Helendale-Facility eli Lockheed-Martin yhtymän huippusalainen tutkien testausalue Kaliforniassa.

Yllä on kuva Lockheed-Martin-yhtymän omistamasta Helendale-facility:sta. Huomatkaa muuten kiitoradan vieressä oleva nuolimainen tienpätkä, mikä tekee alueesta helposti ilmasta tunnistettavan, ja ehkä nuolen tarkoitus on tehdä laitoksesta helpommin löydettävissä olevan, jotta kukaan tuon yhtiön työntekijä ei laske vahingossa huippusalaista lentokonetta väärälle kiitotielle. Tuolla alueella testataan ilmeisesti esimerkiksi uuden sukupolven UCAV-taistelukoneita, ja se toimii mahdollisesti myös varalaskupaikkana AREA-51:n koelentokoneille.

Lockheed-Martin-yhtymän salaisuudet ovat suuria, ja niihin ei kovin helposti pääse käsiksi, mutta varmaan kaikki ovat kuulleet tarinoita siitä, mitä tuon maailman ehkä tunnetuimman mutta samalla äärettömän salakähmäisen yhtiön suljetuilla alueilla tapahtuu. Sen kohdalla puhutaan esimerkiksi UFO:ista sekä muista asioista, joista juuri kukaan ei edes ole koskaan kuullutkaan. AREA-51 on vain yksi noista supersalaisista alueista, joissa tuon yhtiön asiantuntijat tekevät tauotta töitä esimerkiksi STEALTH sekä sotilaallisen että siviilikäyttöön tarkoitetun avaruusteknologian parissa.

Joidenkin ihmisten mielestä AREA-51 on vain pintaraapaisu siihen, mitä tuon sanoinkuvaamattoman innovatiivisen yhtiön sisällä oikeastaan tehdään, ja millaisia laitoksia sillä oikeastaan on hallussaan. AREA-51 on suoraan liittovaltion omistamaa maata, joten siellä tapahtuvia operaatioita pääsee esimerkiksi asevoimien johto suoraan katsomaan, mutta kuitenkin voidaan sanoa, että tietenkin tällaisten järjestelmien valmistajat ovat tienneet, että tällaista ehkä ihmisten silmissä mielikuvituksellista tekniikkaa kehittäviä laitoksia voidaan ajaa liittovaltion toimesta alas.

Eli tuossa skenaariossa esimerkiksi KGB:n agentti pääsisi valtion päämieheksi, ja hän ajaisi sitten alas esimerkiksi AREA-51:n. Tuo skenaario oli aikoinaan Toisen Maailmansodan jälkeen yksi USA:n asevoimien syvimmistä huolista, kun se lähti valmistamaan esimerkiksi avaruusraketteja, joilla sitten lähetettiin esimerkiksi Explorer I-satelliitti kiertoradalle. Tuolloin perustettiin laitos, jonka nimi on RAND, ja joka on teknisesti ottaen yritys. Tuolla toimenpiteellä estettiin noiden raketti-insinöörien työn vaikeuttaminen esimerkiksi pyytämällä heiltä jatkuvasti kuitteja sekä todisteita työajoista.

Kyseisen  laitoksen yhtiöittämisen avulla voitiin kiertää sitä, että joku sitten soittelisi jatkuvasti “salaiselle palvelulle” noista käytetyistä tunneista. Kuten tiedämme, niin myös Lockheed-Martin on tietenkin nimellisesti yhtiö, jonka käytössä on myös yksityisiä koealueita, kuten esimerkiksi alla olevassa fimissä esiteltävä “Helendale-facility”, jonka alueella testataan sekä mikroaaltoja että myös STEALTH-teknologiaa. Syy siihen että Lockheed-Martin on vain nimellisesti yhtiö on se, että tuota yhtiötä hallinnoidaan syvältä liittovaltion kätköistä CIA:n hallinnassa olevien yhtiöiden kautta. Tuolla menetelmällä taataan se, että kyseisen yhtiön salaisuudet ovat todella hyvässä turvassa, eli ne ovat oikeastaan “kaksois-sinetin takana” (Double Sealed) . Tuo järjestelmä on sellainen, että sen tarkoitus on taata tuon yhtiön toiminta myös siinä tapauksessa, että joku Pentagonin kenraali päättäisi lopettaa sen toiminnan.

Tuon yhtiön turvamiehillä ei ole nimellisesti oikeutta pidättää ketään heidän toimialueensa ulkopuolella, mutta he saavat esimerkiksi kuvata muita ajoneuvoja, ja vastaan tulevissa autoissa voi olla nokkakamerat, millä noiden alueelle tunkeutuvien tai sen ympärillä kiertävien  autojen  rekisteritunnus voidaan kuvata, ja mikäli heitä uhataan aseella, niin näillä miehillä ja naisilla on samat oikeudet kuin muillakin ihmisillä. Kuten tuosta alla olevasta filmistä selviää, niin kyseisessä lähes täysin maan alla olevassa laitoksessa testataan sekä mikroaaltoja että myös STEALTH-teknologiaa, ja pilvessä oleva aukko saattaa johtua siitä, että mikroaallot hajottavat pilviä tuon laitoksen alueella olevan vanhan ohjussiilon kohdalta.

Uskoisin että tuossa melko pienessä laitoksessa testataan ehkä mikroaaltoihin perustuvaa sähköenergian johtamista ilman läpi, ja jos korkeajännitevirran toimittaminen ilman johtimia on mahdollista, niin silloin voidaan rakentaa esimerkiksi ionimoottoria käyttävä UCAV Unmanned Combat Aerial Vehicle), jonka nopeus olisi suurempi kuin kaikkien muiden tähän mennessä rakennettujen lennokkien. Tuolloin ei tuohon ionimoottoreita käyttävään lennokkiin tarvitsisi asentaa ydinreaktoria, ja samalla tuollaisen laitteen lentämisestä tulee turvallisempaa, koska silloin ei tarvitse pelätä radioaktiivisen saasteen leviämistä ympäristöön, jos tuollainen kone sattuisi hajoamaan. Jos tuollainen plasma- eli suuritiheyksistä ionimoottoria käyttävä lentokone olisi mahdollista valmistaa, niin silloin SciFi-elokuvista tutut avaruuslentokoneet olisivat mahdollisia. Tuollainen lentolaite voisi nousta tavalliselta lentokentältä, tai jos se käyttäisi VTOL-tekniikkaa, niin silloin se voisi nousta vaikka helikopterien laskeutumisalustalta. Tuollainen VTOL-tekniikkaa käyttävä avaruusalus ei olisi niin kamalan vaikea rakentaa kuin mitä ihmiset luulevat.

