Karoliinisessa instituutissa on tehty järkyttävä hoitovirhe, missä ihmisiin on kokeiltu hoitoa, mikä on nopeuttanut heidän kuolemaansa. Mutta kantasolut ovat kuitenkin mullistamassa lääketiedettä

Kantasolut ovat mullistamassa lääketiedettä 

Karoliinisessa instituutissa on paljastunut kantasoluihin liittyvä kokeilu, missä on ilmeisesti tapahtunut ihmishenkien menetyksiä. Itse olen joskus miettinyt sitä, että kuinka paljon tuollaisia kokeita on maailmalla tehty erityisesti koulukodeissa oleviin lapsiin ja nuoriin, joiden vanhemmat eivät ole heistä mitenkään välittäneet. Ja jos perheenjäsenet eivät välitä tai lapsen virkaholhooja on saamaton, niin silloin on mahdollista, että joku ”Dr. Mengele” sitten tekee vastuuttomia kokeita nimenomaan lapsille, joilla ei ole lain edessä mahdollisuutta edustaa itseään ja ajaa omia asioitaan, jolloin lääkäri saattaa selvitä hyvinkin tuskallisesta hoidosta ilman seurauksia.

Jos lääkäri tekee hoitovirheitä, niin hän voi silloin tietenkin leimata potilaansa psykoottiseksi, jotta ei saisi seuraamuksia noista kivuliaista hoidoista. Yleisin hoitovirhe, minkä lääkäri tekee, on hampaiden poraus ilman puudutusta. Tuota menetelmää on ”menestyksellisesti ”käytetty esimerkiksi koulukodeissa kurinpitoon, jotta henkilökunta ei jäisi kiinni väkivaltaisuudesta. Mutta lapsen kanssa toimittaessa on ongelmallista se, että hän ei itse tiedä, milloin toinen tekee hänelle pahaa, ja silloin esimerkiksi hampaiden puuduttamisen pois jättäminen voidaan hänelle perustella hoidollisella tarpeella. Itse kyllä mietin, että kuinka monta kahelia on tuollaisen toiminnan takia tuotettu kadulle, kun he eivät itse ole noista asioista uskaltaneet puhua.

Lääkekokeiluihin pitäisi aina pyytää lupaa, ja itsestäni on surullista lukea tällaista, missä erityisesti nuoriin potilaisiin on kokeiltu hoitomuotoja, jotka eivät sitten ole tehonneet. Jos kyseessä on ollut esimerkiksi kantasolututkimus, missä soluja on annettu potilaalle väärin, niin silloin lääkäri ei ole ehkä ymmärtänyt sitä, että potilaan immuunijärjestelmä on saattanut hyökätä noita soluja vastaan, koska niiden pintaproteiini on aiheuttanut hylkimisreaktion.

Koska kyseessä on kantasolujen käyttö hoidon yhteydessä, niin on saattanut käydä niin, että nuo solut mitä istukoista on otettu eivät olisi olleet eläviä, jolloin niillä ei olisi ollut mitään hyödyllistä käyttöä syövän hoidossa. Jos ihmiseen siirretään vääriä luuydinsoluja, niin silloin hänen luuytimensä aiheuttama hyöölkimisrekatio surmaa hänet. Tuon takia kantasoluille pitää tehdä erittäin tarkka proteiinikartoitus eli kudostyyppiä koskeva analyysi, jotta hylkimisreaktio ei ala, kun luuydin alkaa kehittyä noista  kehoon siirretyistä soluista. Kudostyyppimääritys on paljon vaativampaa kuin pelkkä veriryhmäkoe, ja sen tekeminen on erittäin vaativaa.

Jos määritystä ei olla tehty, niin silloin elimistön immuunipuolustus hyökkää kudossiirrettä kuten siirtoelintä vastaan. Kun kantasoluhoitoja annetaan, niin hoidon onnistumisen kannalta kaikkein tärkein edellytys olisi se, että nuo hoidossa käytettävät solut olisivat elossa. Muuten niistä ei olisi mitään hyötyä potilaalle. Kantasoluja käytetään siihen, kun potilaan luuydin tuhoutuu syövän yhteydessä, niin silloin siirteenä annettavilla kantasoluilla korvataan tuo tuhoutunut kudos.

