Yhteisöissä eläminen ei aina ole ruusuilla tanssimista, ja joskus niissä ilmenevä toiminta on hyvin paheksuttavaa

Kun puhutaan yhteisöllisyydestä, niin silloin tietenkin heti tulee mieleen sellainen asia, että kyseessä olisi aina joku ”amishlahkon” kaltainen asia, jossa koko kyläyhteisö auttaa toisiaan, jos nämä ovat pulassa. Kuitenkin tuohon varsinkin uskonlahkojen kohdalla esiintyvään yhteisöllisyyteen liittyy usein sellainen aspekti, että noista yhteisöistä haluaa moni kuitenkin pois, ja sama koskee muutakin "uskovien toimintaa" sivuavia asioita. Näet kuten olemme huomanneet, niin esimerkiksi lestadiolaiset ainakin lehtien mukaan usein käyttävät yhteisöä ikään kuin hyväkseen, eli niissä saattaa jonkun vanhemman henkilön alkoholinkäyttö paisua sellaisiin mittoihin, että hän ikään kuin juo kirjaimellisesti itsensä hengiltä. Ja tuolloin hän saattaa esimerkiksi pantata maatilansa, tai antaa jopa kiinteää omaisuuttaan pois, jotta saisi viinaa. Toki toimiessaan oikein sekä vapaaehtoisuuden pohjalta voi yhteisössä eläminen olla upeaa ja antoisaa, mutta jos siellä alkaa sitten joku käyttää asemaansa väärin, niin silloin koko yhteisö muuttuu helvetiksi.

Noissa suljetuissa yhteisöissä saattaa olla tapana sellainen, että varsinkaan vanhempien henkilöiden alkoholinkäyttöön ei haluta puuttua tai myöskään muihin heidän ongelmiinsa ei koskaan edes oteta kantaa. Ja varsinkin maaseudulla saattaa ryyppääminen karata helposti käsistä, koska sitä ei ehkä naapuri edes huomaa, jos isäntä sitten siellä päiväkausia juo vaikkapa itse hiivasta, sokerista sekä perunoista tekemäänsä pontikkaa.  Ja jos hän on päätoiminen maanviljelijä, niin kukaan ei ehkä huomaa sitä, että joskus on pihaan jätetty lumet tai talon katolle on kerääntynyt roskia. Navetoissa tietenkin käy eläinlääkäri, joka katsoo paikat, mutta viljatiloilla ei ehkä koskaan käy kukaan. Yhteisöllisyys on todella hieno asia, jos se toimii oikeasti niin, että ihmiset elävät vuorovaikutuksessa keskenään, ja toinen saa sitten pyytää toista apuun, jos hän apua tarvitsee, ja antaa toiselle vastapalvelukseksi sitten omaa apuaan.

Mutta kuitenkin ongelmana on se, että tuo yhteisö ikään kuin välillä lankeaa siihen, että naapurille annettua apua annetaan vähän niin kuin silmän lumeeksi. Eli yleensä tuo piha esimerkiksi haravoidaan siten, että se osa mihin naapuri sattuu katsomaan, tehdään porukalla, ja sitten isäntä saa itse tehdä loput. Tai sitten käy niin, että pihaan tullaan seisomaan ja nojailemaan haravaan, ja mitään ei sitten siinä tarvitse muuta tehdäkään. Mutta sitten tietenkin tästä asiasta on sellainen versio, että kun kutsutaan talkoisiin, niin silloin tietenkin eteen tulee flunssa, ja mistään syystä siihen pihaan voi tulla töitä tekemään, kun se elimistö ei kestä kylmää.

Mutta jostain syystä illalla saunaan sekä kapakkaan päästään istumaan, eli silloin ei kuitenkaan mitään ongelmia ole, ja toki olut tai viina auttaa immuunipuolustusta todella tehokkaasti. Kuitenkin itse olen joskus törmännyt tapauksiin, missä aikuinen ihminen tekee sellaista, että hän sitten väittää tehneensä esimerkiksi ruohonleikkuuta toisten pihoille, ja sitten kun tuota työmaata käydään katsomassa, niin edessä on vyötäröön asti ulottuva heinikko. Eli tuollainen toiminta ei kyllä aivan aikuisten työtä ole. Mutta kuten tiedämme, niin sosiaalitutkijoita ei olisi olemassa, jos ihmiset eläisivät aina kunnioittaen lakeja sekä pitäisivät huolen esimerkiksi omasta fyysisestä kunnostaan. Kuitenkin aina välillä eteen saapuu henkilö, joka ryyppää itsensä hengiltä, ja silloin kyllä itse mietin, että onko tuolla henkilöllä oikeasti halua olla jotenkin halveksittu? Kuten vanha kansa sanoo. niin kysymys on siitä, ”miksi ”Jeppe” juo” ei niinkään siitä ”mitä ”Jeppe” juo”.

