Teknisestä etänäöstä sekä sähkön ostamisesta ulkomailta ja siitä mitä energiantuotannosta pitäisi ehkä kirjoittaa

Salmisaaren voimala Helsingissä

Tämä kirjoitus liittyy edelliseen tekstiin, ja erityisesti sellaiseen ilmiöön, mitä kutsutaan “etänäöksi”. Olen tästä varmaan joskus ennenkin kirjoittanut, mutta ei pieni kertaus pahaa tee. Jos olette joskus kuulleet sanat “tekninen etänäkö” (technical remote viewing”) niin silloin ihmiset yleensä ajattelevat, että kirjoittaja on ikään kuin tullut hulluksi. Mutta kuitenkin esimerkiksi kaappaamalla ihmisten kännyköiden tai tietokoneiden AV-laitteet hallintaan voidaan saada toista ihmistä tarkkailuta melko tarkasti. Mutta tekninen etänäkö tietenkin liittyy informaatio-operaatioihin, joissa noiden teknisten välineiden lisäksi käytetään esimerkiksi vääristeltyä tietoa, joka saattaa olla esimerkiksi “ulkoministeriöstä vuodettu” paperi, mikä kertoo että joitakin poliitikkoja epäillään mafia-yhteyksistä. Tuo paperi voi vaikka perustua muka ulkomaisten poliisien tekemiin äänityksiin, jotka on tehty jonkun hotellin huoneessa.

https://www.psitech.net/

Tuolloin sitten katsotaan, että alkaako joku ihminen sitten säntäilemään ympäriinsä, tai tuleeko lehtiin tällaisesta toiminnasta kertovia uutisia, ja mikä noiden uutisten sävy sitten on. Eli ollaanko niissä ikään kuin voitonriemuisia, tai lähteekö toimittaja suoraan puolustamaan rikollista toimintaa. Vai aletaanko välittömästi sitten puuhata lakia, joka esimerkiksi kieltää viranomaisten kuvaamisen työtehtävissä, mikä tietenkin sitten estää mukavasti viranomaisten tekemien väärinkäytösten paljastamisen. Tai ainakaan kukaan ei silloin voisi levittää valokuvia vaikka väärin pysäköidystä poliisiautosta, ja jos esimerkiksi rikostutkintaa koskevan materiaalin julkistaminen olisi aina kiellettyä, niin silloin tietenkin myöskään Internetissä ei saisi julkistaa videoita, missä henkilöt esimerkiksi tappelevat.

Kun puhutaan virallisen median asenteesta esimerkiksi poliitikkojen sekä erityisesti USA:n presidentin mediaa koskeviin kannanottoihin, niin silloin tietenkin voidaan huomauttaa, että tuollaisilla asioilla saattaa olla muutakin tarkoitusta, kuin vain rajoittaa tiettyjen virkamiesten yhteydenpitoa mediaan tai sosiaalisen median kirjoitteluun. Ensinnäkin sitä voidaan käyttää hyväksi silloin, kun muualla halutaan rajoittaa virkamiesten kirjoittelua, tai sitten toinen motiivi voisi olla halu suojella omia virkamiehiä, joilla on taipumus piiloutua “vaitiolovelvollisuuden” taakse. Se miksi tuollainen määräys sitten on annettu, että esimerkiksi energiaministeriön työntekijät eivät saa enää pitää yhteyttä kansalaisjärjestöihin saattaa johtua siitä, että heidän tapansa jakaa tietoa on ollut hieman yksipuolista, ja siinä on saatettu suojella joitakin henkilöitä.

