedetään maston sisään, kun niitä ei käytetä. Tai sitten nuo purjeet voivat muistuttaa alas vedettävää valkokangasta, joka sitten vedetään vinssillä tuohon koteloon, joka voidaan kääntää maston suuntaisesti, ja noiden purjeiden oikeasta asennosta vastaa tietokone, joka sitten kääntelee takilaa sen mukaan, mistä päin sattuu tuulemaan, ja tuohon huippunykyaikaiseen purjeeseen on kiinnitetty erilaisia sensoreita, joiden ansiosta aluksen tietokone kykenee säätämään purjetta, jos siihen kohdistuva voima on liian suuri.


Purjeiden käyttö isoissa aluksissa on tietenkin perusteltua sikäli, että niiden polttoaineenkulutusta voidaan tuolloin laskea, ja tietokonepohjaisella automatiikalla voidaan noiden uuden sukupolven purjealusten käsittelystä tehdä todella helppoa, ja automatiikka tietenkin ohjaa noiden laivojen purjeiden asemointia sekä kulmaa tuulta vastaan, jolloin avomerellä toimiva laiva voi kulkea eteenpäin ekologisesti sekä halvalla, koska tuolloin sen täytyy käyttää vain apukoneitaan sähkövirran tuotantoon. Tietenkin myös muihin kuin varsinaisiin purjealuksiin voidaan asentaa apupurjeita, eli tuolloin tarvitaan vain valtava laskuvarjo, jolla tuota laivaa aletaan vetää meressä.


Mutta kuitenkin on myös toisia tapoja valmistaa ekologisia laivoja, ja yksi niistä on varustaa laivat tuuligeneraattoreilla. Nuo tuuligeneraattorit voivat olla sellaisia, että niiden siivet ovat pystyasennossa, jolloin tuo tuuligeneraattori muistuttaa hiukan vispilää, ja tuolla tavoin voidaan laivaa hallita kuten muitakin moottori-aluksia. Noiden tuuligeneraattorien tarkoitus on siis tuottaa alukselle sähkövoimaa, jota voidaan käyttää paitsi merenkulkulaitteiden toiminnan varmistamiseen, niin myös aluksen sähkömoottorit voivat myös saada tuosta järjestelmästä virtaa, jolloin sen hallinta esimerkiksi saaristossa onnistuu paremmin.


Tuollaisten purjealusten käyttö asevoimissa saattaa olla tulevaisuudessa totta, eli jos esimerkiksi ASW (Anti Submarine Warfare)-fregatti varustetaan purjeilla ja sen kaksoisrungon väliin tehdään tyhjiö, niin silloin alus voi olla merellä täysin äänettömänä. Ja kun se tarvitsee sitten koneita, niin silloin sen turbiinit vain käynnistetään, ja alus voi sitten hyökätä kohteenaan olevaa sukellusvenettä kohti. Nuo ehkä täysin automatisoidut alukset voidaan varustaa torpedoilla sekä esimerkiksi ilmatorjunta- että keveillä monitoimi-ohjuksilla, joita se voi käyttää myös maalla olevia maaleja vastaan. Eikä mikään estä varustelemasta tavallista purjelaivaa torpedoilla, jotka laukaistaan mereen rullalla varustetulla heittimellä, mikä tarkoittaa sitä, että torpedoputkessa on tuolloin rulla, mikä heittää tuon aseen mereen.


Eli kovin montaa tällaista ohjusta ei tietenkään noin 50 metriseen alukseen mahdu, mutta jos se valmistetaan STEALTH-tekniikkaa käyttäen, ja aluksen purjeet tehdään siten, että tutka ikään kuin katsoo niistä läpi, niin silloin myös tiedustelu voi olla sellaisten laivojen tehtävänä. Ja tietenkin purjeita voidaan käyttää myös radiovastaanottimen antenneina, eli ne tarjoavat valtavan pinta-alan, mikäli aluksella halutaan äänittää radiosignaaleja, jotka ovat peräisin esimerkiksi OTH (Over The Horizon) -tutkista, joita vastaan sitten tehdään vasta-algoritmi tuon taltion perusteella.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Pohjois-Korea on laukaissut ohjuksen Japanin ylitse, ja tämä tietenkin panee valtiot kehittämään kilpaa ABM (Anti Ballistic Missile) sekä ASAT (Anti Satellite) -järjestelmiä

Pegasus-raketti B-52:n siiven alla:  näitä samoja
raketteja voidaan käyttää myös satelliittien
tuhoamiseen sekä ballististen
ohjusten torjuntaan

Pohjois-Korean hallinnon linja on se, että saamalla aikaan sodan, voisi se sitten pysyä vallassa, ja provosoimalla tilannetta saa se sitten aikaan pelkoa vastustajan riveissä. Kun tämä valtio laukoo ohjuksiaan Japanin ylitse, on sen tarkoitus näyttää kansalleen, että vastustaja on heikko, ja tuo pieni ydinasevaltio saa tehdä, mitä se haluaa. Kuitenkin ihmisiä on varmasti ihmetyttänyt, että miksi Japani ei vastaa tuleen tulella, ja iske tuohon maahan. Syy Japanin passiiviseen toimintaan tämän provokaation yhteydessä lienee se, että tuolla laukaisulla halutaan ehkä testata Japanin asevoimien kykyä reagoida tällaiseen yllättävään ohjusten laukaisuun. Kun puhutaan tuollaisten ydinohjusten iskujen torjumisesta, niin tietenkin valtiolla on oltava kaksi eri järjestelmää tällaisten iskujen varalta, ja tuolloin pitää muistaa se, että on kaksi tapaa tehdä tuo yllätyshyökkäys.


Kuitenkin tuon operaation yhteydessä voi tapahtua siten, että tuo valtio laukaisee yllättäen EMP-aseen kohteen päällä, jotta se saisi sitten aikaan vastustajan puolustuksen lamaantumisen, jotta sen aseet voivat iskeä tehokkaammin. Ensimmäinen tapa on laukaista kohteena olevaa valtiota kohti yksittäisiä ydinohjuksia, joiden torjuntaan voidaan silloin käyttää THAAD-tyyppisiä kineettistä energiaa käyttäviä ohjuksia. Niitä voidaan ampua kiinteistä siiloista, eli nämä kineettiseen energiaan perustuvat aseet voidaan asentaa mihin tahansa rakettiin, ja esimerkiksi Minuteman III ohjus voi viedä helposti tuollaisen kärjen kiertoradalle, jolloin torjunta voidaan aloittaa jo vastustajan ilmatilassa. Jos tuollainen THAAD-kärki laukaistaan kiertoradalta kohti maan pintaa, niin silloin sen nopeus kasvaa erittäin suureksi, jolloin tuo 20 000 kilometrin tuntinopeudella lentävän esineen synnyttämä kineettinen energia tuhoaa melkein minkä hyvänsä kohteen.


Mutta noita aseita voidaan asentaa myös Pegasus-raketteihin, jolloin myös B-52 voi tuhota satelliitteja sekä ampua alas mannertenvälisiä ohjuksia, ja vaikka Delta tai Atlas-kantoraketti voi viedä ne hyvin korkealle radalle, jolloin nämä aseet sitten voivat tuhota myös geostationaarisella radalla olevia kommunikaatio-satelliitteja. Niiden kärjissä on ilmeisesti gamma-kameroita, joiden avulla nuo aseet löytävät hyökkäävän ohjuksen taistelukärjen niiden lähettämän radioaktiivisen säteilyn perusteella, mutta jos valtio sitten tekee massa-hyökkäyksen, missä käytetään sen koko iskuvoimaa, niin silloi noita hyökkääviä kärkiä voidaan tuhota esimerkiksi laukaisemalla niitä kohti ydinaseita, jotka sitten räjäytetään tuon ohjusparven keskellä, ja tuo ydinräjähdys sitten saattaa ne toimintakyvyttömäksi lämpöaallon sekä EMP-pulssien avulla, ja tuo jälkimmäinen on se syy, miksi ydinkokeita ei tehdä lähiavaruudessa.