Ei kai hän nyt sitten olemisestaan nauti, kun tuollaisia asioita kuten yleistä epäluotettavuutta tulee ilmi, ja muut ihmiset alkavat sitten karttaa hänen seuraansa. Eli silloin pitää kyllä muistaa sellainen asia, että alkoholismi on oire eikä sairaus. Syy miksi henkilö juo pitää aina selvittää. Tuolloin tutkija selvittää sitä, että miksi toinen ihminen ikään kuin nöyryyttää itseään, ja että onko tuon toiminnan takana ehkä huono omatunto? Eli onko joku kaveri sitten työnnetty jokeen koulukiusaamisen päätteeksi, ja sitten on käynyt huonosti, kuten joissain elokuvissa on tapahtunut.

Tuolloin huono omatunto seuraa kyseistä henkilöä hänen koko lopun elämänsä ajan. Eikä se että kaverit sitten ovat sopineet jotain vaitioloja varmasti paranna omaatuntoa ollenkaan. Tällainen toiminta sitten saattaa ajaa ihmisen juopoksi kadulle. Eli se että ihminen juo, ei parane sillä, että oiretta hoidetaan. Vaan vasta syyn selvittäminen siihen, miksi ihminen tappaa itsensä viinalla voi tuon ongelman.

espoonmetsa.blogspot.fi

Työpaikka- ja koulukiusaaminen sekä joustamattomuus ovat asioita, missä riittää pohdittavaa pikkujoulujen ratoksi

Jos kiusaamiseen ei puututa, niin sitten tuo toiminta  jatkuu läpi kiusaajan elämän. Tuo sama henkilö, joka kiusasi muita koulun pihoilla  jatkaa kiusaamista usein  myös muualla. Eli sama toiminta jatkuu myös työpaikoilla, joissa sitten seuraa sellaista, että edessä on rekrytointivaikeuksia sekä eroamisia, kun joku onnellinen sitten päättää ryhtyä kiusaamaan toisia työntekijöitä. Vaikka työstä kieltäytyminen tietenkin tuo karenssin tai  vastaavan sanktion, niin kuitenkin voidaan sanoa, että jokaisella meistä on toleranssiraja myös tässä , eli vaikka rahallinen menetys olisi suuri, niin jossain vaiheessa eteen tulee sellainen asia, että henkilön on tehtävä päätös siitä, että haluaako hän kuunnella kiusaamista loputtomiin, vai jääkö hän kotiinsa  silläkin uhalla, että edessä olisi karenssi.


Eli kukaan ei varmaan loputtomiin tuollaista toimintaa kestä, missä häntä ei mitenkään huomioida, ja kaikki saatava palaute on negatiivista.Työnantajan kannalta ei kuitenkaan ole järkevää palkata työläistä, joka on kovin eriarvoisessa asemassa työryhmään nähden, eli tämä lisää motivaatio-ongelmia sekä eripuraa työntekijän sekä muun ryhmän välillä, sekä aiheuttaa muita ongelmia. Eli jos työryhmän yhdellä jäsenellä on eriävä koulutus tai osaaminen, niin hänellä voi olla sitten kaiken aikaa työnhaku voimassa. Työpaikkakiusaaminen saattaa muuten sitten kärjistyä pikkujoulutunnelmissa, kun ihmiset ovat hiukan ottaneet liikaa alkoholia, ja sitten saattaa joltakin alkaa pinna palaa, jos tiettyjä hyvin kiusallisia asioita otetaan esille. Eli kenestäkään ei varmaan ole mukavaa muistella, kun hän joutui työporukan edessä nolatuksi, tai hänen tyttöystävänsä menikin naimisiin työkaverin tai oman pomon kanssa. Tämän takia alkoholin käyttöä pitää aina hiukan miettiä, ennen kuin lähtee työpaikan pikkujouluihin.


Kyseinen toiminta  lisää epävarmuutta tuösuoritteen jatkuvuuteen nähden, koska hän saattaa silloin hyvinkin nopeasti vaihtaa työpaikkaa. Kuitenkin epähomogeeninen sosiaalinen rakenne työympäristössä aiheuttaa kateutta sekä kateutta että muita ongelmia henkilökemiassa. Näet jos jollakin työympäristöön sijoitetulla henkilöllä on alempi koulutus kuin muilla, niin silloin hän saattaa tuntea jäävänsä työympäristön ulkopuolelle, sekä tuntea sitä, että häntä ei mitenkään huomioida esimerkiksi tehtäviä annettaessa, tai sitten jos yksi työntekijä on paljon pidemmälle koulutettu kuin työtoverinsa, mutta häneltä puuttuu virallinen esimiesasema, niin silloin saattaa ongelmia tulla siitä, että hänen palkkansa on suhteettoman korkea muihin työryhmän jäseniin nähden, ja sitten myös jotkin asiat, mitä hän tekee saattavat vaikuttaa ikään kuin alentumiselta tai muulta vastaavalta asialta.