Siinä voisi olla esimerkiksi sivusta sisäänvedettävät puhallinpotkurit, joiden avulla kone pääsee nousemaan ilmaan, minkä  jälkeen tuo kone lähtisi lentämään kuten muutkin lentokoneet. Tai sitten sen pohjassa on luukkujen takana joukko konventionaalisia suihkumoottoreita, ja tuon järjestelmän tarvitsee vain nostaa kone ilmaan. Ionimoottorien käyttö on sikäli hankalaa, että ne vaativat paljon sähköä kiihdyttimiin, joilla esimerkiksi vetyionieja kiihdytetään aluksen taakse. Vety- tai muiden kaasujen ionien käyttö merkitsisi sitä, että tuossa moottorissa ei tarvita valokaarta materiaalin materiaalin höyrystämiseen, vaan pelkkä elektrodien avulla tapahtuva kaasun ionisointi riittää, mikä vähentää moottorin tarvitseman  jännitteen suuruutta.

Tietenkin tuollainen kone voisi käyttää läppäramjetia eli PDWS:ää (Pulse Detonation Wave System), joka on siis saman tyyppinen moottori, kuin mitä käytettiin V-1 pommissa, mutta tuossa PDWS:ssä on putki muotoiltu toisin, jolloin kyseinen lentolaite saavuttaa supersoonisen nopeuden, mikäli putki on muotoiltu SCRAMJET:iksi. Mutta PDWS:n ongelma on siinä, että sen käyttö rajoittuu Maan ilmakehään, kun taas ionimoottori sitten antaisi koneelle mahdollisuuden lentää kuten elokuvien X-siipi-hävittäjät, eli sen etuna olisi sitten se, että tuo moottori ei tarvitse ilmaa ollenkaan. Ionimoottorissa voidaan käyttää kaikkia mahdollisia ioneja vetyionista metalli-ioneihin, ja tuon laitteen toiminta on sellaista, että siinä noita ioneja ohjataan lentokoneen taakse hiukkaskiihdyttimen avulla.

Se mikä tekee tuosta laitteesta ongelmallisen on sen vaatima kova sähkövirta. Vaikka yleensä tähtien tai planeettojen välisillä lennoilla käytettäväksi tarkoitetut ionimoottorit antavat hyvin pienen työntövoiman, niin kuitenkin jos ionitiheyttä lisätään tarpeeksi, niin silloin voidaan rakentaa lentokone, joka lentää iomakehässä ionimoottorien avulla. Tuollainen laite voisi mullistaa lentämisen täysin, ja sillä voitaisiin lentää myös toisille planeetoille kuten jossain elokuvissa tehdään, koska ionimoottorin antama nopeus on yhtä suuri, kuin se nopeus, minkä taaksepäin purkautuvat ionit saavat. Eli tuolloin voidaan saavuttaa vaikka periaatteessa lähes valonnopeus, jos vain ioneja siirretään taaksepäin tarpeeksi suurella nopeudella.

https://www.youtube.com/watch?v=S1FcIJyRFSc

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Micro-UAV/UCAV-parvia voidaan nykyään pudottaa myös lentokoneista

F-18 pudottaa nanokokoisia droneja
 China Laken koe-alueella

Mikrokokoisia helikoptereita sekä lentokoneita kehitellään jatkuvasti, ja erityisen kiinnostavia viranomaistyön kannalta ovat ilmasta levitettävät microdronet, joiden avulla voidaan tehokkaasti kattaa suuri alue hyvin nopeasti. Kun parvi noita laitteita pudotetaan jollekin alueelle, niin ne voivat etsiä esimerkiksi kadonneita tai alueella piileskeleviä henkilöitä infrapuna- sekä visuaalisilla sensoreilla. Koska noita koneita on todella paljon, niin ne kykenevät kattamaan hyvin suuria alueita tehokkaasti.

Toki nämä välineet voivat toimia myös isku-tehtävissä, ne voidaan varustaa erilaisilla räjähteillä kuten sirpale-kranaateilla sekä HEAT-ammuksilla eli ontelopanoksilla. Kun ne tuhoavat esimerkiksi bunkkereita tai tankkeja, niin silloin nämä “viehättävät” pikku helikopterit laskeutuvat sen päälle kuten loispistiäinen, ja laukaisevat panoksensa. Noiden helikopterien ohjaaminen perustuu ryhmäkäytänteisiin, ja siksi niiden hallinta on erittäin helppoa. Riittää että esimerkiksi lentokoneen ECM-järjestelmää modifioidaan ohjelmallisesti niin, että kone pystyy kommunikoimaan drone-parven kanssa, tai sitten tuo parvi voi käyttää satelliitti-kommunikaatiota, jolloin sitä voidaan ohjata vaikka toiselta puolen maailmaa

Tai sitten nämä parven dronet voidaan liittää WLAN:in avulla yhteen niin, että ne saavat käyttöönsä toistensa tietokonetehon. Vaikka yksittäisen lennokin tietokoneessa ei ole kovin tehokkaita tietokoneita, niin nämä langattomat verkot saavat aikaan sen, että ne voivat yhdistää omat tietokoneensa ryhmään, jolloin nämä välineet kykenevät sitten myös autonomiseen toimintaan. Tuolloin niiden tietokoneisiin voidaan tallentaa esimerkiksi aseistetun henkilön kuva, ja sitten kyseinen droneparvi eliminoi kaikki henkilöt, joilla on tietyllä alueella ase. Tuolla tavoin voidaan luoda autonomisesti toimivia microdrone parvia, joilla voi olla hyvin monia erilaisia käyttötarkoituksia.

Alla olevassa filmissä esitellään uusi UCAV-laitteiden sukupolvi, jonka toiminta perustuu ryhmä käytäntöön. Eli noita koneita voidaan ohjata ryhmänä, ja se tietenkin kiinnostaa myös sotilaita, joille tällainen väline on yksi maailman monipuolisimmista taisteluvälineistä. Nimittäin tällaista UCAV-laitteiden parvea voidaan käyttää tehokkaasti esimerkiksi kohteiden suojaamiseen, eli jos vaikkapa saattue joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, niin nämä parveilevat nano-helikopterit voivat muodostaa suojaavan parven tuon saattueen ympärille.

https://www.youtube.com/watch?v=ndFKUKHfuM0

Ne voivat tarkkailla valtavia alueita, ja koska nuo kojeet kuljetetaan paikalle lentokoneella, on niiden käyttö huomaamatonta, jolloin esimerkiksi kotimaassa mellakoiden tasoa voidaan tarkkailla, jotta vältytään viranomaisten taholta tulevilta ylilyönneiltä. Ja samalla myös mellakka-osastojen jäsenten oikeusturva taataan. Mutta nuo laitteet voivat etsiä myös esimerkiksi aseistettuja henkilöitä valtavalta alueelta, ja siksi ne ovat hyvin käytännöllisiä monissa tehtävissä, joista osa voisi olla esimerkiksi kohteen suojaaminen ilmahyökkäyksiltä tai soluttautujilta.  

