Miksi meillä on yhtiöitä?

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Miksi meidän yhteiskunnassamme yksityinen sektorimme koostuu yhtiöistä? Ajatus yhtiöiden toiminnasta lähtee siitä, että ne tuottavat jotain tuotteita ihmisille tai oikeushenkilöille, ja tuo tuote voi olla joko konkreettinen esine kuten kone tai palvelu, joka saattaa olla sidoksissa johonkin koneeseen tai sitten se voi olla vaikkapa siivousta tai kaupan työssä olemista. Monille ihmisille tulee mieleen, että miksi meillä on niin paljon yhtiöitä? Syy tähän on hyvin yksinkertainen, eli yhtiöiden tarkoitus tuottaa tuotteita tarkoittaa sitä, että mikään tai kukaan ei osaa koskaan kaikkea, ja esimerkiksi leipurilta saattaa puuttua taito tehdä sähkömiehen töitä, tai sitten pankkimies ei osaa rakentaa taloja.


Eikä kukaan edellä mainituista osaa rakentaa tietokoneita, joten siksi meillä on niin monta toimialaa sekä yhtiöitä. Yhtiöiden toimintaa voidaan verrata normaalin ihmisen toimintaan. Saadakseen tilauksia yhtiöiden pitää markkinoida itseään, jotta niiden palveluksia ostetaan tai edes osataan kysyä. Yhtiöiden toiminta on siis sitä, että hankkiessaan urakoita eli töitä hakee yhtiö töihin asiakkaalleen, joka sitten maksaa työstä korvauksen. Kun yhtiöt tekevät tarjouksia sekä reklamaatioita huolimattomuudesta tai muista virheistä, niin ne toimivat kuten ihmiset toimivat keskenään, eli ovat sosiaalisia toisiaan kohtaan.


Yhtiöiden kirjeenvaihto on niiden välistä “small talkia” , ja muutenkin yhtiön voi haastaa oikeuteen kuten yksityishenkilön, jos siihen on aihetta. Kuitenkin pitää aina varoa sellaista tilannetta, että yhtiön suoranainen kilpailija suosittelee sille uutta työntekijää. Silloin saattaa suosittelijalla olla “ketunhäntä kainalossa”, ja muistakaa että yhtiöt ovat kilpailijoita keskenään. ja jos joltain alalta katoaa toimijoita, niin silloin hinnat kohoavat, koska kilpailu pitää hinnat kurissa sanotaan kapitalismin ohjekirjassa. Länsimainen markkinatalous, jota myös kapitalistisen mallin nimellä kutsutaan perustuu siihen, että markkinoilla kilpailu pitää hinnat alhaisina.


Ja jos yhtiön kilpailija poistuu markkinoilta, niin silloin se saa varmemmin urakoita kuin silloin jos toimijoita on paljon.  Samoin yhtiön toiminnan pitää perustua aitoon kilpailuun, eikä siihen, että valtio avustaa jotain yhtiötä suoraan esimerkiksi ylihintaisten urakoiden muodossa. Siksi urakoita koskevat tarjoukset pitää kilpailuttaa, koska sen tarkoitus on estää verorahojen käyttö yhtiöiden tukemisessa sekä veronmaksajien rahojen siirtäminen kunnanjohtajien vaimojen tileille. Tästä jälkimmäisestä syystä pitää päättäjien esteellisyys, eli suhteet tarjouksien tekijöihin tukia huolella, koska se sitten estää petollisen liiketoiminnan, millä veronmaksajia rahastetaan armotta


Kun ajatellaan sitä, että joku yhtiö turvautuu laittomiin toimiin, kuten kartelliin, dumppaukseen sekä polkumyyntiin. Joista ensimmäinen termi tarkoittaa hintojen sopimista yhtiöiden kesken, ja jälkimmäinen eli dumppaus tarkoittaa paljousalennuksia, joissa luvataan antaa kymmenen tuotetta yhden hinnalla. Polkumyynti tarkoittaa tuotteen myymistä tappiolla. Noiden asioiden kieltäminen estää sen, että suuri yhtiö ensin ajaa kaikki kilpailijansa konkurssiin, ja sitten ottaa markkinat haltuunsa. Suuri yhtiö voi tehdä välillä tappioita, mutta pienten yhtiöiden kohdalla lyhytaikainenkin tappio voi aiheuttaa konkurssin.