Mutta kuten tiedämme, niin tällaiseen tutkimukseen pitää aina pyytää lupa viranomaisilta, koska vain silloin voidaan varmistaa se, että hoito ei tehoa, niin silloin potilas voidaan palauttaa normaalin sytostaattihoidon piiriin. Syy siihen, miksi kantasoluista ollaan niin kovin kiinnostuneita, johtuu siitä että niiden avulla saadaan aikaan hoitoa, missä ei tarvitse käyttää myrkkyjä. Mutta ongelma kantasoluhoidossa on se, että jos soluja annetaan ihmiselle väärin, niin silloin immuunipuolustus tuhoaa nuo solut. Kantasoluja ei käytetä vain syövän hoitoon, vaan myös esimerkiksi tuhoutuvia ”subtantia nigran” aivoalueen soluja on korvattu kantasoluilla, jolla hoidetaan nimenomaan parkinsonin tautia, joka johtuu tuon aivoalueen solujen tuhoutumisesta.

Samoin muihin aivovammoihin on ajateltu käyttää kantasoluja, joita sitten siirretään ihmisen aivoihin injektion avulla. Kuitenkin noita hoitoja annettaessa pitää huolehtia siitä, että annettavat solut ovat elossa, jolloin ne voivat tuottaa noita tytärsoluja. Mutta kantasolujen hankkiminen on ollut hiukan vaikeaa, koska niitä ei yleensä ole kuin sikiöissä sellaisia määriä, että niitä voidaan hankkia massahoitoja varten.

Ja tuosta syystä tästä hoitotoimenpiteestä ollaan myös keskusteltu moraalin kannalta. Näet tuo kantasoluterapia on vaatinut keskosten käyttöä solujen lähteenä, ja tuolloin on keskusteltu sellaisesta ajatuksesta, missä vanhemmat tekisivät lapsen, jotta he saisivat kantasoluja. Ja arvatkaa että mitä tuollaisesta mahdollisuudesta ajatellaan, eli lapsen vanhemmat tekisivät lapsen aborttia varten pelastaakseen itsensä. Ja se on monille ihmisille vähän liikaa.

Tuo näet tarkoittaisi ihmisalkioiden tuottamista tuota terapiaa varten, mikä sitten aiheuttaa sellaisia näkyjä, joista kaikki eivät pidä. Jos ajatellaan biotekniikan mahdollisuuksia tuon hoitomuodon kehittymisessä, niin silloin esimerkiksi rottien tai muiden nisäkkäiden soluihin voidaan liittää geenejä, jotka saavat ne muuttumaan ihmisen kantasoluksi.

Mutta on olemassa myös sellaisia mahdollisuuksia syövän hoitoon, missä ihmisen luuydin tapetaan ensin täysin, ja siitä otettu näyte puhdistetaan syöpäsoluista. Ja sitten kun kaikki ihmisen syövän runtelemat luuytimen soluista on tuhottu, niin häneen sitten lisätään omaa luuydintä, jossa sädehoidon avulla on tuhottu kaikki leukemiasolut. Tuo tietenkin estää silloin hylkimisreaktion, koska tekniikassa käytetään ihmisen omia soluja. Ja kloonaus- ja geeninsiirtotekniikan kehittyminen varmasti auttaa tämän hoitomuodon yleistymiseen. Mutta esimerkiksi maksa voidaan viljellä tulevaisuudessa uudestaan elatusalustoille siirretyistä maksasoluista, ja silloin voidaan hoitaa tuhoutuneita maksoja vähän tehokkaammin kuin nykyään.

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/sd-sairaita-hoidettu-kokeellisesti-luvatta-ruotsissa-suurin-osa-lapsia-kuolleisuus-suuri/6268996


metsantarinoita.blogspot.fi

Pelataanko spiritismiä joka oikeastaan on eräs psykoanalyysin muoto? Eli kaikkia asioita ei ehkä ole helppoa ymmärtää, ja ihmisen mielellä ei pidä lähteä leikkimään

Kun puhutaan spiritismistä, niin unohdetaan sellainen asia, että kyseessä ei ole leikki. Ihmiset pelkäävät tuota peliä, missä pöytään tai rumpuun piirretään kirjaimia tai erilaisia merkkejä, ja sitten pöytää hakataan kädellä, jolloin sen pinnalle asetetut esineet alkavat hyppiä. Kyseistä peliä pelataan usein yöllä tai pimeässä huoneessa, ja valaistukseen kuuluvat tietenkin erilaiset kynttilät. Noista rummun tai pöydän päälle asetetuista esineistä ja kirjaimista, joiden päälle esine putoaa muodostetaan sanoja, joiden väitetään tulevan tuonpuoleisesta. Kyseisen toiminnan tarkoitus on saada henkilö vastaanottavaiseksi vastapuolen manipulaatiolle, ja idea on siinä että tuon istunnon pitäjä tarkkailee toisen elekieltä, ja sitten esittää hänelle jotain väitteitä.