Eli jos tuollainen “microdrone” joutuu lentokoneen turbiiniin tai helikopterin siivekkeisiin, niin silloin tuo kone menettää välittömästi moottorinsa. Noiden pienten helikopterien toiminta voi olla paljon tehokkaampaa kuin perinteisten rakettikäyttöisten ammusten. Ne voivat laskeutua välillä maahan, ja tarkkailla aluetta, jonka jälkeen nämä laitteen voivat hyökätä vihollista vastaan vasta, kun nämä ovat kohdealueella. Ne voivat saada virtaa esimerkiksi aurinkokennoista, joten nämä välineet voivat vaania kohdettaan jopa kuukausien tai vuosien ajan, jos sen akku tai paristo vain kestää.

Microdronet voivat myös hypätä esimerkiksi panssarivaunujen päälle ikään kuin salamatkustajiksi, ja sitten tunkeutua vastustajan tukikohtaan, ja etsiytyä vaikka polttoaine tai ammusvarastoon sekä tietokonekeskukseen, mikä sitten aiheuttaa ikävän tilanteen. Tuollaiset microdronet voidaan varustaa käsikranaateilla tai ontelopanoksilla, joilla ne sitten eliminoivat kohteita. Tai osassa niistä voi olla käytössä transponder, joka saa aikaan samanlaisen tutka-kaiun taistelu- tai erikoisjoukkojen helikopterit. Ja nuo laitteet sitten saavat aikaan sen, että vihollinen ampuu niitä turhaan.

Toki näitä välineitä voidaan käyttää esimerkiksi mellakoiden hajottamiseen. Eli niissä voi olla myös ääni-aseita. Kyseessä on tavallisia kaiuttimia käyttävä microdrone, joita voidaan kylvää jollekin alueelle, ja kun nuo laitteet käynnistävät äänentoistolaitteensa, niin silloin meteli kohoaa yli 150 desibelin, jolloin ääni estää toiminnan maassa. Poliisien käyttämissä droneissa on sitten myös tasereita sekä kyynelkaasu-aseita sekä erilaisia haulikkoja.

Mutta kuten varmaan kaikki tietävät, niin toki näitä välineitä ei olla ehkä kuitenkaan pääsääntöisesti tehty mihinkään poliisitoimeen, vaan samat välineet toimivat helposti myös kohteen surmaamisen liittyvissä tehtävissä, eli vaikka jonkun poliitikon mielestä esimerkiksi poliisien käyttöön kehitetty “Shadow Hawk” drone ei ole tappava, niin voin kuitenkin todeta, että noiden välineiden aseistaminen tappavilla aseilla ei ole mitenkään erityisen vaativa tehtävä.

https://www.youtube.com/watch?v=57FY7tZk1JA

Eli nuo kranaatinheittimet sitten vain ladataan tappavilla kranaateilla sekä haulikoiden patruunat vaihdetaan tappaviin metsästyspatruunoihin. Silloin voi seurata erittäin vakavia tilanteita, mutta toki noiden haulikoiden tilalle voidaan asentaa esimerkiksi M-16 tai AK-47 rynnäkkökiväärit. Tuollaisen robotti-lennokin avulla voidaan tietenkin haravoida esimerkiksi pilvenpiirtäjän ikkunoita järjestelmällisesti, jos alueella epäillään olevan tarkka-ampujan tai esimerkiksi ne voivat tehokkaasti tukea esimerkiksi heroiini-laboratorioon tehtäviä iskuja Tuolloin nämä lennokit voivat eliminoida kohteen laukaisemalla ikkunan läpi muutamia kranaatteja, jotta SWAT-ryhmä sitten pääsee iskemään laboratorioon.

https://sites.google.com/view/microdronet/etusivu

http://microdroneparvi.webnode.fi

UCAV:it sekä niiden muodostama uhka kansalliselle turvallisuudelle

UCAV:t eli taistelulennokit ovat nykyään erittäin haluttuja välineitä, joiden avulla voidaan vihollista häiritä sekä sen avainkohteita tuhota johtohenkilöitä surmata melko pienellä panostuksella. Se että 300 euron hintaisen lennokin alasampumiseen käytetään 3,4 miljoonan euron ohjuksia ei varmasti ole mitään kustannustehokasta toimintaa. Ja noiden pienten lennokkien hankkiminen on melko helppoa, ja niiden muuttaminen aseeksi on vielä helpompaa, kuin ihmiset luulevat.

Tuollaiseen pieneen lelukaupasta ostettuun helikopteriin voidaan helposti asentaa konepistooli, jonka laukaisu voidaan hoitaa kauko-ohjatulla vinssillä, joka vetää liipasinta taakse. Tai sitten niihin voidaan kiinnittää dynamiittipötkö tai ontelopanos. Jos tuollaisiin välineisiin ei osata varautua, niin silloin voi edessä olla hyvin vakavia asioita. Se että tuollaisia välineitä on helppo hankkia tekee tuosta välineestä pelottavan.

Niitä voi kuka tahansa hankkia käyttöönsä, joten tuollainen riski pitää huomioida myös lainvalvonnan kannalta, koska ne aiheuttavat riskin esimerkiksi huumeita koskevien ratsioiden kannalta. Näet myös rikolliset voivat helposti valvoa ympäristöään tällaisten välineiden avulla, ja esimerkiksi saada tällaisten pienten lennokkien avulla tietoa siitä, onko poliisi lähestymässä heidän päämajaansa tai miksi tätä paikkaa nyt sitten sanotaankaan.

Tai sitten he voivat hyökätä kilpailijoiden tai lainvalvojien kimppuun taistelukäyttöön muunnettujen nanohelikopterien avulla. Kyseisten välineiden avulla voidaan kuitenkin etsiä ihmisiä ruohikosta. Niihin voidaan asentaa infrapunakamera, ja jos niissä on GPS-laite, niin ne voivat haravoida melko laajoja alueita ja koska niitä voidaan toimittaa operaatioalueelle todella paljon, niin niiden sensorit kattavat erittäin suuren alueen, ja näillä välineillä voidaan etsiä myös radioaktiivisia aineita tai myrkkyjä maastosta, Tuolloin ne voidaan varustaa esimerkiksi hermokaasun tunnistimilla sekä gammakameroilla.