Maapalloa kiertävällä radalla laukaistava ydinase saa aikaan hyvin voimakkaan EMP-pulssin, mikä tuhoaa elektroniikkaa hyvin laajalla alueella. Esimerkiksi USA:n Minuteman III-ohjuksen MIRV-bussissa, eli laitteessa mihin taistelukärjet on liitetty epäillään myös olevan ydinpommeja, joiden tehtävänä on luoda kohdealueelle voimakas EMP-isku, jolla sitten saadaan mahdolliset torjuntaohjukset pois pelistä, mutta kuten tiedämme, niin samat EMP-iskut vaurioittavat myös ohjusten maaliin hakeutumisen tarkoitettua järjestelmää. Yksi malli operoida EMP-aseilla olisi tietenkin se, mikä on esitelty elokuvassa nimeltään "Goldeneye", eli maata kiertävälle radalle olisi tuolloin laukaistu satelliitteja, missä on tuollainen EMP-pommi, ja kun satelliitti sitten lentää kohteen yli, niin sen vetypommi laukaistaan, mikä saa aikaan erittäin voimakkaan sähkömagneettisen pulssin, mikä tuhoaa kohdealueella olevan elektroniikan.


Toinen tapa olisi sitten käyttää esimerkiksi tutkasatelliitteja, joiden tutkaan annetaan vain valtavasti tehoa, jolloin syntyy niin sanottu non-nuke EMP, ja tuollaisen valtavan voimakkaan tutkan rakentamiseen ei tarvita muuta, kun tutkasatelliitti sekä sysäyskondensaattorit, joilla voidaan sitten tuon tutkan tehoa kasvattaa hyvin paljon, tai sitten tietenkin voidaan satelliittiin asentaa räjähde, millä sen virtalähdettä puristetaan, jolloin syntyy EMP-signaali, mikä tuhoaa elektroniikan hyvin laajalta alueelta. ohjusten torjunnassa vasta-EMP-aseiden tarkoitus on tuhota niiden kärkien ohjauselektroniikan, mikä ainakin vaikuttaa sen toimintaa. Samoin maalla olevia OTH (Over the Horizon) tukia voidaan käyttää hyvin tehokkaiden EMP-signaalien luomiseen, eli noihin lähetys-antenneihin vain johdetaan valtavan voimakas sähkövirta, mikä lisää tutkan lähettimen tehoa, niin että siitä lähtevä radioaalto olisi jopa useiden megawattien tehoinen.


Noiden aseiden tarkoitus on valmistella valtiota omaan ydiniskuun tai muuhun sotilaalliseen toimintaan, ja eletromagneettisten aseiden tarkoitus on nimenomaan tuhota vastapuolen elektroniikkaa, ja tietenkin jos kaksi samaan virtapiiriin kiinnitettyä tutkaa lähettää säteilyä niin, että niiden lähettämät signaalit leikkaavat toisensa syntyy leikkauskohtaan valokaari, minkä lämpötila on useita tuhansia asteita, ja jotka varmasti vahingoittavat lentokoneita sekä ohjusten kärkiä. Mutta kuitenkin suurin osa noista torjunta-aseista perustuvat siihen, että ohjuksia kohti laukaistaan sarja vastaohjuksia tai niihin suunnataan tappajasatelliittien tulitusta. Yksi varteen otettavista laitteista on nimeltään MKV (Miniature Kill Vehicle), mikä on hyvin pienikokoinen tappajasatelliitti, joka ampuu kohdettaan raketilla, ja tuo äärimmäisen pieni satelliitti voidaan lähettää radalleen esimerkiksi Pegasus-raketilla, ja se asemoidaan matalalle kiertoradalle, josta kyseinen väline voidaan sitten kohdentaa esimerkiksi ICBM-ohjuksiin.


Noita aseita on ajateltu käyttää myös muita satelliitteja vastaan, joten niissäkin on tapahtunut kehitystä. Nykyään esimerkiksi valokuvaustiedustelua varten rakennetuista satelliiteista puhuttaessa ei enää tarkoiteta yhtä tiettyä satelliittia. Miniatyrisointi merkitsee sitä, että Maapallon kiertoradalle lähetetään satoja tai jopa tuhansia pieniä satelliitteja, jotka toimivat sitten ryhmänä. Kun tuollaiseen satelliittiparveen laukaistaan THAAD, niin silloin tietenkin se voi menettää pari ryhmään kuuluvaa laitetta. Nuo satelliittit ovat sellaisia normaaleja peiliteleskooppeja, joita myydään esimerkiksi optikkoliikkeissä, ja niihin on kiinnitetty ohjausyksikkö, mikä saa ne toimimaan ryhmässä kuin yksi suuri satelliitti. Tuolloin ryhmäkäytäntöjen avulla sitten saadaan tuo satelliittien parvi yhdistämään kuvansa elektronisesti, jolloin muutamien kymmenien senttien suuruisten satelliittien peileistä saadaan sama teho kuin esimerkiksi 15 metrin Newton-teleskoopista.


Samoin kommunikaatio- sekä ELINT (Electronic Intelligence)-satelliitit pyritään tekemään mahdollisimman pieniksi, jotta niihin on vaikeaa osua. Samalla niiden antennit pyritään valmistamaan mahdollisimman ohuesta rautalangasta, jotta niistä voidaan tehdä mahdollisimman suuria. Vaikka THAAD:in kaltainen ase sitten sattuisi osumaan tuohon satelliittiin, niin sen antenni on niin suuri, että siihen voi tulla muutamia reikiä. Näiden satelliittien runko on vain säilykepurkin kokoinen, ja sen toiminta perustuu kokonaan integroituihin piireihin, jolloin niiden runko voidaan tehdä hyvin pieneksi. Syy miksi nämä satelliitit sitten kestävät kosmista säteilyä erittäin hyvin, johtuu siitä että niiden runko on sisältä peitetty lehtikullalla, joka estää tehokkaasti kosmista säteilyä vahingoittamasta sen elektroniikkaa, joka näin kestää pidempään.


Kun puhutaan siitä, että hyökkäys muita satelliitteja vastaan tapahtuu nimenomaan kineettistä energiaa käyttävillä aseilla johtuu siitä, että nämä välineet ovat halvempia sekä turvallisempia kuin ydinaseet. Ydinaseiden ongelmana on se, että niiden räjähdyksessä muodostuvat radioaktiiviset hiukkaset jäävät kiertämään maapalloa, ja ne vahingoittavat kaikkia radalla olevia satelliitteja. Kineettiseen energiaan perustuvat satelliittien tuhoamiseen tarkoitetut menetelmät pitävät sisällään erilaisia raketteja sekä konekivääreitä. Eli oikeastaan osa tappajasatelliiteista on ikään kuin kiertoradalla olevia raketinheittimiä, joiden etu konekivääriin nähden on se, että nämä aseet eivät aiheuta rekyyliä, joka suistaa tuon asejärjestelmän pois radaltaan. Tietenkin tykkien sekä konekiväärien toiminta on myös täysin mahdollista, jos vain täsmälleen vastakkaiseen suuntaan aseen suusta sitten laukaistaan sama määrä ruutia, jolloin vastakkaiseen suuntaan kohdistuva rekyyli estää satelliittia kääntymästä väärään suuntaan.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Avaruussukkula mahdollistaa ICBM-hyökkäyksen perumisen ja se voidaan helposti muuttaa avaruuspommittajaksi

Minuteman III-ohjuksen laukaisu 

Kun tarkastellaan avaruussukkuloiden historiaa, niin tietenkin noita miehitettyjä monta kertaa käytettäviä avaruusaluksia on haluttu kehittää myös sotilaallisiin tarkoituksiin, ja yksi niistä vaarallisimmista käyttökohteista on tietenkin ICBM (InterContinental Ballistic Missile)-hyökkäyksen peruminen, mikä tietenkin vähentäisi strategisten pommikoneiden merkitystä. Nimittäin yleensä ydinhyökkäyksen kulkukaavio menee niin, että ensin kohteisiin lähtee strategisia pommikoneita, jotka sitten pommittavat kohteitaan ydinaseilla, ja vasta lopuksi käytetään noita strategisia ydinohjuksia, ja tuota toimintamallia ollaan pidetty tähän asti ainoana oikeana tapana käydä ydinsotaa, koska pommikoneet voidaan kutsua takaisin kesken operaatiota.