Joten siksi tappiollinen myynti on kielletty, koska se antaa mahdollisuuden poistaa kilpailijat markkinoilta, ja sitten vain kohotetaan tuotteiden hintoja mielin määrin, koska kuluttajat eivät voi valita sitä mikä hyödykkeen tarjoaa. Ja jos markkinoilla on vain yksi toimija, niin silloin se voi kohottaaa hintoja mielin määrin. Laittomaan kilpailuun kuuluu lisäksi esimerkiksi “agenttien” palkkaaminen toisista yhtiöistä. Esimerkiksi laskenta-osastolla työskentelevä tuttava voi välittää tietoja oman yhtiönsä tekemistä urakkatarjouksista kilpailijoille. Ja tuota voi silloin epäillä, jos joku kilpailija esittää aina toista huokeamman tarjouksen. Tai epäilyttävää on myös, jos joku jälkeenpäin esittää toisen tarjouksen, missä summaa on vedetty alas niin, että joku urakka on vain pari euroa toista halvempi.

Toki tarjousten sisältöön pitää aina tutustua tarkoin, eli osassa niistä luvataan oheistuotteita kuten jotain toisissa sopimuksissa maksulliseksi määritettyä palvelua ilman lisämaksua. Nuo palvelut riippuvat toimialasta, mutta niiden luonne saattaa olla sellainen, että niitä tarvitaan varsin harvoin. Eli lumen luonti tai hiekoitus voisivat olla ainakin tulevaisuuden kiinteistöalalla sellaista palvelua, koska lunta on tai pakkasta  ainakin etelässä hiukan sattumanvaraisesti. Ja itse en noiden sopimusten sisältöä tiedä.

Työnantajan moraalista sekä laman moniulotteisesta vaikutuksesta työmarkkinoihin

Lama sekä talouden taantuma ovat asioita, joista kirjoitetaan paljon. Ja kuten tiedämme, niin taloudellisella taantumalla voi olla työnantajien kannalta sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Vaikka lamaa pidetään usein katastrofina, niin kuitenkin se saattaa palvella joidenkin työnantajien etuja. Eli kuten varmaan tiedämme, niin suuret työnantajat eli yritykset kestävät lamaa paremmin kuin pienet toimijat, ja vaikka lama on valtiontalouden kannalta katastrofi, niin kyseinen asia palvelee kuitenkin markkinoiden keskittymistä, koska suurilla yrityksillä on suurempi rahavaranto käytössään, kuin pienillä yhtiöillä on. Tuon takia suuret yhtiöt voivat toimia pidemmän aikaan tappiolla kuin pienet yhtiöt, joiden on ensin pakko antaa periksi, kun niiden kassoissa olevat rahavarat loppuvat. Tuolloin voidaan sanoa, että suurten yritysten kannalta lamalla voi olla ikään kuin kilpailua "puhdistava" vaikutus.

Kilpailun puhdistamisella tarkoitetaan sitä, että suurten yhtiöiden kilpailijat ajetaan konkurssiin laman avulla, eli koska suurten toimijoiden on helpompi pitää alempia hintoja kuin pienten toimijoiden, on myös ihmisten silloin helppo valita halpoja tuotteita, joita vain suuret toimijat pystyvät tarjoamaan. Tuolloin pienten toimijoiden on annettava periksi, koska suurilla toimijoilla on valtava tukkukaupan ketju takanaan, sekä mahdollisuus sitä kautta valita se valtio, mistä se tuottaa noita tuotteitaan tai niiden raaka-aineita, jolloin tuo suuri toimija voi painaa hintaa jatkuvasti alemmas. Ja se ei kuitenkaan riko tuolloin kilpailua koskevaa lainsäädäntöä, koska se ei tuolloin kuitenkaa myy tuotetta alle tuotantohintojen eli harjoita polkumyyntiä. Lama voi olla tuollaiselle työnantajalle, joka harjoittaa erittäin pitkälle automatisoitua tuotantoa olla todellinen lottovoitto.

