Amedeo Modigdiani (1884-1920) on taiteilija, joka kuoli erittäin nuorena eli 34-vuotiaana Pariisissa. Hän oli taitelija, jonka töistä maksetaan nykyään erittöin paljon rahaa, mutta kuten varmaan arvaatte, niin nuoren taitelijan kohtaloksi saattoi koitua esimerkiksi liika absintti tai oikeastaan huumausaineiden väärinkäyttö. Hän saapui aikoinaan Pariisiin maalaamaan, ja silloin hän tietenkin hankkiutui kuuluisien taiteilijoiden tuttavapiiriin, mutta kuitenkin hänen Pariisissa oleskelunsa on hyvin merkityksellistä, koska tuolloin hänellä oli useita osoitteita, joista kaksi ensimmäistä ovat hotelleja, ja sen jälkeen tuo pennitön mies sitten asettui köyhien taitelijoiden yhteisöön, jossa hän vaikutti esimerkiksi Pablo Picasson rinnalla.
Kuitenkin tuo muuttaminen osoitteesta toiseen on ehkä osoitus siitä, että tuo italiasta kotoisin oleva taiteilija pelkäsi jotain, koska hän ei jostain syystä etsinyt itselleen muuta työtä kuin boheemi elämäntapa sekä absintin juominen. Jos tuo suuri taiteilija on jotenkin ollut merkillinen mies näiden suurten boheemien maailmassa, niin ylhäällä oleva kuva toki kertoo jotain tuon italialaisen tavoista elää, eli hän ikään kuin istuu ateljeessa savuke kädessä sekä samettihousut jalassaan, sekä myös varsikengät näyttävät kaapista löytyneen, joten olisiko hänellä kuitenkin ollut vähän salaisia tuloja, kun on tuollaista saanut ostettua, kuten ylemmästä kuvasta voitte todeta.
Itse ihmettelen kyseistä kuvaa sikäli, että onko se ehkä salaa otettu, koska vaikka tietenkin tuolloin oli tupakointi hyvin yleistä, niin itse olen sitä mieltä, että tuollainen savuke kädessä poseeraaminen ei ehkä ollut kuitenkaan noille boheemeillekaan soveliasta, ja samoin tuo mies ei katso suoraan kameraan, joten tuo kuva saattaa olla näpätty jonkun reiän läpi tai muuten peitetyllä kameralla, tai sitten silmän varjo hämää tuossa kuvassa. Samoin kuitenkin olen ajatellut että tuolloin joillakin taiteilijoilla saattoi olla tarve saada joitakin asiakkaita, jotka ehkä olisivat olleet valmiit maksamaan heidän töistään, ja silloin tietenkin kannatti olla siivolla, koska vain rikkailla oli mahdollisuus hankkia muotokuvia sekä tilata koristetauluja. On olemassa sellaisia ajatuksia, että tuo suuri taiteilija ei ehkä ollut aivan niin viaton sielu, kuin saatetaan antaa ymmärtää, koska hän oli kuitenkin melko hyviin vaatteisiin puettu.
 |
| (Kuva II) |
Ja noissa köyhille taiteilijoille varatuissa taloissa asumiseen piti olla syy. Eli asukkaan täytyi olla varaton taiteilija, eikä mikään varaton anarkisti. Olen joskus ehkä miettinyt sitä, että miten ranskan viranomaiset suhtautuivat tuohon italialaiseen mieheen, koska vuonna 1914 alkoi Ensimmäinen Maailmansota, ja tuolloin Italia sitten aloitti sotatoimet ensin keskusvaltojen puolella, mutta vaihtoi sitten puolta ympärysvaltojen liittolaiseksi. Ja tuolloin tietenkin ensin internointipakko sekä sitten asevelvollisuus olisivat varmaan olleet myös taiteilija Amadeo Mondigdianin asioita, koska ympärysvalloilta kaatui miehiä jatkuvasti tuolla rintamalla. Eli toki kyseisen taiteilijan olisi pitänyt ainakin käydä lääkärintarkastuksessa, jos hän halusi sitten jatkaa elämäänsä Pariisin tai Rooman taitelijapiireissä. Muuten olisi voinut tulla syyte sotilaskarkuruudesta, ja sitten olisi voinut tulla eteen teloituskomppania.
Mondigdiani on tietenkin erittäin kiinnostava henkilö, koska hänen kasvoistaan tehtiin ystävien toimesta kuolinnaamio hänen kuoltuaan. Kuitenkin voidaan sanoa, että hän saattoi aiheuttaa jonkinlaisen vaaran tuossa boheemissa yhteisössä, että jos häntä epäiltiin anarkistiksi, niin silloin tietenkin olisi edessä saattanut olla poliisiratsia, ja tuolloin santarmit sekä ”Suréte” etsivät erilaisia anarkisteja pitkin Pariisia, ja heidän otteensa olivat aivan samanlaisia kuin kuuluisalla gestapolla, ja tuolloin olisi voinut käydä niin, että noita paikkoja tai taiteilijoiden tekemiä töitä olisi rikottu. Se olisi saattanut tehdä talosta asuinkelvottoman. Se että hän kulki yhdessä naisen kanssa, jolla oli jatkuvasti outo hattu päässään saattoi saada hänen asuintoverinsa epäilemään häntä ehkä ”Suréte nationalen” agentiksi. Tuolloin hän saattoi saada aikaan suuttumusta, ja ehkä joku hänen asuintovereistaan sitten laittoi absintin sekaan jotain vähän väkevämpää, mikä sai sitten nuoren taiteilijan elämän sammumaan liian nuorena.
Hän oli mies, jolla varmasti oli paljon annettavaa taiteelle, ja itse hiukan ihmetellen katson tuon miehen tekemiä töitä. Niissä ihminen on maalattu niin, että hänellä on täysin siniset, mutta joissakin tauluissa hiukan eri sävyllä tehdyt silmät, joista ”toinen katsoo maailmaa, ja toinen taas hänen omaan sydämeensä”. Toisissa tauluissa taas mallille on maalattu täysin mustat silmät, ja joissakin sitten silmät on tehty normaaleiksi, mutta kuvassa kaksi (Kuva II) olevassa "Reneéssä" on mallin ranteeseen maalattu kello, mikä soittaa taiteilijan huomioineen yksityiskohdat. Modigdianin kuolinsyytä ei kerrota, mutta kuten tiedämme, niin jokaisella taiteilijalla on omat pikku ”paheensa”, ja ehkä tuo nuori taiteilija kuoli liikaan ”absintin” nattimiseen, ja siitä seuranneeseen maksakirroosiin. Eli tämän kaltaiset tarinat saavat aikaan mielikuvituksen laukkaamista ja mielenkiintoisia ajatelmia marraskuisen illan ratoksi.
espoonmetsa.blogspot.fi
Comments
Post a Comment