Kuitenkin jos ICBM-ohjusten isku voidaan samalla tavoin perua kuin pommikoneiden, niin se sitten tietenkin lisää ICBM:n käyttömahdollisuuksia sekä vähentää strategisten pommikoneiden merkitystä. Tuo ydinohjusten avulla tehdyn hyökkäyksen purkaminen voidaan tehdä niin, että nuo ydinpommit lastataan sukkulaan, joka sitten pudottaa ne kiertoradalta kohteisiin. Jos pommeja ei tarvitse käyttää, niin silloin sukkula voidaan kutsua takaisin tukikohtaan, ja räjähteet joko siirtää toiseen sukkulaan tai tuo alus voidaan käyttää uudelleen, jolloin kiertoradalla olisi jatkuvasti tuollainen ydinaseita käyttävä avaruusalus.


Se miten nuo ydinkärjet asennetaan sukkulaan on hyvin helppoa, eli ne asetetaan vain sukkulan rahtitilaan, ja laukaistaan Maata kiertävälle radalle, mistä sukkula sitten laukoo ne takaisin ilmakehään. Eli tuolloin tavallinen avaruussukkula voi muuttua tuomiopäivän pommikoneeksi, joka sitten pudottaa nuo ydinkärjet suoraan kiertoradalta kohteeseensa. Nykyisten automatisoitujen sukkuloiden aikana voi sitten tapahtua niin, että esimerkiksi X-37B sukkula, jonka lastitilaan on asennettu ydinase vahingossa pudottaa tuon kärjen, jos yhteys tuhon alukseen katkeaa kesken mahdollista simulaatiota, ja maa-asema ei sitten ehkä kykenekään ottamaan tuota laitetta hallintaan voimakkaan Auringonpurkauksen jälkeen, ja tuolloin voivat seuraukset olla kamalia. USA:n X-37 sarjan sukkulat on suunniteltu niin, että ne mahtuvat isojen sukkuloiden lastitilaan tai Atlas-raketin ja ehkä myös Trident D-5 SLBM (Submarine Launch Ballistic Missile) eli sukellusveneistä ammuttavien ohjusten aerodynaamisen suojuksen alle, jolloin ne voidaan laukaista huomaamatta maata kiertävälle radalle.

X-37-sukkulaperhe

Toinen tapa on laukaista ydinkärjet maapallon kiertoradalle normaaleilla mannertenvälisillä ohjuksilla, ja sitten avaruussukkula vain käy keräämässä nuo maata kiertävälle radalle laukaistut kärjet takaisin. Kolmas tapa on sitten se, että ydinkärkiin asennetaan järjestelmä, jonka avullaa ne sitten palautetaan Maahan, eli tuolloin puhutaan laskuvarjosta sekä lämpökilvestä, joka voidaan sitten vaihtaa. Jokainen noista malleista on erittäin kyseenalainen, koska se tarkoittaisi sitä, että ydinaseita laukaistaisiin useammin maata kiertävälle radalle, ja se sitten merkitsee ydinsodan uhan kasvamista. Tuollaisia aseita vastaan kehitetään jatkuvasti aseita, kuten THAAD:in kaltaisia kineettiseen energiaan perustuvia torjuntaohjuksia, mutta myös maata kiertävällä radalla laukaistavia ydinaseita, joiden tarkoitus on tuhota nuo aseet elektromagneettisella säteilyllä.


Kun puhutaan siitä, että ydinaseita lähetetään matalalle kiertoradalle kriisin syvetessä, niin silloin tietenkin samalla täytyy muistaa, että tuo toimenpide voidaan tulkita jossain muualla suoraksi hyökkäykseksi, jolloin tietenkin sota voi välittömästi syttyä, kun vastustaja sitten avaa tulen sen omilla mannertenvälisillä ohjuksilla. Jos ohjus laukaistaan matalalle kiertoradalle ballistisen radan asemasta, niin silloin ydinhyökkäys voi tulla odottamattomasta suunnasta, ja se voi sitten tietenkin lisätä vastapuolen tappioita, mutta tällaisten aseiden kehittäminen sitten saa aikaan sen, että kansainvälinen politiikka muuttuu yhä kyräilevämmäksi sekä luottamus vastapuoleen vähenee.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Tietojenkäsittelyssä kannattaa hyödyntää viimeisintä tekniikkaa, koska se takaa tiedon säilymisen

Nykyään tietokoneita käsitellään usein pelkkien käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen kautta, mutta samalla unohdetaan uusin komponentti-tekniikka, mikä tekee tietojenkäsittelystä mukavaa sekä turvallista. Nykyaikaisten tietokoneiden "Flash-pohjaiseen" tekniikkaan perustuvat kovalevyt sekä tehokas, mutta samalla paikallaan pysyvä kiinteisiin elementteihin perustuva jäähdytin sallivat sen, että koneita voidaan huoletta siirrellä paikasta toiseen ilman että tarvitsee pelätä niiden komponenttien eli lähinnä kovalevyjen tai tuulettimien tuhoutumista.

 Samoin tietenkin edistyneet ohjelmistot sallivat sen, että tietokoneisiin voidaan lisätä muistia hyvin helposti, eli nämä muistin hallintaan tehdyt tietokoneohjelmistot sitten osaavat käyttää mitä hyvänsä tietokoneeseen liitettävää massamuistia kuten USB-tikkua tai SD-korttia massamuistina tai tarkemmin ottaen ROM-muistina, mikä tietenkin lisää nykyaikaisten tietokoneiden kapasiteettia. Eli noita massamuisteja voidaan ottaa käyttöön ja poistaa mielin määrin, mikä sitten tietenkin auttaa monissa asioissa, ja tuolloin samoja koneita voidaan käyttää myös CAD-työasemina ja kuitenkin ne ovat helposti siirrettävissä paikasta toiseen. Tuo "Flash-muistiin" perustuva teknologia on erittäin kestävää, ja sen käyttäminen on miellyttävää, koska tietokoneen käyttäjän ei tarvitse pelätä sellaista asiaa, kuin tietojen katoamista, mikä johtuu siitä, kun koneen kovalevyn lukupää raapii niiden pintaa.


Kun puhutaan mobiilista tietojenkäsittelystä, niin tietenkin Chromebookin kaltaiset koneet ovat nousseet perinteisten PC- ja MAC-koneiden rinnalle, ja niiden etuna on tietenkin halpa hinta, ja varsinkin siellä missä käytettävissä on nopea Internet, niin niiden avulla voidaan korvata suurin osa perinteisistä PC- ja MAC-koneista, ja ne ovat erittäin turvallisia käyttää. Näet noiden koneiden suhteellisen halpa hinta ei houkuttele varasta eikä myöskään tietoturva vaarannu, jos henkilö vain muistaa tai ehtii painaa koneen pois päältä, jos hän epäilee varkaan lähestyvän itseään. Samoin tietokoneiden kosketusnäytöt mahdollistavat piirtämisen sekä muun kuvankäsittelyn, mutta tietenkin tekniikka menee näissäkin asioissa eteenpäin. Tulevaisuudessa voi eteen tulla tilanne, missä tietokoneita käytetään kokonaan virtuaalisista näytöistä.