Miten esimerkiksi meidän suloisessa Suomessamme on totuttu mediaa kohtelemaan on se, että tarkoin valittujen toimittajien kautta käydään asiat läpi, ja jos sitten ei joku asia miellyttänyt, niin seurauksena on ollut tuon onnettoman virkamiehen mestaaminen julkisesti. Median käyttö esimerkiksi viranomaistiedotuksessa on ollut melkolailla virallisen lehdistön monopolin varassa. Ja se tietenkin on aiheuttanut sellaisia ilmiöitä, että joku lehtitalo ikään kuin hankkii yksinoikeuden johonkin lehdistötiedotteeseen. Ja tuo tietenkin sotii julkisin varoin maksettujen virkamiesten toiminnan periaatteita vastaan, ja mahdollistaa kavereiden suosimisen, kun esimerkiksi tiettyjä asioita julkistetaan. Kun puhutaan siitä, millainen julkaisuvelvollisuus virkamiehillä on, niin heidän tehtävänsä on informoida valtion johtoa siitä, jos joku asia ei palvele valtion etua.

Samoin heidän olisi vastattava kaikkiin heidän toimialaansa koskeviin kyselyihin, ja jaettava tietoa myös niistä asioista, jotka eivät ole heidän esimiehilleen mieleisiä. Kun keskustellaan esimerkiksi energiaratkaisuista, niin silloin usein tähän melko vaikeaan ratkaisuun ikään kuin liitetään asioita, jotka eivät ole suoraan energian tuotantoon liittyviä kuten työllisyys sekä muutamat muut asiat, jotka saattavat vaikuttaa todella hyviltä joidenkin poliitikkojen vaalikampanjoissa. Ja esimerkiksi Alaskassa tehtävää öljynporausta on markkinoitu myös työpaikoilla sekä maanteiden rakentamisella. Samoin Suomessa ollaan vastustettu muita kuin hallituksen virallisen kannan mukaisia malleja sillä, että kaasuvoimalat muka sitten ovat jotenkin rumia, ja ainoa mahdollinen vaihtoehto on ydinvoimalan rakentaminen.

Ja tietenkin tuulivoima on ollut se “ainoa oikea” tapa tuottaa vihreää energiaa. Noita tuulivoimaloita on sitten roiskittu ympäriinsä tekemättä mitään tuulimittauksia, jotta tämä “vihreä energia” on saatu näyttämään jotenkin sellaiselta asialta, mitä ei edes kannata lähteä kehittämään. Ja tietenkään mitään halkoja tai turvetta ei maassamme edes voida kuvitella poltettavan, eli nämä energianlähteet eivät sitten ole sellaisia, mitä voidaan ajatella ajettavan minkään voimalaitoksen liukuhihnalle. Samoin jokainen joki on luonnonnähtävyys, joka kuhisee lohia, joten missään nimessä ei vesivoimaa saa rakentaa. Mutta kun puhutaan perusvoimaa koskevista ratkaisuista, niin silloin tietenkin olisi hyvä, että nämä voimalat sijaitsevat Suomessa.

Se että ostamme sähköä Venäjältä ei tarkoita sitä, että tuota tuontisähköä tuotetaan silloin yhtään puhtaammin tai turvallisemissa voimaloissa, kuin mitä tuon maan omaa sähköä tuotetaan, ja sen takia olisi hyvä, että me suomalaiset voisimme valvoa näiden laitosten turvallisuutta, ja kätevimmin se käy sijoittamalla nuo voimalaitokset maamme alueelle. Oikein tehty ydinvoimala on turvallinen, jos se sijoitetaan maan sisään, missä tuo laitos on turvassa terrori-iskuilta, ja siinä käytetään uusinta turvatekniikkaa. Jos siirrämme sähkön tuotantoa ulkomaille, niin silloin ongelmana on se, että nuo toimitukset voivat vähentyä rajusti, jos joku asia ei noita sähköntoimittajia miellytä. Ja muutenkin se että me siirrämme energian tuotantoa ulkomaille, ei tarkoita sitä, että sähköä ei tarvitse tuottaa. Se tuotanto tapahtuu sitten vain ulkomailla. Tuo sitten aiheuttaa sen, että toinen valtio voi kiristää maatamme sähköntuotannon avulla, eli jos maamme politiikka ei sähkön tuottajaa miellytä, niin silloin se voi katkaista sähkön toimitukset maahamme.