Ne voivat tehokkaasti etsiä esimerkiksi tarkka-ampujia maastosta, ja niiden varusteisiin voi kuulua myös etälamaajia, joiden avulla kohde tainnutetaan, jotta SWAT voi sitten pidättää tuon henkilön. Nämä UCAV:t voivat partioida pareittain, jolloin toisessa on tappava varustus, ja toinen taas käyttää etälamaajaa sekä ehkä myös kyynelkaasukranaatteja, jonka tehtävä on sokaista ampujaa.  Ja niitä voidaan myös käyttää yhdessä esimerkiksi raatoja etsivien eläinten kanssa.

Tuolloin vaikkapa raatokärpäsiin voidaan kiinnittää RFID-tunnistin, jonka avulla tuon hyönteisen lentoa voidaan seurata. Tuon sirun kiinnittäminen hyönteisen kilpeen tapahtuu samanlaisella laitteella, kuin millä mikropiirejä ladotaan piirilevyille. Sitten noita merkittyjä raatokärpäsiä seuraa pari nanorobottia, joiden kolmiomittaimet sitten havaitsevat niiden liikkeet, ja kun nuo kärpäset laskeutuvat johonkin, niin nämä helikopterit sitten käyvät katsomassa noita paikkoja.

Syy miksi raatokärpäsiä on valjastettu ihmisten avuksi, on se että ne löytävät tehokkaasti luonnonsuojelualueelle jääneitä raatoja, ja sama koskee myös korppikotkia. Korppikotkat voidaan varustaa GPS-pannoilla, jonka avulla sitä seurataan, ja kun se laskeutuu, niin silloin UAV-käy tarkastamassa paikan. Tai sitten tuo lintu opetetaan pudottamaan tuo paikannusväline raadolle, jotta se sitten löytyy. Ja voidaanhan tuon linnun pantaan kiinnittää myös actionkamera, jolla sen toimintaa voidaan taltioida. Jos lintu sitten havaitsee mielenkiintoisen raadon, niin puistonvartijat voivat sitten käydä sen tarkastamassa, kunhan vain merkitsevät sen paikan. Ja nuo isot linnut voidaan opettaa etsimään myös jäteöljyä sekä muita vastaavia asioita, kuten räjähteitä sekä huumeita.

Samoin hyönteisiä kuten torakoita sekä erilaisia pistiäisiä voidaan kasvattaa lakassa, missä on muoviräjähdettä tai huumeita, ja sitten ne oppivat etsimään noita aineita. Pieniä jyrsijöitä voidaan myös opettaa etsimään räjähteitä. Näin ne voivat viedä vihollisen ammusvarastoon tunnistimen, joka auttaa täsmäpommin ohjaamista kohteeseen.

Nanohelikopterit voivat kommunikoida satelliittien välityksellä jopa Atlantin tuolla puolen olevien komentokeskusten kanssa,  ja niissä istuvat ohjaajat sitten voivat käyttää näitä aseistettuja nano helikoptereita esimerkiksi salamurhien suorittamiseen. Tuollaisia UCAV voidaan pudottaa kohdealueelle vaikka maapallon kiertoradalla olevista satelliiteista, ja niiden olemassaoloa ei ehkä huomata, ennen kuin on liian myöhäistä.

Koska niissä käytetään konepistoolia tai muita jalkaväen asetta, niin silloin väkivaltaista tekoa ei heti osata ehkä epäillä miksikään lennokkien tekemäksi toimenpiteeksi. Ja jos lennokit tuhoavat itsensä operaation jälkeen, niin niitä ei ehkä koskaan löydetä. Nämä lennokit voidaan toki varustaa risiininuolia ampuvilla ilmakivääreillä tai 22.cal aseilla joista lähtevät nuolet tai luodit sitten sulavat ihmisen elimistössä, joiden avulla voidaan suorittaa salamurhia, joista ei välttämättä jäädä koskaan kiinni. Tai ainakaan 1970-luvulla ei jääty kiinni, mutta nykyään tilanne on aivan toinen, ja pieniäkin risiinimääriä voidaan eristää ihmisen elimistöstä.

Toki risiini voidaan toimittaa kohteeseen sprayna, tuolloin olisi kyse vain viritetystä sekä samalla laittomasta kyynelkaasuaseesta, ja voihan toki VX:n kaltaisia hermokaasuja suihkuttaa tuollaisen nanohelikopterin avulla kohteeseen. Tällaisten laitteiden aiheuttama uhka on todellinen, ja niiden torjuntaan pitää kaikkien asevoimien varautua, ja onneksi nämä nanohelikopterit voidaan pudottaa tavallisilla haulikoilla. Aikoinaan tyrmätty haulipanoksia ampuva konekivääri voisi toimia todella hyvin tällaista uhkaa vastaan. Tai sitten 20 mm. konetykki voidaan varustaa haulipanoksilla, jolloin se varmasti peittää suuren alueen taivaasta hyvin tehokkaasti.

Ja toki UCAV voidaan torjua tehokkaasti myös EMP-aseilla, joiden ansiosta ne saadaan ehjänä maahan, ja noista laitteista voidaan ottaa myös DNA- ja muita näytteitä, jotta niiden rakentajat saadaan selville. Samoin voidaan kehittää vasta- UCAV:ia joiden kohteena olisivat toiset lennokit, ja yksi tehokkaimmista laitteista voisi olla UCAV, missä on kaksi sähköjohtoa, joihin johdetaan korkeajännitteinen sähkövirta, mikä sitten saa kohteen tietokoneen kärähtämään. Ja tietenkin myös esimerkiksi mikroaaltoon perustuvat suojelujärjestelmät ovat tehokkaita, kun esimerkiksi väkijoukkoa suojellaan tuollaisilta välineiltä. Ne ovat oikeastaan suppiloita, joiden pohjalla on mikroaaltolaite, joka lähettää taivaalle säteilyä, ja joilla sitten saadaan tuo lähestyvä helikopteri putoamaan.

https://www.youtube.com/watch?v=SNPJMk2fgJU

Valtion puuttuminen yksityiseen liiketoimintaan vääristää kilpailua, mutta kuitenkin ongelma on tekniikassa, jonka tuotantoa pitää valvoa

Valtio ei voi suoraan osallistua yksityiseen liiketoimintaan tai antaa henkilökuntaansa yksityisten yhtiöiden käyttöön, koska se vääristää kilpailua. Jos jossain tulisi ilmi, että valtio lähtisi suoraan tekemään jonkun yhtiön tuotteita. Tässä tapauksessa kaikkein arveluttavin tapa toimia yksityisen yhtiön eduksi, voisi olla sellainen malli, jossa hallituksen insinöörit työskentelevät sen tuotekehittely osastoilla. Ja tähän pelkoon on myös syytä, koska esimerkiksi Defence Industrial Security Command niminen Pentagonin vastavakoiluosasto työskentelee salaisesti lähes kaikissa korkean teknologian tuotteita valmistavissa yhtiöissä, joiden tuotteita voidaan käyttää sotilaallisessa teknologiassa, ja näitä ovat asefirmojen lisäksi esimerkiksi pelikonsoleita valmistavat yritykset, joiden tuote on muutettavissa esimerkiksi täsmäaseiden maaliinhakeutumislaitteistoksi.