Se mahdollistaa sellaisen tilanteen, missä työvoimaa on yllin kyllin saatavilla, ja tietenkin se tuo eteen tilanteen, että työvoimaa voidaan kilpailuttaa paljon vapaammin kuin ennen, ja samalla voidaan sitten työntekijöitä painostaa luopumaan eduistaan, ja tekemään työtään pienemmällä palkalla, ja samalla voidaan vaatia myös sitä, että työntekijä ei esimerkiksi käytä sosiaalista mediaa, ja uhkana voi olla esimerkiksi potkut. Työnantaja voi tuolloin kiertää lakia sillä, että se pakottaa työntekijän ottamaan vastaan jatkuvia pätkätöitä, joiden avulla kierretään irtisanomista koskevia sääntöjä, ja työtodistukseen voidaan tuolloin merkitä, että työsuhteen katkeamisen syynä on "määräaikaisen sopimuksen päättyminen", jolloin irtisanomista ei tarvitse koskaan virallisesti tehdä.

Ja tuon jälkeen voidaan työntekijä laittaa jollekin "mustalle listalle", jotta häntä ei sitten enää tarvitse palkata. Tuo lista voi olla esimerkiksi nimeltään "työryhmä 3", ja kenenkään ei tarvitse tietää sitä, että kyseessä on lista työntekijöistä, jotka eivät ole sopivia työnantajien mielestä. Kun puhutaan työntekijöiden pompottelusta, niin tietenkin on upeaa, jos he saavat välillä jotain viiden päivän työtarjouksia. Ja sitten taas ei kukaan riko lakia. Lama tuo työelämään sellaisen aspektin, että työntekijä ei enää uskalla valittaa psyykkisistä ongelmista tai kohtelusta työpaikoilla mihinkään, koska pelkää joutuvansa työttömyyskortistoon.

Tuolloin tietenkin työnantaja voi vaatia esimerkiksi lääkärintodistusta jokaisesta poissaolopäivästä. Tuo käytäntö varmasti takaa loistavat tulot yksityisille lääkäriasemille, jotka tietenkin määrittävät kokopäivätoimisesti esimerkiksi sitä, että pystyykö joku henkilö työhön, mitä hänelle tarjotaan. Ja tietenkin siivoustyö on se, mikä saattaa olla edessä, jos menee työvoimapalvelun listoille. Mutta tietenkin pitää hiukan muistuttaa sellaisesta asiasta, että esimerkiksi atooppinen ihottuma estää tuon siivoustyön. Eli esimerkiksi toimistosiivous ei valitettavasti sovi kaikille ihmisille maailmassa.

espoonmetsa.blogspot.fi

Supervallan rooli maailmassa on hiukan toinen kuin normaalin valtion eikä se perustu pelkkään sotilaalliseen voimaan

YK:n jäsenvaltiot painostavat Venäjää Krimin tilanteessa, mikä tietenkin auttaa huomaamaan tuon supervallan asema maailmalla. Venäjä on taloudellinen sekä poliittinen supervalta, jonka kohtelu maailmalla on hiukan erilaista kuin esimerkiksi Irakin tai jonkun muun valtion, jonka kanssa länsimaat ovat sotineet tässä viimeisen vuosikymmenen aikana. Venäjän ydinaseet ovat joidenkin mielestä se asia, mikä tuo tuolle valtiolle arvostusta sekä kunnioitusta maailmalla, mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen, kuin normaalisti lehdissä kerrotaan. Tuo käsitys siitä, että Venäjän tai USA:n valta perustuisi puhtaasti aseelliseen uhkaamiseen on saanut joukon muita valtioita hankkimaan ydinpommeja, ja kuitenkaan niistä ei ole tullut supervaltoja. Jos valtion asema perustuisi vain aseisiin, niin sitä voidaan horjuttaa talouspakotteiden avulla.