Tuolla tarkoitetaan sitä, että tietokoneen näyttö on itseasiassa pelkkä projektorin tuottama kuva pöydän pinnalla tai seinässä, ja sitä ehkä käytetään liikkeentunnistuslaitteiden avulla. Eli henkilön sormessa on pieni sormus, jonka paikan tuo ehkä kännykässä oleva tunnistin havaitsee, ja tuolla laitteella sitten voidaan tietokonetta käyttää millä alustalla vain. Ja tietenkin älylaseja voidaan tuolloin hyödyntää, eli tulevaisuuden tietojenkäsittelijä voi ehkä sitten vain istua pöydän ääressä RayBanit päässään ja piirrellä kynällä tai kädellään ilmaan. Tuolloin hänen silmillään oleviin HUD-näyttöihin tulee kuva siitä, mitä hän haluaa tehdä, ja kynässä tai sormuksessa oleva paikannin sitten tekee tuon virtuaalisen työtilan käytön mahdolliseksi.


Tämä Kyseinen tekniikka perustuu ehkä kolmiomittaukseen, missä henkilöllä on kännykkään tai tablettiin liitettynä ylimääräinen vastaanotin, joka voi olla hänen kaulassaan tai ranteessa olevan kellon tai muun korun näköinen, ja toinen vastaanotin sijaitsee hänen mobiililaitteessaan, ja nuo laitteet sitten paikantavat tuon paikannuslaiten pöydältä, mikä tarkoittaa sitä, että tuon laitteen avulla voidaan piirtää tai kirjoittaa ilman, että kukaan muu näkee näppäimistöjä tai ruutua. Tietenkin tuo paikannin voidaan sijoittaa myös kirurgisesti ihmisen sormeen, ja koska se perustuu RFID-teknologiaan, niin silloin siihen voidaan ohjelmoida henkilön tunnistetietoja, eikä häneltä koskaan jää kynä kotiin.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Litteä Maapallo voisi olla yksi Dyson's Spheren malleista

David Hardyn maalaus kuvitteellisesta dyson spherestä
hyökkäyksen kohtena

 "Dyson sphere" on ratkaisu, mikä tähtää pysyvän avaruusaseman tai aluksen luomiseen kauas maasta, joten sen takia tuollaisen laitteen valmistelussa pitää muistaa se, että tällainen valtava keinomaailma on tietenkin vaarassa joutua meteoriittien vauritoittamaksi, joten jos joskus "dyson spherea" käytetään esimerkiksi asteroidivyöhykkeellä, niin silloin siinä voisi ehkä olla myös lasertykit, joilla se voisi tuhota kohti tulevia asteroideja, jolloin aseman tai aluksen ei tarvitse muuttaa suuntaa.  Avaruusaseman ero avaruusalukseen nähden on se, että avaruusasema on asemoitu stabiilille radalle, kun taas avaruusalus liikkuu vapaasti. Eli periaatteessa myös avaruusasema voi toimia planeettojen välisenä avaruusaluksena, jos se kulkee kiinteällä elipsiradalla, jossa radan äärikohdat voisivat muodostaa sellaisen asetelman, että tuo väline kiertää Marsin ja Maan välillä olevaa rataa pitkin, mutta tietenkin tuollainen keinotekoinen troijalainen asteroidi voisi kiertää myös auringon ja vaikka Jupiterin välistä rataa.


David Hardyn maalaamassa yläkuvassa valtava "dyson sphere" tuhoaa kohti hyökkääviä avaruusaluksia, mutta en itse aivan usko siihen, että yläkuvan tilanne tulisi ainakaan omassa aurinkokunnassamme todennäköiseksi, mutta tietenkin tuollainen valtava alus vetäisi puoleensa erilaisia asteroideja. Eli tässä skenaariossa tuo keinomaailma valmistetaan Maan ja Kuun lähellä, ja sitten se lähetetään kohti asteroidivyöhykettä. Tuossa valtavassa aluksessa sitten voidaan viljellä maata ja muutenkin tutkijat voisivat elää kuten Maapallolla tuon valtavan pitkän avaruusmatkan aikana.


Mikäli tuo alus lähetetään esimerkiksi juuri asteroidivyöhykkeelle tai Jupiterin läheisyyteen, on matka sinne erittäin pitkä, joten siksi tutkijoiden pitää voida elää mahdollisimman normaalisti aluksen lentäessä kohteeseensa. Jos aluksessa ei ole keinotekoista painovoimaa, on sen miehistön lihaksisto kulunut pois ennen kuin he saapuvat Jupiterin läheisuuteen, ja tietenkin tuollaiselta tehtävältä odotetaan paljon, joten siksi tuolla avaruudessa pitää kuitenkin voida oleskella kohteessa hiukan pidemmän aikaa, jotta kaikki mahdolliset testit tulee siellä tehtyä. Litteä Maapallo kuulostaa ihmisistä usein melko typerältä ajatukselta, mutta sen pohjalta on luonnosteltu yksi "Dyson spheren" eli maapallon olosuhteita jäljittelevän avaruusaluksen malleista, joita pidetään realistisina mahdollisuuksina matkata ainakin omassa aurinkokunnassamme.

Wernher von Braunin 1950-luvulla
esittelemä rengasmainen avaruusasema

Tuossa mallissa on aluksen keulaan kiinnitetty kaksi tai useampia pallomaisia moduuleita, jotka on puoleksi täytetty maa-aineksella, ja joiden humuksen päälle on sitten rakennettu taloja, joissa avaruusmatkaajat voisivat elää kuten maan pinnalla.Syy miksi nämä moduulit olisi rakennettu ulkoapäin pallon muotoisiksi johtuu siitä, että tuolloin voidaan käyttää kevyitä, puhallettavia mylar-palloja, joiden kuljettaminen tuon aluksen luokse on tietenkin tuolloin helpompaa kuin betonirakenteiden valmistaminen. Tuollaiset puhallettavat moduulit voidaan kuljettaa esimerkiksi Maan ja Kuun välissä olevaan lagrangen pisteeseen, missä Kuun ja Maan vetovoimat ovat samansuuruiset, ja tuolloin alus voisi tietenkin oleskella siellä pidempään ilman polttoaineen kulutusta.


Kun pohditaan sitä, miltä tuollainen "Dyson sphereen" perustuva alus olisi, niin yleensä ollaan sitä mieltä, että tällaisessa aluksessa pitäisi olla useampia toisistaan erillään olevia moduuleja, jotta mahdollisen onnettomuuden sattuessa "eivät kaikki munat olisi saamassa korissa".  Ja tietenkin kaikkein mukavinta olisi kiinnittää nuo pallomaiset moduulit aluksen keskirunkoon, missä olisivat ydinreaktorit, joiden avulla se voisi risteillä aurinkokunnassa, kapeiden käytävien sekä vaijereiden avulla, jolloin esimerkiksi tulipalon sattuessa voisivat nuo astronautit poistua yhdestä pallosta, jolloin tuo tila voidaan sulkea ja kaasu imeä pois, jolloin koko alus ei tuhoutuisi.