Työympäristössä arvostus ansaitaan nimenomaan tehtyjen tehtävien ja niiden vaikeusasteen mukaan, ja jos esimies ei tehtäviä anna, niin silloin tietenkin toinen kokee itsensä tarpeettomaksi, tai sitten hänet koetaan joksikin “vapaamatkustajaksi”, joka vain oleskelee tuossa ryhmässä. Ja tuo tilanne saatetaan kokea hyvin kiusalliseksi asiaksi työyhteisössä, eli “ei ole oikein, että toinen saa parempaa palkkaa kuin toinen, vaikka hän ei tee kuitenkaan mitään”, on varmaan monissa pikkujouluissa esiin tullut asia. Eriarvoistaminen työpaikalla tietenkin luo otollisen ilmapiirin kiusaamiselle sekä panettelulle, joka voi tuhota koko työyhteisön toiminnan.  Kiusaaminen saattaa aiheuttaa sen, että yhtiö ei enää saa värvättyä uusia osaajia, mutta se voi myös aiheuttaa sen, että asiakkaat lähtevät muihin yhtiöihin kysymään tuota palvelua, ja joissakin tapauksissa esimerkiksi  juuri kiusaaminen laajenee asiakkaisiin kohdistuvaksi toiminnaksi.


Tällä viittaan tähän helsinkiläisen bussikuskin tapaukseen, jossa hän joustamattomasti kohteli nuorta asiakasta. Totta kai liikennöitsijän antamia ohjeita pitää noudattaa, mutta tietenkin tuossa tapauksessa pitää sitten myös omaa järkeä käyttää, eli en usko että tuollainen tapaus on ainutkertainen Helsingin liikennelaitoksen historiassa. Eli kuinka monta tällaista tapausta on jäänyt ilmoittamatta HSL:lle, että joku rahaton lapsi tai nuori on jätetty yksin bussipysäkille? Kuitenkin tuon kuskin puolustukseksi haluan sanoa, että hänelle on jossain varmaan opetettu niin, että tuollainen käytös on oikein, ja hänelle saattaa olla kerrottu työmaalta tulevan potkut, jos hän antaa toisen matkustaa ilman lippua. Ja ehkä hänelle on opetettu  bussikuskien työhön valmennuskursseilla, että hän saa potkut, jos antaa toisen matkustaa ilman lippua. Mutta tuo teko varmaan ei kuitenkaan mikään kaunis ollut.

Tuollainen tapaus varmasti saa aikaan sen, että tällaisia länsimetron kaltaisia hankkeita sitten ajetaan jatkuvasti läpi valtuustoissa, koska ainakin yhteen aikaan noilla kuljettajilla oli tuollainen asenne esimerkiksi varusmiehiä kohtaan, että heitä ei muka haluttu ottaa kyytiin, koska he “aiheuttivat ongelmia” tai heillä oli valtion maksama lippu, joten heitä ei tarvinnut muka palvella. Tuolloin ennen ei asioista puhuttu niiden oikeilla nimillä, koska sosiaalista mediaa ei ollut olemassa, ja jostain syystä paikallislehdet eivät noita asioita julkistaneet, koska pelkäsivät sitä, että HSL kostaa heille tuollaisen kirjoittelun, ja jättää nämä lehtimiehet sitten pikkujoulujen jälkeen hankeen seisomaan.

Siinä oli upeaa seisoa bussipysäkillä sitten kylmässä illassa odottamassa uutta bussia, joka ei aina muistanut sitten pysähtyä, kun siinä nostimme kättämme, jotta kuljettaja huomaisi meidät. Ja me tietenkin me  olimme tuolloin jo aikuisia ihmisiä, emmekä mitään pikkupoikia, jolla ei mitään elämänkokemusta ole. Eli mitään mukavaa ei ole sellainen toiminta, että bussi lyödään seisomaan, ja matkustajaa “kehotetaan” poistumaan, jotta kuljettaja pääsisi jatkamaan matkaa. Kuitenkin kun puhutaan koulukiusaamisesta, niin kiusaaminen jatkuu työpaikoilla tai harrastusten yhteydessä, jollei siihen puututa ajoissa. Ja aikuisena tuo hyvin ikävä asia saa paljon värikkäämpiä sekä totaalisempia muotoja, eli esimerkiksi kuljettaja saattaa ajaa bussilla pysäkkien ohi, jossa on asiakkaita mistä hän ei pidä. Tai sitten hän saattaa pizzeriassa työskennellessään jättää asiakkaita palvelematta, eli tuo henkilö ottaa rahat, mutta sitten hän ikään kuin ohittaa tämän asiakkaan, koska ei halua tämän käyvän tuossa ravintolassa.

hkimmo.blogspot.fi