Yllä olevassa kuvassa esiteltäviä suurikokoisia RC-helikoptereita voidaan suoraan muuttaa aseistetuiksi malleiksi, ja niiden koko ei paljoa poikkea esimerkiksi alla olevan Norinco SkySaker A-300 taistelu-RC-helikopterin koosta, joten tässä sitten se seuraava miehekäs malli seuraavaan "Weapons of future" sarjaan. Nämä isokokoiset RC-lennokit muodostavat todellisen riskin kansalliselle turvallisuudelle, koska niihin voidaan asentaa konepistoolien lisäksi myös tehokkaampia ammuksia ampuvat "Pepperbox" eli monipiippuiset konekiväärit tai sitten ne voidaan lentää esimerkiksi lentokoneen ilmanottoaukosta sisään.

http://www.popsci.com/chinas-new-armed-drone-helicopter

https://en.wikipedia.org/wiki/Pepper-box

Jos ajatellaan sitä, mikä olisi kaikkein helpoin tapa myydä aseteknologiaa ulkomaille, niin silloin tulee mieleen sellainen temppu, että nuo yhtiön insinöörit vain kopioivat tuotteen CAD-piirustukset sekä muut dokumentit USB-tikulle tai muistikortille, ja sitten he vain antavat nuo tiedot jollekin kolmannelle osapuolelle. Tuollaisten CAD-piirustusten sekä materiaalilistojen päätyminen vääriin käsiin voi saada aikaan sen, että joku sitten alkaa valmistaa noita välineitä piraattikopioilla, jotka voivat olla vähhintään yhtä kuolettavia kuin alkuperäiset UCAV-laitteet tai muut vastaavat tuotteet. Ja tuollaisen armeijakäyttöön rakennetut nanohelikopterit voivat olla sellaisia, että niitä vain jätetään maastoon, ja sitten ne päästetään lentoon, niin että niiden ohjaaminen tapahtuu Pentagonissa sijaitsevasta toimistosta satelliitin välityksellä.

Eli paikallisen päämajan ei edes tarvitse tietää, että onko tuollaisia UCAV-laitteita kylvetty maastoon, jossa ne sitten odottavat vain toimintakäskyjään. Mutta se mikä niiden tuottamisessa itseäni hiukan ihmetyttää, on se mitä hallituksen agentit noissa yhtiöissä sitten tekevät saadakseen tuon peitteensä pitämään? Seisovatko he vain noiden yhtiöiden toimistojen ovella, vai miten he sitten noiden ihmisten luottamuksen, ja avautumaan sitä kautta itselleen?

Tai esittävätkö he sitten olevansa kenties siivoojia, joiden työnä sitten on vain seisoa tuotekehittäjien ovella. Itse uskon että jos tuollainen vastavakoilun virkailija saapuu johonkin yhtiöön, ja haluaa saavuttaa muiden luottamuksen, niin silloin hänen pitää sitten tietenkin tehdä samaa työtä muiden kanssa, jotta he sitten purkavat hänelle sydäntään. Jos hän sitten haluaa työskennellä vakuuttavasti, pitää hänen silloin tehdä tuotekehitystyötä. Arvatkaa mitä muut toimijat sanovat, jos tulee ilmi, että valtio on mukana jonkin yhtiön tuotteistamisprosessissa. Tällöin edessä voi olla esimerkiksi kanteita, jotka varmasti aiheuttavat hankaluuksia kyseisen yhtiön johdolle sekä myös toimintaan osallistuneille valtion työntekijöille, jotka voivat tästä sitten saada syytteet.

Norinco SkySaker A-300

Mutta tuollainen toiminta sitten on varmasti vastoin lakia sekä asetuksia, jotka kieltävät verorahoin maksettujen virkamiesten työskentelyn yksityisissä yhtiöissä. Kuitenkin voidaan ajatella, mitä yhtiön osakekurssille tapahtuu, mikäli tieto siitä, että esimerkiksi liittovaltio on osallistumassa sen toimintaan. Ja mitä esimerkiksi Venäjän tiedustelu sitten tekee, jos se huomaa jossain “Hämeen korvessa” valmistettavan sellaista tekniikkaa, mikä mullistaa esimerkiksi sodankäynnin. Kun ajatellaan asejärjestelmiä, joita voidaan ohjata Internetin välityksellä, niin että itse ohjaaja istuu tuhansien kilometrien päässä operaatioalueestaan, niin niiden toteuttaminen ei ole niin hankalaa, kuin ihmiset kuvittelevat. Tarvitaan vain nanohelikopteri, sekä kaksi kännykkää, joista toinen liitetään tähän helikopteriin tai tarkemmin sanottuna sen ohjausyksikköön.

Tämän jälkeen toisesta kännykästä otetaan etäyhteys tähän kännykkään, ja tuo sitten käy Android-puhelimella ilman mitään sen suurempia asennuksia, jonka jälkeen tuota helikopteria voidaan ohjata toisen puhelimen avulla. Eli tähän voidaan käyttää vaikka TeamVieweriä, jonka saa ladattua Androidille Play-kaupasta. Ja sitten puhelimeen tarvitaan sellainen ohjelmisto, millä se voi hallita tuota helikopteria. Tuo ohjelmisto voidaan rakentaa sellaiseksi, että se tunnistaa esteet, ja tuolloin helikopteri osaa itse väistellä esteitä, kuten taloja sekä lyhtypylväitä.

Näin se voidaan ohjelmoida lentämään autonomisesti GPS:n  eli puhelimen paikannuslaitteen varassa, ja kun tuo laite sitten saapuu tiettyyn pisteeseen, niin se lähettää viestin tuohon ohjauslaitteeseen. Ja tietenkin myös esimerkiksi konepistoolin käyttö onnistuu tuollaisella puhelimella, jos siihen vain asennetaan softa, joka saa helikopterin pohjassa olevan vinssin pyörimään, jolloin sitten se vetää liipasinta taakse.

marxjatalous.blogspot.fi

Tulevaisuuden biotekniikan avulla boostattu robotti kykenee melkein mihin vain.