Mutta kun puhutaan tuosta "dyson spheren" ulkonäöstä, niin se voisi olla myös valtava pallo, joka peitetään lehtikullalla, jotta sen miehistö ei saisi sitten saisi liikaa kosmista säteilyä, mutta tietenkin valtava puhallettava rengas, joka saattaisi muistuttaa valtavaa pelastus- tai uimarengasta voidaan melko helposti lähettää avaruuteen. Kaikki mallit jotka koskevat tuota "dyson spherea"  ovat sellaisia että niissä luodaan keinotekoinen painovoima pyörittämällä alusta tai avaruusasemaa keskusakselinsa ympäri, jolloin sentripetaali- eli keskipakoisvoima saa aikaan keinotekoisen painovoiman.  Noiden asemien ongelmana on se, että jos ne lähtevät pyörimään liian nopeasti, niin silloin syntyy niin voimakas gravitaatio, että miehistö voi murskautua, ja asema repeää kappaleiksi, jos hillitöntä pyörimisliikettä ei saada hallintaan.

Yksi syy siihen miksi NASA ei aikoinaan toteuttanut tuota kuuluisaa kärrynpyörää muistuttavaa avaruusasemaa, on se että tuohon asemaan olisi ollut vaikeaa telakoitua, mutta toki telakointiportti voidaan sitten laakeroida aluksen runkoon, ja sen pyörimisnopeus säätää yhtä kovaksi, mutta pyörimissuunta aluksen pyörimissuuntaan nähden vastakkaiseksi, jolloin telokointiportti olisi paikallaan telakoitumaan tulevaan  alukseen nähden. Lähes kaikki ajateltavissa olevat  mutta vielä teorian asteella olevat "dyson spheret" perustuvat materiaratkaisunsa osalta siihen että avaruuteen lähetään puhallettava rakenne, joka sitten päällystetään meteoriitti- ja säteilysuojalla, joka sitten tekee siitä erittäin jykevän ratkaisun.


Tuollaisissa "dyson sphreissä voisivat ihmiset viljellä maata ja elää normaalia elämää, kunnes alus pääsisi sitten kohteeseen, ja syy miksi kirjoitan tässä sekaisin avaruusasemasta sekä aluksesta johtuu siitä, että tällaista "dyson spherea" voidaan käyttää sekä kiinteällä radalla olevana avaruusasemana että siihen voidaan liittää ydinreaktoria käyttävä raketti, jolla sitten tuo asema voi kiitää kohti muita planeettoja. Jos oikein paljon halutaan mielikuvitusta käyttää, niin tietenkin tuollainen "dyson sphere" voidaan varustaa sen läpi kulkevalla magneettikiihdyttimellä eli MDD (Magneto Dynamic Drive) tai WARP jolla sitten saavutetaan valtava nopeus.  Ehkä tuollainen WARP-moottoria käyttävä avaruusalus olisi sitten sellainen väline, että sillä voidaan lentää toisiin tähtiin. Tuolloin voisi tietenkin käydä niin, että alus pitää varustaa laser-asein, jotta se voisi tuhota kohti lentäviä meteoriitteja, vaikka yläkuvassa tuhotaan kohti hyökkääviä avaruusaluksia. Se olisivatko nuo alukset ihmisten vai humanoidien rakentamia jää jokaisen oman mielikuvituksen varaan.


Kun me matkaamme tulevaisuudessa kohti tähtiä, niin silloin voi käydä niin, että muutumme toisiimme nähden humanoideiksi. Ja ehkä tuo meitä kohtaan hyökkäävä vieras sivilisaatio olisi oikeasti joku Maapallon siirtokunnista, joka ehkä on muutaman sadan vuoden kuluttua lähetetty kohti jotain tähteä kohti, ja ehkä he sitten muutamien tuhansien vuosien kuluttua unohtavat olevansa ihmisiä, ja alkavat sitten kohdella Maapalloa uhkana, ja ehkä heillä tai meillä on parin tuhannen vuoden päästä tekniikkaa millä voimme matkata tähtiin, ja silloin saattaa edessä olla konflikti oman lajimme edustajan kanssa, jonka esi-isät olemme lähettäneet matkaan luomaan siirtokuntia universumiin.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Nanotekniikka sekä terrorismin vastainen sota

Robottiperhonen

Nanohyönteisiä voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi esimerkiksi terrorismin torjunnassa, ja nämä pienet tiedustelulennokit voivat muistuttaa ulkonäöltään vaikkapa “Suruvaippa”-nimistä perhosta. Nämä perhoset ovat mustia, joten myös noiden robottien päälle voidaan asentaa hyvin ohut piistä valmistettu aurinkopaneeli, joka sitten antaa tuolle keinotekoiselle perhosen jäljitelmälle sähkövirtaa sen operoidessa tuolla toiminta-alueellaan. Kyseinen hyönteinen voidaan toimittaa kohteen haltuun esimerkiksi aseen patruunaan pakattuna, ja kun sen sisällä oleva hyvin pieni inertia-navigointilaite sitten havaitsee liikkeen pysähtyneen, niin silloin tuon patruunan päässä oleva luoti vain rullautuu irti, ja päästää kyseisen nanohyönteisen operoimaan.

Tuo laite voisi tietenkin käyttää erittäin kehittynyttä kommunikaatio-laitteistoa, ja ensitöikseen kun se ryömii laatikosta ulos, niin sen valomittarit ohjaavat tuon laitteen auringon valoon, mistä se sitten saa energiansa, ja vaikka aurinkoa ei olisi, niin se voisi saada tarvitsemansa käyttövoiman induktiovirtana sen jalkojen kautta, eli se vain käyttäisi samaa tekniikkaa kuin mitä käytetään eristeen läpi mittaavissa induktiomittareissa, joilla mitataan johtimien jännitettä lähes kaikkialla. Kun tuo nanoperhonen sitten lentää esiin, niin se voi kommunikoida esimerkiksi satelliittien tai UCAV-lennokkien kanssa, niin että sen operaattorit voivat sitten seurata tuon keinotekoisen perhosen liikkeitä missä vain, ja ohjata sen heitä kiinnostavaan paikkaan.

Tietenkin tuon robottihyönteisen sähkön tarve on niin pieni, että se voisi myös saada tarvitsemansa sähkövirran esimerkiksi voimakkaiden tutkien avulla, jotka indusoivat sen moottorien tarvitseman sähkön langattomasti, jos ne sattuvat olemaan sisätiloissa. Jos tuon laitteen halutaan tekevän iskuja, niin tietenkin silloin voidaan käyttää hyväksi sen jalkoja, joilla voidaan nostaa pieni määrä tehokasta räjähdettä kohteen pään lähettyville, jolloin hänet voidaan eliminoida hyvin tehokkaasti. Noiden nanohyönteisten tehtävänä on tietenkin erityisesti tiedustelu, eli nämä välineet tunkeutuvat vastapuolen päämajoihin, sekä kuvaavat ja äänittävät jokaisen siellä tapahtuvan liikkeen.

Toki joku voisi esimerkiksi kuvitella suruvaippaa mukavaksi eläimeksi, joten nuo nanohyönteiset voidaan tietenkin muotoilla esimerkiksi torakoita muistuttaviksi välineiksi, joiden tarkoitus on kuvata sekä äänittää vastapuolen suunnitelmia, ja paljastaa ammus- sekä asevarastoja, jonka jälkeen niihin voidaan suunnata täsmäase iskuja. Kuitenkin kaikkein pelottavin mahdollisuus olisi se, että nämä hyönteiset sitten varustetaan esimerkiksi risiinipistoksia antavilla  injektiolaitteilla, joiden avulla voidaan toteuttaa salamurha-operaatioita.

Eli niiden avulla voidaan sitten myös terroristien johtajia eliminoida tehokkaasti. Tuollaisia nanohyönteisiä voi olla monenlaisia, ja osa niistä voi muistuttaa hyttystä, joka sitten kerää vastapuolelta esimerkiksi DNA-näytteitä, joilla terroristeja voidaan tunnistaa. Tai sitten niillä voi olla kuljetettavana viruksia, jotka aiheuttavat kohteen immuunipuolustuksen tuhoutumisen, mikä johtaa varmasti kovaan kuumeeseen sekä taistelijan kyvyttömyyteen toimia. Tuon HIV-viruksen tarkoitus on sitten saada vihollisen taistelijoiden taistelukyky laantumaan, jotta heidät voidaan ottaa helpommin vangiksi, kun hän viruu maassa lähes 40 asteen kuumeessa.

