Erään valokuvan tahatonta symboliikkaa, missä kuvastuu mielen pyrkimys lentää vapaana kuin taivaan lintu

Tässä päällä on mielestäni sellainen kuva, mikä symbolisoi ikään kuin mielen puhdistumista sekä oman maailmankuvan avautumista. Kyseinen kuva on otettu erään rakennuksen ikkunan läpi, ja se ikään kuin mielestäni symboloi sitä, kuinka mieli avautuu, ja ihminen löytää maailman. Eli me kaikki katsomme maailmaa ikään kuin ikkunan läpl, ja uskomme että taivas on sininen. Mutta samalla unohdamme sen, että talvitaivas voi olla myös violetti tai oikeastaan minkä värinen hyvänsä, eli sen värit voivat olla hyvin viehättävät. Tuon takia emme voi sanoa taivasta yksinkertaisesti vain siniseksi. Kuvaa ei olla muuten muokattu mitenkään, joten se on sellainen, kuin tuo paikka näkyi luonnossa

Se voi ottaa minkä tahansa värin, mitä sen atomit voivat lähettää, kun auringon hiukkasmyrsky osuu niihin, ja saa nuo atomit värähtelemään. Tuo ikkuna symboloi sitä, mikä on virtuaalisen sekä luonnollisen todellisuuden välinen ero, eli rakennuksessa voi olla shortseissa, mutta samaan aikaan ulkona on jäätävän kylmä. Toisin sanoen talo on ikään kuin virtuaalinen atmosfääri, missä kaikki tuntuu vääristymeeltä, eli vaikka näemme värejä, niin emme silti koe kokonaisuutta, mihin kuuluvat äänet sekä kokonaisvaltainen tuntoaistimus, mikä sävyttyy sen mukaan onko iho peitetty vai peittämätön, ja osuuko tuuli vasten tuota kohtaa vai onko tuo kohta kääntynyt tuulesta pois.

Eli tuo oikea maailma sitten antaa sen kokonaisvaltaisen kuvan todellisuudesta, missä ihminen oikeasti on luotu elämään. Vasta vanhempana ihminen ymmärtää miten paljon hän voi nauttia noista yksinkertaisista asioista, jotka ovat joillekin helvetti. Eli oletteko koskaan ajatelleet mitä noista asioista ajattelee ihminen, jolla ei ole omaa asuntoa? Tuo tietenkään ei toivon mukaan tule kenenkään eteen, mutta aina välillä käy niin, että joku joutuu kadulle asumaan. Tiedätte varmaan että meluava naapuri ei ole mukava ihminen, mutta eipä hänkään häädön jälkeen varmasti tilanteestaan nauti.

Toki hän voi joutua tuon takia johonkin laitokseen, jos hän sitten puhuu jotain omituisia asioita, mistä psykiatri ei sitten pidä. Toki tuolloin henkilö ei ehkä tuosta asiasta pidä, mutta kuitenkin hän joskus tuolta laitoksesta pois pääsee. Tuolloin saattaa tulla mieleen lähteä kostamaan noita asioita, mutta vanhempana noista asioista ajatellaan vähän toisin. Ja ehkä se sitten kääntää tuon onnettoman elämän takaisin raiteilleen. Mutta kuten tiedämme, niin todellisuus on todella iso asia. Ja siitä riittää pohdittavaa vielä moneksi illaksi tästä eteenpäin.