Biotekniikkaa voidaan yhdistellä vapaasti mihin tahansa muuhun tekniseen välineeseen, niin että tuosta välineestä tulee paljon parempi sekä tehokkaampi kuin perinteisistä tuotteista, jotka perustuvat perinteisille ratkaisuille. Yksi kiehtovimpia mahdollisuuksia ovat eräässä Lockheed Martinin esittelemät robottihämähäkit, joilla voidaan paikata esimerkiksi ilmalaivojen rakenteita. Nuo ilmalaivoissa käytettävät robotit käyttävät ilmeisesti hyväkseen kevlarin kaltaisia materiaaleja, joita ne ottavat niiden ruumissa olevaan säiliöön.


Ja sitten ruiskuttavat vaurioituneeseen kohtaan, jotta tuo väline saadaan paikattua sen lentäessä, mutta nuo robottihämähäkit voivat toimia monissa muissakin tehtävissä kuin paikkailla ilmalaivojen runkoon tulleita reikiä. Nimittäin ne voidaan varustaa esimerkiksi kudosviljelmillä, joihin on istutettu vaikkapa ihmisten iho- sekä verisuonten seinämien soluja. Ja jos henkilö loukkaantuu esimerkiksi maanjäristyksessä, ja tuo raunioihin hautautunut henkilö saa haavoja, niin nuo pienet robotit voivat sitten ryömiä hänen luokseen, ja sitten pumpata haavaan uusia ihosoluja sekä korjata hänen verisuonensa, jolloin eloonjäämismahdollisuudet kasvavat todella paljon.


 Mutta noilla robottihämähäkeillä voi olla myös toimintamahdollisuuksia rakenteiden korjaamisessa, jos ne on varustettu kudosviljelmillä. Kun puhutaan hämähäkinseitistä, niin tuo rihma kiehtoo tutkijoita siksi, että sen vetolujuus on paljon suurempi kuin keinoaineilla, ja jos tuota rihmaa voidaan tuottaa biotekniikan avulla esimerkiksi viljellyistä hämähäkinseitin tuottamisesta huolehtivien solujen avulla, niin silloin nuo robotit voisivat luoda paljon suurempia rakenteita, kuin mihin ne pystyvät pelkästään kevlarin avulla, koska tuota kevlar-muovia pitää ottaa varastoon. Jos noilla robottihämähäkeillä olisi käytössään tuollaiset kudosviljelmät, niin se voisi pystyä toimimaan itsenäisesti, sekä tekemään erittäin suuria rakenteita.


Tietenkin nuo solut tarvitsevat sitten rakennusainetta seittiä varten sekä nuo solut tarvitsevat myös ravintoa, joten silloin voidaan ajatella, että nuo robottihämähäkit myös metsästäisivät hyönteisiä, jotka sitten hajotetaan seitin rakennusaineeksi. Tämä tekniikka tietenkin on vielä teorian asteella, mutta materiaalit, tietokoneet sekä ohjelmistot kehittyvät jatkuvasti, joten tulevaisuudessa tällaisia koneita voi olla sekä asevoimien että yksityisten toimijoiden käytössä. Ne voivat olla erittäin autonomisia, vaikka noilla välineillä ei ehkä kovin suurta kokoa olekaan, ja niiden toiminta perustuu hajautettuun tietojenkäsittelyyn, eli vaikka yksittäinen robotti ei mitään kovin suurta tietojenkäsittelykapasiteettia omaakaan, niin se voi pyytää muilta roboteilta laskentatukea WLAN:in avulla. Eli nuo robottihämähäkit tai hyönteiset toimisivat kuin yksi valtavan suuri tietokone, kun ne jätetään autonomisten toimintojensa varaan.


 Noilla robotihämähäkeillä voi tietenkin olla siivet, jotta ne voivat tehokkaasti siirtyä paikasta toiseen, ja ne voivat toimia korjaustehtävissä autonomisesti, eli nämä laitteet partioivat esimerkiksi jollain alueella, ja sitten korjaavat sotilaiden tai pelastusmiesten köysiin, luotiliiveihin ja muihin varusteisiin tulleita vaurioita ilman eri komentoja,  mutta tämä järjestelmä on vielä teoreettisella asteella. Kuitenkin noita välineitä voidaan käyttää myös esimerkiksi salamurhissa, missä nuo robottihämähäkit ruiskuttavat uhriinsa esimerkiksi mustan lesken myrkkyä, jolloin saattaa olla niin, että tuollaiset robottihyönteiset ovat tulevaisuuden taistelukentän valtiaita. Ne eivät kuitenkaan ole varmasti mitään täysiä kopioita luonnollisista hyönteisistä, vaan ne voidaan naamioida vaikkapa kukkakärpäsiksi, jotka sitten käyvät antamassa kuolettavan pistoksen kohteelleen.

Alla linkki aihetta käsittelevään elokuvaan


https://www.youtube.com/watch?v=g59PX4xlgNg


espoonmetsa.blogspot.fi

Lisää uhkakuvia sekä mahdollisuuksia siitä, mitä huipputekniikka tuo ihmisten elämään,

RQ-4  "Reaper" UCAV ampuu ohjuksen
Afganistanin päällä

Uhkakuvia on moni rakennellut nimen omaan "isoveli valvoo" teorian ympärille, ja nuo teoriat ovat jo nyt osittain totta. Kun puhutaan nykyaikaisten MAV (Micro Air Vehicle) käytöstä esimerkiksi taistelualueella, niin ollaan unohdettu sellainen asia, että vaikka niiden käyttö olisi rajattu esimerkiksi juuri Syyrian kaltaisiin konflikteihin, niin tietenkin on riskinä sellainen asia, että noita MAV-laitteita käytetään myös esimerkiksi poliittisten vastustajien hiljentämiseen. Kyseisten laitteiden teho perustuu siihen, että niillä voidaan kattaa valtavia alueita sekä siihen, että nämä pienet robotit voivat tehokkaasti jakaa tietoja toistensa kanssa, sekä siihen että ne voivat mennä taloon sisään.

Tuo temppu tehdään siten, että vaikka talon rakenne estäisi GPS:n käytön, niin nuo robotit voivat muodostaa ketjun, jonka avulla ne voivat paikantaa toisensa talossa sekä kommunikoida satelliittien kanssa joko suoraan tai sitten releaseman avulla. Tuo releasema on vain muunnettu GSM-toistinasema, joka voidaan pudottaa operaatioalueelle, ja joka sitten välittää noiden robottien lähettämän datan suoraan satelliittien kautta komentokeskukseen.