Tietenkin terroristeja vastaan taistellaan myös toimittamalla heille aseita sekä patruunoita, joihin on asetettu GPS-paikantimia, joiden avulla niiden sijoituskohteet voidaan paikallistaa erittäin tehokkaasti. Mutta tietenkin näiden välineiden lisäksi voivat terroristit saada sitten myös oikeita patruunoita, joissa saattaa olla liian tehokas räjähde, mikä sitten saa aikaan sen, että noiden rynnäkkökiväärien koneisto hajoaa. Ja myös INFO-OP voidaan laittaa käyntiin, mikä tarkoittaa sitä, että johonkin länsimaahan muodostetaan “valesoluja”, joiden tarkoitus on sitten tehdä tuosta toiminnasta uskottavampaa. Noiden valesolujen tarkoitus on tarjota terroristeille uskottavalla tavalla esimerkiksi kranaatteja, joista osassa voi olla radiosytytin, joka saa nuo ammukset räjähtämään käsiin.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Avaruusluotainten mahdolliset kytkökset aseteollisuuteen ovat jääneet yleisöltä ehkä huomaamatta

Cassini-luotain Saturnuksen lähellä

Kaikki maailman avaruusohjelmat eivät ehkä ole niin kauhean viattomia, kuin mitä ihmisten toivotaan ajattelevan. Avaruusluotaimia voidaan käyttää ohjelmistojen sekä tekoälyn ja autonomisen automatiikan testauksessa aidoissa sekä valvotuissa oloissa, joissa kukaan ulkopuolinen ei pääse niihin käsiksi, ja tätä kautta pilaamaan tutkimusta sekä testausta. Avaruusluotainten avulla voidaan kokeilla sitä, että voidaanko esimerkiksi kaukana lentävän lentokoneen tietokoneohjelmisto sekä sen maalin etsintään käytettäviä rutiineja muuttamaan, niin että sitä ei tarvitse laskea maahan.

Tuollainen tekniikka on tärkeää, kun puhutaan esimerkiksi robottisukellusveneistä sekä ydinkäyttöisistä lentokoneista, jotka partioivat Maapallon merillä sekä ilmassa jopa vuosikausia. Ydinkäyttöisen lentokoneen valmistaminen on hyvin helppoa, eli tarvitaan vain RTG (Radiotermo-generaattori) sekä sirkkelisahan moottori, ja sitten voidaan potkurikone muuttaa sellaiseksi, että se kykenee lentämään useiden vuosien ajan kerrallaan.

Joten tuolla taivaalla voi lentää sellainen esimerkiksi jostain potkurikoneesta rakennettu UCAV/RPV, joka voi tietenkin suorittaa tiedustelutehtäviä, mutta noissa koneissa voi olla myös pommit mukana. Eli tuolloin kyseessä olisi eräänlainen jatkuvasti ilmassa oleva "Predator", joka voidaan ohjata yllättäen mihin tahansa osaan maapalloa, ja sitten voidaan tehdä isku välittömästi, kun käsky tulee. Tuollainen ydinkäyttöinen lentokone kykenee vuosia kestävään ilmatilassa tapahtuvaan tiedusteluun, jos vain sen muu tekniikka kestää, ja sen alasampuminen voi olla hyvin vaikeaa.

Ja ydinsukellusvene tietenkin voi partioida myös ilman miehistöä, ja sitten kun se saa käskyn, niin tuo vene voi tulittaa kohteitaan välittömästi. Mutta avaruusluotainten avulla voidaan testata esimerkiksi kohteen tunnistus sekä hyökkäysohjelmistoja, eli laitteen kykyä etsiä autonomisesti kohteensa, sekä laukaista sitä kohti ammuksia. "Clementine" oli tietenkin loistavaa mainosta U.S NAVY:lle, mutta tuon luotaimen toimintaan liittyy niin sanottu "Meteoriittikoe", mikä tarkoittaa testiä, missä Kuuhun ohjataan iskeytymis luotain, ja ehkä tuossa testissä testattiin autonomisia kohteentunnistustoimenpiteitä, eli sitä kuinka tarkkaan autonomisesti toimiva satelliitti voi kohdentaa maahan esimerkiksi ydinpommin tai kineettisen energian ammuksen, joka voi kiertoradalta pudotessaan aiheuttaa suurta tuhoa.

Asteroidivyöhykkeelle lähetetty luotain voi toimia myös samalla testausiyksikkönä, millä testataan SDI-satelliiteissa käytettävää tekniikkaa. Eli sitä kykeneekö luotain toimimaan niin, että se voi itsenäisesti löytää sekä kohdentaa laserin johonkin kohteeseen.  Tuo luotain toimi asteroidivyöhykkeellä etsien niitä asteroideja, mitä haluttiin tutkia lähemmin, ja koska luotaimen piti tehdä useita radan muutoksia, niin silloin tietenkin sillä piti olla käytössään ionimoottori noiden mutkikkaiden manööverien tekemiseen, ja tietenkin suurten etäisyyksien takia tuon luotaimen tekoälyn piti kyetä täysin autonomiseen toimintaan, ilman että Maa-asema puuttuu mitenkään sen toimintaan.

Tietenkin Mars-mönkijöiden avulla voidaan testata sitä tekniikkaa, mitä tarvitaan esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuksien raivaamiseen, mutta samalla tietenkin tätä saatua tietotaitoa voidaan hyödyntää muiden robottiajoneuvojen ja niiden ohjaustekniikan kehittämisessä. Toisin sanoen niissä testataan inertia-navigaatiojärjestelmää, mikä voisi korvata GPS:n, ja tuon järjestelmän toiminnan pitää olla sellaista, että siinä ei käytetä satelliitteja, koska GPS ei toimi missään osissa Marsia.

Näitä gyroskooppiin perustuvia navigaatiolaitteita voidaan käyttää tilanteissa, missä GPS ei toimi. Ja kun nykyään on käytössä myös nanotekniikan osa-alue nimeltään nanomekaniikka, millä voidaan valmistaa erittäin pieniä instrumentteja, niin silloin voidaan ajatella, että esimerkiksi kännyköissä voisi jossain tulevaisuudessa olla tuollainen inertian nimellä tunnettu navigointijärjestelmä, mikä sitten voisi toimia niin, että ensin GPS paikantaa puhelimen johonkin kohtaan, ja sitten inertia alkaa tehdä viivaa kartalle sitä mukaan, miten henkilö on kulkenut.