Supervallan asema perustuu siihen, että sillä on valtava kapasiteetti esimerkiksi tekonlogian osaamisessa tai luonnonvaroissa, ja sen takia noilla valtioilla on valtava liittolaisten verkosto tukenaan. Supervallan asema on monitahoisempi sekä laaja-alaisempi kuin vain sotilaallisella toiminnalla uhkaileminen. Toki niihin voidaan vedota, kun tuon valtion kanssa ei haluta kahnauksiin, tai sitä kohdellaan hiukan eri tavalla kuin jotain lähi-idän valtiota. Eli Venäjää ei haluta ärsyttää vain koska sillä on ydinaseita, vaan kyse on paljon muustakin kuin vain uhkaamisesta jollain ohjuksilla, jotka toki antavat länsimaiden johtajille tilaisuuden vetää kovia puheita pois julkisuudesta, kun puhutaan Venäjän suhtautumisesta esimerkiksi sen lähialueisiin. Venäjän arvovalta perustuu myös sellaiseen asiaan kuin maakaasu sekä öljy, joita se haluaa toimittaa lännelle.

Noista luonnonvaroista se saa tuloja, joilla tuo valtio pystyy sitten kehittämään infrastruktuuriaan, mutta samalla sen poliittis- taloudellinen eliitti saa tuloja, joilla he pystyvät hankkimaan sitä, mitä vastaavat ihmiset lännessäkin haluavat hankkia. Eli tässä muuten huomamme että mitään eroa sillä ei ole, mistä maasta ihminen on. Hänen motivaationsa hankkia rahaa sekä vaikutusvaltaa on aina sama. Itse ihmettelen sitä, että miksi muuten venäläisiä liikemiehiä pidetään jotenkin sellaisina, että he ovat enemmän ahneita tai itsekeskeisiä kuin länsimaiset liikemiehet, vaikka liiketoiminnan sekä yhtiön hallinnan motiivi molemmilla tahoilla on sama: voiton tuottaminen yhtiön omistajille.

Se on kaupallisen yhtiön ainoa olemassaolon tarkoitus. Mutta kun palataan siihen, miten maakaasu selkä öljy mutkistavat euroopan suhdetta Venäjään, on se että jos Venäjä ei toimita maakaasua Eurooppaan, niin silloin meidän pitää tietenkin hankkia sitä muualta. Ja vaihtoehtona on silloin jääminen arabien kaasun varaan. Tuo asia ei varmaan mikään kovin suuri asia muuten olisi, mutta kriisin sattuessa esimerkiksi asevoimien kalusto on riippuvainen öljystä, ja esimerkiksi USA:n globaali iskuvoima (Global Strike Force) tarvitsee öljyä jotta sen laivat sekä lentokoneet voivat toimia.

Mutta kun puhutaan maakaasuputkesta, joka kulkee Turkin kautta, niin silloin tietenkin voi käydä niin, että Turkki alkaa vaatia EU:lta myönnytyksiä, joita se ei voi hyväksyä. Mutta tietenkin Venäjän johto on länsimaille halukas toimittamaan kaasua sekä öljyä, kuten äsken kirjoitin, koska se saa tällöin käyttöönsä pääomaa, sekä välineen millä se voi vaikuttaa länsimaiden politiikkaan. Energiapolitiikka on nimittäin paljon suurempi kysymys, kuin miltä se ensi näkemältä vaikuttaa. Kaasun ja öljyn avulla voidaan muita valtioita kiristää tekemään YK:ssa myönnytyksiä, ja jos tuolla öljyn toimittsajavaltiolla on ydinaseita hallussaan, niin silloin voidaan tietenkin vetäytyä niiden suojiin, ja sanoa, että "pelkäämme noita aseita". Ydinaseet toki nostavat valtion nauttimaa kunnioitusta sekä arvostusta maailmanpolitiikassa, ja sen tähden myös Intia, Pakistan sekä Israel ovat niitä hankkineet.

elainasiaa.blogspot.fi