Jos robotti menee sisään taloon, ja kadottaa yhteyden komentokeskukseen, niin siihen rakennettu inertia-navigointilaite äänittää robotin liikkeet talossa, ja kun kantoaalto katkeaa, niin silloin robotti osaa itse lentää takaisin sen verran, että se saa uudelleen yhteyden valvojiinsa, jotka ohjaavat sen toimintaa. Samalla tavoin ihmistä muistuttavia robotteja opetetaan esimerkiksi tarttumaan johonkin esineeseen, eli sen ohjaaja ohjaa sen kättä kuten lapsen kättä ohjataan, ja samalla robotti kuvaa tuon esineen, johon se sitten jatkossa osaa tarttua oikein.

Samoin robotteja opetetaan liikkumaan taloissa yksinkertaisesti työntämällä niitä ympäriinsä, jotta niiden navigointilaitteet sitten nauhoittavat tuon liikkeen, ja portaissa pitää jalkaa kohottaa paljon enemmän kuin tasaisella lattialla, joten silloin voi robotin ohjaaja joko käsin kohottaa sen raajaa tai sitten ohjata tuota välinettä portaissa samoilla laitteilla, kuin millä tehdään animaatioita. Ja kun kone samalla kuvaa portaita, niin silloin se osaa liittää tuon liikkumistavan muihin vastaaviin tilanteisiin sekä tiloihin. Eli robotti oppii tässä tapauksessa kuten ihminenkin toimimaan ensin jossain tietyssä ympäristössä ja sitten se osaa käyttää sekä oppimaansa  eli nauhoitettua tietoa myös muihin samankaltaisiin kohteisiin tai tiloihin. .

Näet noilla pienillä sekä vaikeasti havaittavissa olevilla  "robottihyönteisillä" on tietenkin muutakin käyttöä, kuin taistella terroristeja vastaan jossain Lähi-Idässä. Noita välineitä voidaan myös tehokkaasti käyttää myös panttivankitilanteiden tai sellaisten tilanteidentilanteiden, missä esimerkiksi kaupunkiin on kätkeytynyt tarkka-ampuja, eli noita välineitä sitten solutetaan tuohon tilaan, jossa ne sitten suorittavat panttivangin ottajan tai tarkka-ampujan eliminoinnin.

Nuo MAV:t voidaan tuoda alueelle esimerkiksi rypälemiinojen sirottimella varustetulla lentokoneella, ja niillä voidaan kattaa valtava alue, sekä sitten niiden tukena voidaan käyttää sellaisia tietokoneita, joiden ohjelmistot tunnistavat esimerkiksi vaatteisiin kätketyt aseet infrapunakuvan perusteella. Kyseisten MAV-laitteiden toiminta perustuu siihen, että niitä voidaan käyttää ryhmänä, ja jos epäilty henkilö ilmaantuu niiden näköpiiriin, niin silloin niiden sensorien välittämä tieto ilmaantuu operaattorien ruuduille, jotta he voivat tehdä sitten päätöksen siitä, mitä toimenpiteitä tuo tilanne edellyttää.

Eli tässä tapauksessa päätös kohteen eliminoinnista on jätetty ihmisille, mutta kyseessä on oikeastaan vain tietokoneohjelmaan asetettu koodi, jonka mukaan tulen avaamisen pitää tapahtua operaattorin määräyksestä. Jos koodia muutetaan niin noista MAV-laitteista tulee maailman murhaavimpia välineitä, eli ne voidaan ohjelmoida tulittamaan kaikkia ihmisiä, joilla on aseita kädessään tai piilotettuna vaatteisiin. Mutta tuolloin kohteen tunnistaminen tapahtuu kameran antaman kuvan perusteella, ja tuosta mallista voi seurata kauhistuttava ajatus siitä, että esimerkiksi tiettyjä vaatteita voidaan muuttaa sellaisiksi, että nuo MAV:t hyökkäävät kohteen kimppuun.

Tai sitten voidaan tehdä niin, että ihmisillä pitää olla hallituksen hyväksymä vaatekappale päällään, ja sitten jos hänellä ei ole esimerkiksi kyseisenä päivänä päälle pantavaksi määrättyä  T-paitaa, niin silloin nuo MAV:t eliminoivat hänet. Samoin noilla pienoisilma-aluksilla voidaan hyökätä myös sotilasosastojen tai mielenosoittajien kimppuun, jolloin ne toimivat kuin hyöteisparvet toimivat luonnossa.

Eli ne lentävät kohteisiin kiinni, ja räjäyttävät itsensä tai pumppaavat noihin henkilöihin esimerkiksi risiiniä, joka voidaan ruiskuttaa ilmaan kuten oikea hyönteinen ruiskuttaisi feromonia ilmaa . Mutta se mikä tekee noista MAV-laitteista erityisen pelottavia välineitä esimerkiksi jonkun diktaattorin käsissä on se, että nuo tietojärjestelmät voivat vaihtaa tietoja keskenään. Eli se tarkoittaa sitä, että nuo kohteet voidaan etsiä esimerkiksi GSM-puhelimien paikannuslaitteiden avulla, tai sitten vaikkapa pankkiautomaattien tai muiden turvakameroiden  kamerakuvia voidaan käyttää kohteen määrittämiseen, ja kun tuollainen henkilö sitten kävelee esimerkiksi sähkölangalla vaanivan robotin ohi, niin silloin järjestelmä antaa hyökkäyskäskyn.

Tuo eliminointikin voidaan tietenkin automatisoida, niin että nuo pienoisrobotit hyökkäävät automaattisesti kohteen kimppuun, kun imagen tunnistin tunnistaa sen viholliseksi. Tuollainen ohjelmisto voi olla käytössä esimerkiksi "Predator" UCAV:ssä, joka voidaan ohjelmoida tulittamaan kaikkia panssarivaunuja tai muita ajoneuvoja, jotka on sen tietokoneen ohjelmistossa määritelty viholliseksi. Ja Hellfire-ohjukset eivät paljoa erehdy, jos kohde on niille kunnolla merkitty esimerkiksi laser-säteellä. Tuohonkin voidaan käyttää tietenkin noita MAV:tä, joissa on GPS-paikannin. Eli tuo väline laskeutuu kohteen päälle, ja siihen suunnataan sitten esimerkiksi 500 kilon täsmäpommi. Tuon takia nuo välineet ovat erittäin vaarallisia väärissä käsissä. Olen tästä ennenkin kirjoittanut, mutta nuo tekstit ovat ilmeisesti kadonneet, kun olen blogeja siivonnut.

https://www.youtube.com/watch?v=_5YkQ9w3PJ4

espoonmetsa.blogspot.fi

Tekniikan kehityksen nopeus voi vaarantaa yleisen turvallisuuden.