Joten myös tämä puoli pitää aina huomioida, kun avaruuteen lähetetään luotaimia. Samoin noiden luotainten avulla voidaan kehittää sellaisia tietokoneohjelmia, jotka vetävät osia itsestään pois muistista, kun niitä aletaan ajaa. Tuolloin tietenkin voidaan esimerkiksi vanhojen tietokoneiden elinkaarta pitkittää, jos kyetään luomaan ohjelmistoja, jotka kuluttavat äärimmäisen vähän muistia, ja yksi ratkaisu tähän voisi olla se, että tietokoneohjelmisto vetää osan koodistaan pois keskusmuistista, jos se ei sitä tarvitse juuri sillä hetkellä.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

STEALTH-helikopterien yleistyminen näkyy kaikkialla, ja erityisesti äänen tason aleneminen voi tehdä helikopterilla lentämisestä erittäin vaivatonta, mutta samalla se voi vaarantaa myös muita ilma-aluksia

Boeing-Sikorsky RAH-66 "Comanche"

STEALTH on siis tullut myös helikoptereihin, ja itse ihmettelen että miksi USA:n armeija luopui aikoinaan Boeing-Sikorsky RAH-66 "Comanche"-helikopterista, vaikka se olisi ollut loistava "kannibaali-helikopteri", mikä tarkoittaa helikopteria, joka on tarkoitettu tuhoamaan muita helikoptereita. RAH-66:n tehtävänä oli aikoinaan osoittaa kohteita muille helikoptereille, sekä hyökätä tarkoin määrättyjä taktisia kohteita, kuten radioasemia sekä rintaman lähellä olevia komentokeskuksia vastaan. Mutta samalla sen oli tarkoitus myös tuhota esimerkiksi MI-24 "HIND"-helikoptereita.

https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing%E2%80%93Sikorsky_RAH-66_Comanche

Tuo helikopteri oli siis "Stealth technology concept", jonka pohjalta on kehitetty uudemmat "Ghost Hawk"-stealth-helikopterit, joita käytettiin myös esimerkiksi Osama Bin Ladenia vastaan suunnatussa iskussa. Nuo uuden sukupolven STEALTH-helikopterit on varustettu erittäin pitkillä ja jäykillä roottorin lavoilla, joiden tarkoitus on antaa hyvä noste myös alhaisilla kierrosluvuilla, joten sen takia niiden äänet on saatu pidettyä hyvin alhaisina.

Itseasiassa joidenkin  helikopterien roottorien siivekkeet ovat sellaiset, että niiden päät voidaan vetää sisään, jotta nämä helikopterit voivat operoida ahtaammissa tiloissa, vaikka tuolloin niiden äänet muuttuvat hyvin koviksi.  Desibelimäärien alentaminen tietenkin tekee helikoptereista talojen tai kaupunkien asukkaille mukavia, joten tätä tekniikkaa kehitetään myös siviilihelikopterien tarpeisiin, jotta esimerkiksi kaupunkialueella toimivan yrityksen olisi sitten hyvä toimia, ja sen kalusto ei tuolloin häiritse muita ihmisiä.

Samoin helikopterien pinta on peitetty erityisillä nestekide-näytöillä, joiden tarkoitus on saada ne mukautumaan taustaansa täydellisesti. Tuolloin helikoptereissa oleva kamera näyttää niiden takana olevan maiseman, ja sitten tuo kone kykenee sulautumaan taustaansa todella hyvin, eli se on kuin kameleontti, jota ihmisen on erittäin vaikea havaita, kun ne saapuvat iskuun. Kun puhutaan helikopterien moottoreista, niin tietenkin turbiini on erittäin käyttökelpoinen väline, kun ajatellaan niiden voimanlaitteita. Mutta ongelmana tietenkin on se, että tuollainen STEALTH-helikopteri tietenkin herättää aina huomiota, kun se on jossain tukikohdassa. Joten sen takia puhutaan, että noissa laitteissa olisi käytetty esimerkiksi ydinvoimaa, jotta niiden lentoaika saadaan mahdollisimman pitkäksi. Tuolloin helikopterin roottoriin olisi johdettu reaktorin jäädyttimen vettä, jotta sen jäähdytys olisi mahdollisimman tehokasta.

Ja tietenkin noissa välineissä on aina apusuihkumoottorit, sekä sellainen kytkin, mikä saa niiden roottorit pyörimään vapaasti, jolloin kyseessä on autorotaatio-helikopteri, mistä käytetään nimeä "autogiro". Noiden STEALTH-helikopterien operaariot ovat todella arkaluonteisia sekä salaisia, joten ne on ilmeisesti varutettu myös laservalonheittimiin kiinnitetyillä stroboskoopeilla sekä ääni-aseilla, joiden tarkoitus on antaa niille "non leathal capasity", mikä tarkoittaa sitä, että noilla aseilla voidaan ihmiselle aiheuttaa epileptinen reaktio, ja hänen hermostonsa ikään kuin lukitaan, kuten esimerkiksi miekkavalaat tekevät saaliilleen, kun ne saalistavat. Eli nä suuntaavat saaliiseen niin kovan äänen, että se ei enää kykene toimimaan, ja sen takia ne ovat niin menestyksekäs laji. Tuo "ei tappava" kapasiteetti antaa noille helikoptereille kyvyn operoida huomaamatta lähes kaikissa maissa.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Kryoniikka avaa ihmismielen tutkimiseen monia mahdollisuuksia, joista osa on hyvin pelottavia

Ihmisaivojen rakenne on varsin mielenkiintoinen. Niiden neuronit eivät ole täysin kiinni toisissaan, vaan niiden välissä on synopsirako, jonka yli täytyy viestin kulkea välittäjäaineisiin sitoutuneena. Jos tarkkoja ollaan, niin tuo synopsirako on se kohta, mihin hermokaasut vaikuttavat, ja tuossa kohdassa on sellainen ongelma, että se hidastaa aivojen toimintaa. Joten mikäli ihmisaivojen synopsiraot saadaan kasvamaan kiinni toisiiinsa, niin silloin ihmisaivoista tulisi paljon tehokkaampia kuin nykyään. Joten tietenkin on jossain esitetty sellaisia hypoteeseja, että joskus ihminen voisi nanoteknologian avulla liittää aivojensa hermosolut toisiinsa, jolloin niiden viestintä voisi olla pelkästään sähköistä.


Tuollaisen nanoteknologian kehittäminen on tietenkin periaatteessa aivan mahdollista, eli luodaan sellaisia fullereenijousia, jotka sitten hakeutuvat noiden neuronien väleihin, niin että solut voisivat kommunikoida keskenään ilman välittäjä-aineita. Joka tapauksessa voidaan ajatella, että ihmisaivoista voidaan tehdä suprajohtavia, niin että niiden lämpötila saadaan laskemaan niin, että noista hermosolujen haarakkeista tulee suprajohtavia. Ehkä tulevaisuudessa voidaan toimia niin, että laskemalla ihmisen lämpötila absoluuttiseen nollapisteeseen, niin silloin voitaisiin kuolleen ihmisen aivot ikään kuin herättää henkiin, eli tuolloin voitaisiin kuolleen kanssa puhua tietokoneiden avulla, ja erään vanhan kirjan esittämä kuvaus aivoista, jotka on kytketty laboratorion tietokoneeseen, ja jotka sitten kykenevät Internetin avulla kytkeytymään valvontakameroihin sekä käyttämään muita verkkoon kytkettyjä laitteita.


Tuollainen asia voisi vaikuttaa monesta ihmisestä varmaan erittäin mielenkiintoiselta vaihtoehdolta, kun ajatellaan tilannetta, että joku haluaa tietää, miltä “rajan takana” oikeastaan on. Kryoteknologiaa kehitetään jatkuvasti, ja eräs Amerikkalainen yritys nimeltään Cryonics Institute markkinoi kryoteknologiaa eli kryoniikkaa sillä, että sen avulla voisi ihminen ikään kuin pakastaa ruumiinsa kuollessaan -190 celsiusasteen lämpötilaan, ja odottaa sitten muutamia satoja vuosia, jotta hänet sitten voitaisiin herättää henkiin. Kuitenkin kryostaattiseen pakastamiseen liittyy sellaisia aspekteja, että sitä voidaan käyttää esimerkiksi sellaiseen mahdollisuuteen, että me voisimme antaa joillekin ihmisille ikuisen elämän. Tai hetkinen me emme antaisi mahdollisuutta ikuiseen elämään, vaan elämään ajattelukoneena, kuten joku suuri filosofi aikoinaan varmaan sanoisi.