Kyseessä on tuolloin eräänlainen psykoanalyysin muoto, jota kutsutaan shamanimisksi, ja jonka tarkoitus on ikään kuin "avata ihmisen mieli", ja tuossa valmistelussa henkilöstä tehdään vastaanottavainen tuolle toiminnalle. Eli työtila valmistetaan esimerkiksi metsän keskellä olevaan pimeään taloon, ja ehkä tuo seurue nauttii jotain lievästi huumaavaa ainetta, kuten THC:tä eli kannabista tai vastaavaa tuotetta. Tuo sitten muuten on maassamme laitonta, ja siitä voi tulla ongelmia lain kanssa. Samoin psykoterapiaa saa antaa vain siihen koulutettu terveydenhuollon ammattilainen.

Ja kuten varmasti tiedämme, niin tällaiset sipritismi-leikit voivat aiheuttaa sellaisen asian, että joku sitten "vapautuu hiukan liikaa", ja tuosta asiasta on tehty joukko kovan luokan kauhuelokuvia, joissa joku jonkun tällaisen "noitapiirin" jäsen alkaa sitten toimimaan "ei toivottavalla tavalla".  Tämä toiminta voi kyllä sitten vaikuttaa ihmiseen pysyvästi, ja kuten tiedämme, niin psykonanlyysin sekä suggestioterapian vaikutus ihmiseen voi olla hyvinkin negatiivinen. Aina kun näitä kokeiluja tehdään tai niistä puhutaan, niin silloin pitää sanoa, että nämä asiat eivät ole sellaisia, että niillä saisi ryhtyä leikkimään. Yleensä kun puhutaan pätevän psykoanalyytikon toiminnasta, niin sitä pidetään Sigmund Freudin keksintönä, mutta yleensä ei ole tiedossa, että Freud keksi toimintamallinsa shamaaneilta, ja hän kehitti tuon terapian eli freudilaisen psykoanalyysin huippuunsa.

Puhtaassa psykoanalyysissa ei käytetä lääkitystä, mutta myöhemmin Carl Jung kehitti tuosta terapiasta vielä toimivamman mallin, jota kutsutaan Freudlais-Jungilaiseksi psykoanalyysiksi, eli tähän jälkimmäiseen malliin kuuluu lääkitys, jota käytetään ikään kuin potilaan palkitsemiseen tai hänen rankaisemiseensa. Kun puhutaan psykoanalyytikon toiminnasta, niin hänen tarkoituksensa on tuon keskustelun avulla ratkaista se, että mikä mahtaa olla potilaan ongelma, ja jos potilas esittelee hänelle esimerkiksi väkivaltafantasioita, niin silloin analyytikko rankaisee häntä määräämällä tuon henkilön mielisairaalaan tai sitten antaa hänelle pistoksen, joka tuntuu rangaistukselta.

Kun potilas antaa vastetta eli kertoo tarinoita, jotka miellyttävät analyytikkoa tai valitsee sellaisen lääkitysmallin, missä hän on mahdollisimman yhteiskuntakelpoinen, niin silloin analyytikko palkitsee häntä. Tai niin ainakin itse olen tuon asian ymmärtänyt, kun katselin noita psykoterapiaa sivuavia kirjoituksia. Toki tuota terapiaa saa antaa vain siihen koulutettu henkilö, joka omaa tarpeellisen koulutuksen, mitä sitten en suoraan sanottuna tiedä tai muista. Eli jos haluatte tietää, miten psykoanalyytikoksi pääsee, niin kannattaa kysyä tuota asiaa yliopistoista.

Mutta kun puhutaan sellaisesta asiasta, missä shamaani on ennustanut esimerkiksi toisen henkilön perheenjäsenen kuoleman, niin silloin ei ehkä kannata syyllistä etsiä henkimaailmasta, vaan tuo shamaanin kertomus saattaa olla oikeasti esimerkiksi Mafian antama varoitus, että jos suojelurahaa ei makseta, niin henkilö pumpataan täyteen lyijyä. Tai sitten shamaani joksi istunnon pitäjää kutsun on nähnyt joitakin asiakirjoja, kuten tuon perheenjäsenen terveystietoja, joissa on maininta esimerkiksi aggressiivisesta syövästä, josta tuo henkilö ei ehkä ole perheelleen kertonut.

charelesfort.blogspot.fi