Tekniikan kehitystä ei kukaan ole koskaan osannut täysin ennustaa, koska nykyään tekniikka sekä sen tuomat mahdollisuudet sekä hyvässä että pahassa ovat suuremmat kuin milloinkaan ennen. Ja sen takia meidän pitää olla uusien uhkakuvien edessä avoimia, ja myöntää nuo uhat, joita uusi teknologia aiheuttaa sekä tietoturvallisuuden sekä fyysisen turvan kannalta. Kuka olisi muutamia vuosia sitten ottanut huomioon, että esimerkiksi lähes jokaisessa kaupassa on tulevaisuudessa myytävänä välineitä, joista joku 1960-luvun komentaja olisi vain voinut unelmoida.

Black Hornetin kaltaisia taskussa kuljetettavia UAV/UCAV-taistelukoneita voidaan nykyään rakentaa lähes missä hyvänsä autotallissa, ja nuo välineet ovat takuulla murhaavampia kuin mikään Lee Harvey Oswald voi ikinä olla. Vaikka nuo välineet eivät mitään kovin suuria ole, niin niiden lentomatka voi olla todella pitkä, koska ne voidaan ladata tutkien avulla, niin että tutka antaa radioaaltojen avulla radion kautta virtaa tuon koneen akuille. Eli kyseessä on erikoispitkällä toimintasäteellä varustettu langaton laturi.

Tuollaisen nanohelikopterin muuttaminen taistelurobotiksi on uskomattoman helppoa, eli sen kylkiin vain kiinnitetään kahdesta neljään kiväärin ammusta, jotka laukaistaan sähköinduktion avulla, ja aseet laukaistaan koneen kameran avulla kohteeseensa. Tuosta syystä esimerkiksi noiden välineiden aiheuttama uhka myös ihmisten fyysistä turvallisuutta vastaan pitää ottaa huomioon. Samoin nanoteknologia aiheuttaa monesti ongelmia turvallisuuden kannalta. Nuo nanokoneet ovat siis periaatteessa hiilimolekyylejä, joihin on liitetty esimerkiksi rauta-atomi. Tuon tekniikan ansiosta niitä voidaan ohjata ihmisen elimistössä magneetin avulla,

Piistä rakennettujen nanokoneiden voidaan muodostaa myös tappava pölypilvi, jossa pölyhiukkaset liikkuvat yliäänen nopeudella, tai sitten niitä pyöritetään toistensa ympäri kieppuvien magneettikenttien avulla, jolloin ne kuumenevat, ja syntyy tappava tulitornado, joka pyyhkii kaiken tieltään. Tuossa mallissa on piipalaan asetettu raudanpalanen, joka saa sen reagoimaan magneettikenttään, ja tuollaisia nanokoneita voidaan valmistaa paikan päällä tehtaassa, joka ei ole hillopurkkia suurempi. Tuollainen tehdas voidaan pudottaa toiminta-alueelle esimerkiksi rypälepommin levittimellä, ja tuo kammottava pölypilvi tarvitsee vain magneettikenttiä toimiakseen, ja tuo voimakas magneettikenttä voidaan muodostaa esimerkiksi kondensaattorien tai polttokennojen avulla toimivien välineiden avulla.


Kyseiset välineet voivat olla esimerkiksi ratasmaisia, ja niiden toiminta perustuu siihen, että ne tunkeutuvat jonkun solun sisään, ja nämä välineet voidaan varustaa myös kemiallisella kuljettimella, mikä saa elimistön ohjaamaan ne aivan tiettyihin soluihin. Ja solussa nuo hiilenpalat alkavat sitten kieppua tuhoten sen erittäin tarkasti. Nämä nanokoneet voivat olla äärettömän vaarallisia, koska ne ovat kemiallisesti täysin reagoimattomia, ja kun ne joutuvat ihmisen sisään, niin nämä pienet koneet vain liikkuvat uhrin elimistössä puhkoen solujen kalvoja, ja muuttaen ihmisen lätäköksi. Mutta kemiallinen ohjaus entsyymi tekee niistä erinomaisen välineen erikoissodankäyntiä ajatellen. Eli nuo nanokoneet, joihin on liitetty tietty entsyymi hakeutuu vain siihen soluryhmään, mihin tuo entsyymi sopii. ¨

Tekniikka perustuu siihen, että elimistön oma kuljetusjärjestelmä vie tuon nanokoneen tietyn solun ionipumppuun, ja sitten tuo äärimmäisen vaarallinen väline tunkeutuu soluun. Eli tuollaisella välineellä voidaan ihmiselle tehdä tulevaisuudessa syöpäleikkuaksia, joissa heidän elimistöstään tuhotaan esimerkiksi yksittäisiä syöpäsoluja, jotka piileksivät hiussuonistossa. Mutta samankaltaiset välineet voivat tuhota ihmisen aivoista esimerkiksi vain amygdalan soluja, jolloin kohteesta tulee täysin tahdoton "zombie", joka ei enää koskaan kykene tekemään itsenäisiä päätöksiä. Kaikkein yksinkertaisimmillaan nanokoneeseen perustuva ase on sellainen, että joukko hiilimolekyylejä yksinkertaisesti soluttautuu ihmisen verisuoneen, ja sitten nuo koneet etenevät veren seassa muuttaen veren vedeksi.

Tuolloin ihminen kuolee yksinkertaisesti veren puutteeseen. Nämä ovat tietenkin nanokoneisiin perustuvia välineitä, joiden kokoluokka on sellainen molekyylin luokkaa. Nuo nanokoneet voivat myös olla silikonimaisia eli pehmeitä, ja sitten ne tunkeutuvat ihmisen elimistöön esimerkiksi juoman mukana, ja sitten nuo koneet etsiytyvät ihmisen pieniin verisuoniin, eli aivojen "gran canyoniin", missä niissä oleva kemiallinen triggeri aktivoituu, kun tuo kone koskettaa ionipumppua. Eli tuolloin tuossa nanokoneessa olevat nanometrin kokoluokan jouset avautuvat, ja tuo väline sitten paisuu valtavasti, jolloin se tukkii nuo verisuonet. Ja tuloksena on aivoinfarkti.

Black hornet https://www.youtube.com/watch?v=4o7mRg74qcY

espoonmetsa.blogspot.fi

espoonmetsa.blogspot.fi