Tuollaiseen äärimmäisen kylmään materiaaliin kuten nestemäiseen typpeen voidaan säilöä sitten sellainen tiedemies tai muu kyky, jonka halutaan elävän keskuudessamme ikuisesti, mutta kuten varmaan huomaatte, niin tämä on vain mietteitä siitä, mitä tapahtuisi, jos meidän aivomme voitaisiin jäädyttää lähelle absoluuttista nollapistettä, ja silloin neuronien pinta muuttuu suprajohtavaksi, ja tällä tavoin voidaan sitten ajatella niin, että jos tutkijat johtavat noihin aivoihin sähköä, niin silloin he voisivat puhua kuolleiden kanssa. Kuitenkin tällaiseen asiaan liittyy eräs hyvin vakava riski, mikä koskee rikollisuutta.


Oletteko koskaan ajatelleet mitä voisi tapahtua, jos esimerkiksi joku äärimmäisen vaarallinen rikollinen kuten terroristi tai sarjamurhaaja antaisi jäädyttää itsensä tuossa yhtiössä, ja kukaan ei sitten tiedä, että jäädytetty henkilö on äärimmäisen vaarallinen psykopaatti, ja sitten hänet muutamien satojen vuosien kuluttua herätetään henkiin. Mutta kokeita tällä saralla saadaan varmasti odottaa vielä jonkin aikaa. Kuitenkin voidaan sanoa niin, että tekniikka kehittyy jatkuvasti, ja samoin ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa oman kehonsa käyttöön kuoleman jälkeen monipuolistuvat. Eli esimerkiksi autotehtaat saavat nykyään käyttää kuolleita ihmisiä testatessaan autoja, joten ehkä joskus tulevaisuudessa voivat sitten myös tiedemiehet tehdä testejä, jossa kuolleisiin yritetään saada yhteyttä esimerkiksi jäädyttämällä kuolleiden ihmisten ruumiita äärimmäisen kylmiin lämpötiloihin.


Ja jos palataan tuohon mielenkiintoiseen kauhuelokuvan ainekseen, niin tietenkin silloin voidaan oikeasti pelätä sitä, että tuollaisen ihmisen EEG-aallot sitten välittyvät Internetiin, minkä jälkeen joku toinen tiedemies voisi sitten ohjata ne omalle aivokuorelleen jossain kokeessa, missä kokeillaan esimerkiksi robottien liittämistä aivokuoreen. Tuolloin voisi sitten käydä niin, että jonkun kryogeeniseen kokeeseen käytetyn ihmisen aivoaallot vahingossa ohjautuvat tuon robottiin liitetyn ihmisen aivokuoreen, mikä sitten voi aiheuttaa hänen ajatusmaailmansa muutoksen sellaiseen suuntaan, mitä kukaan ei halua kokea.

https://marxjatalous.blogspot.com/

Sosiaalinen media on ase osaajien käsissä

Sosiaalinen media on ase, jota voidaan käyttää ihmisten huijaamiseen. Sen avulla voidaan kalastella mitä hyvänsä tietoja esimerkiksi valeprofiileita käyttäen, ja kaikki luulevat että tämä on sosiaalisen median ainoa käyttötarkoitus, jos puhutaan sen hyödyntämisestä asevoimien taholta. Kuitenkin sosiaalisen median avulla voidaan ihminen jäljittää mihin tahansa osaa maailmassa, ja sitten hänen peräänsä lähetään esimerkiksi Predator-lennokki eliminoimaan häntä, jos hänet sitten on määrätty ammuttavaksi. Tuo lennokki voidaan tietenkin varustaa sellaisilla suuntimolaitteilla, millä se kykenee sitten paikantamaan minkä hyvänsä puhelimen maailmasta, ja kohdentamaan siihen tulitusta, joten se lienee sitten sellainen moderni versio teemasta "kuin salama kirkkaalta taivaalta".


Sosiaalisen median avulla voidaan kalastella myös muuta tietoa, kuten sitä että mistä vaikka Syyriassa toimiva terroristi on saanut haltuunsa SIM-kortin, jonka avulla hän pitää yllä jotain ISIS:in kotisivuja? Tai ehkä hän haluaa jakaa tietoja siitä, millaisia palvelimia hän käyttää, ja silloin tietenkin se millaisia päivityksiä tuo palvelin lataa, jotta niiden sijoituspaikka voidaan peilata jostain NSA: päämajasta. Sen jälkeen tuohon kohtaan suunnataan täsmä-ase, millä nuo palvelimet sekä niiden käyttöhenkilökunta tuhotaan. Toisaalta jos henkilöllä on käytössään SIM-kortti sekä puhelin, niin silloin tietenkin hänen peilaamisensa maastosta on helppoa, mikäli peilaajalla on käytössään puhelimen SIM-kortin tunnistetiedot, joiden avulla hän voi kohdentaa sätelyn lähteeseen hakeutuvia ohjuksia tuohon kohteeseen, missä puhelin sijaitsee.


Eli tällä tavoin sosiaalinen media on muokannut sitä, mitä kutsumme avoimuudeksi. On paljon ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi Facebookissa julkistetaan paljon asioita, jotka eivät niissä esiityviä ihmisiä mairittele. Sosiaalisessa mediassa julkaistuista kuvista voidaan paikallistaa kuka hyvänsä ihminen melko tarkasti. Samoin ihmisen tarkkailu Facebookin avulla on melko helppoa, jos toinen ei omaa ollenkaan mitään rajoituksia sen suhteen, mitä he nettiin laittavat. Sosiaaliseen mediaan lipsahtaa aina välillä kuvia, mitkä eivät varmaan jotain kuvassa olevista ihmistä ainakaan mairittele. Mutta samalla se tarjoaa välineen, millä voidaan hankkia tietoja esimekiksi tulevista mielenosoituksista, jolloin poliisi voi suunnata resurssejaan noille alueille.


Samoin esimerkiksi poliisi tai asevoimat kykenevät kylvämään eripuraa esimerkiksi islamistien riveihin väittämällä, että osa noista terroristeista olisi vaikkapa Ranskan tiedustelun agentteja, tai että osa noista islamisteista käyttäisi salaa alkoholia tai olisi tehnyt sopimuksen syyttäjien kanssa pääsystä kotimaahan. Kun puhutaan siitä, millainen ase sosiaalinen media oikeastaan on, niin silloin tietenkin tarkoitetaan sitä, että kyseistä välinettä voidaan käyttää niinkin, että johonkin bileisiin tilataan huumekauppias, ja sitten poliisi tekee sinne ratsian. Tai sitten turhan paljon käytetyn SIM-kortin tai WLAN-yhteyden sijainti voidaan peilata TCP/IP-protokollan kuittaamis-ominaisuutta hyödyntäen.


Eli TCP/IP-protokolla toimii Internetissä niin, että kun tietokone lähettää jonkun viestin tai datapaketin toiseen koneeseen TCP:n avulla, niin silloin tuo paketin vastaanottaja kuittaa saamansa datapaketit lähettämällä  IP-vastauksen tuolle palvelimelle tai isäntä-koneelle. Noita vastauspaketteja voidaan modifioida niin, että tiettyihin laitteisiin lähetettävät TCP-paketit pitävät sisällään tietynlaisen koodin, joka saa tuon vastaavan koneen erottumaan paremmin NSA:n ELINT-satelliittien valvonnassa, ja sitten tuo NSA:n satelliitin ilmoittama kohta vain siirretään karttapohjalle, jolloin valokuvatiedustelusatelliitti saa suunnattua kameransa sekä laser-osoittimen tuohon kohteeseen, jonka jälkeen sinne suunnataan isku, mikä tuhoaa noita palvelimia hyvin tehokkaasti. Tuon toiminnan onnistumisen edellytyksenä on kuitenkin se, että tuo palvelin voidaan paikantaa tehokkaasti.