Kuru eli "naurutauti" on eräs maailman kammottavimmista prionisairauksista, joka kuitenkin on voitettu, koska tutkijat havaitsivat sen yhteyden "hullun lehmän tautiin" ja muuttuneisiin proteiineihin
”Kuru” on nykytiedon mukaan kolemaan johtava neurologinen sairaus, joka tunnetaan nimellä ”Naurutauti”. Sen
aiheuttaja on säilynyt tuntemattomana, mutta tuon taudin arvellaan
olevan sukua ”Hullun lehmän taudille”, joka syntyy siten, että
nauta syö lihaa sisältävää rehua, jonka jälkeen sen elimistössä
alkaa muodostua proteiinia, joka tuhoaa hermoston. Ihmisillä tavattava muoto tuosta kammottavasta proteiinista johtuvasta taudista on "Creutzfeldt-Jacobin tauti, johon ei ole mitään parannuskeinoja, jos ihminen on kerran sen saanut. Eli ainoa tapa välttää tuota sairautta, on välttää "hullun lehmän taudin" saastuttamien nautojen lihaa.
Tuo proteiini
vaikuttaa samalla tavalla myös ihmiseen, joten sen takia hullun
lehmän taudin sairastuttaman eläimen lihaa ei saa syödä.
”Naurutaudin” alku on sellainen, että ihminen alkaa yllättäen
saada naurukohtauksia, jotka sitten tihenevät, kunnes henkilö
nauraa katkeamatta, ja lopulta tuo tauti sitten aiheuttaa ihmisen
kuoleman. Taudin tiedetään johtuvan eräästä proteiinista, joka
muuttuu ihmisen elimistössä tappavaksi. Viimeinen ihminen on
kuollut tuohon tautiin vuonna 2005, mutta ennen ihmissyönti aiheutti sen, että tämä tauti oli melko yleinen eli noin 1950 ja -60 luvuilla 200 ihmistä vuodessa kuoli siihen, mutta Australian siirtomaavallan aikaan tapahtunut kannibalismin kieltäminen aiheutti tautitapausten määrän romahtamisen.
Syyksi epäillään
toisen kädellisen aivojen syömistä. Ehkä johonkin rituaaliin
kuuluva rituaalin omainen apinan aivojen tai vastaavien ”tuotteiden”
syöminen saa ehkä aikaan tuollaisen ”Hullun lehmän taudin”
kaltaisten proteiinien kehittymisen ihmisen ruuansulatuskanavassa.
Jos tuollainen proteiini sitten pääsee ihmisen aivoihin, niin
silloin hän menehtyy tähän sairauteen, koska tuo proteiini toimii
kuin nanokone, eli kun se joutuu hermo- tai muuhun soluun, niin sen
kierteinen rakenne avautuu, ja tuo pieni kone sitten rikkoo solujen
kalvot, jonka jälkeen ihmisen aivot lopulta tuhoutuvat.
Tuon proteiinin
pohjalta on ideoitu nanokoneita, joihin on liitetty sellainen
proteiini, että elimistö ohjaa ne syöpäsoluihin, jotka tuhoutuvat
sitten tuon koneen toiminnan seurauksena, mutta tuollaisen nanokoneen
kokeilu on sikäli melko vaarallista, että vaikka se toimisi
laboratoriossa jossain soluviljelmässä, niin riistäytyessään
irti elimistössä sen toiminta voi aiheuttaa sellaisen ilmiön,
missä ihminen ikään kuin nesteytyy sen toimesta.
Laboratorio-olosuhteet eivät koskaan vastaa täysin ihmisen
elimistössä olevia olosuhteita, ja siksi tällaisten laitteiden
kehittäminen on melko vaikea prosessi.
Eli uhrin koko
ruumis muuttuu lätäköksi, ja koska tuo kone tai proteiiniketju
toimii mekaanisesti, niin että se ei menetä tehoaan joutuessaan
solun sisään, vaan kun se taas on solun ulkopuolella, niin silloin
lipidiketju menee taas kasaan, jolloin tuo nanokone voi siirtyä
seuraavaan soluun. Tuo lipidiproteiinin liike johtuu siitä, että
kemiallinen ympäristö muuttuu, mutta varsinaisesti mitään
kemiallista reaktiota ei tapahdu, vaan proteiinin liike johtuu
molekyylisidosten varausten muuttumisesta eli ”Van Der Waalsin
voimista”, mikä tarkoittaa molekyylien välisiä sidoksia.
Tuollaisia nanokoneita voidaan esimerkiksi ruiskuttaa
taistelukentällä ilmaan, ja ne vaikuttavat ihmiseen todella
tehokkaasti.
Koska ne eivät
reagoi ympäröiviin kemikaaleihin, niin niitä ei havaita
perinteisillä kemiallisia aseita havaitsevilla testeillä, ja niiden
kehittäminen houkuttelee siksi, että noita välineitä voidaan
kylvää esimerkiksi pölytyslaitteilla taistelukentille, ja ne
sitten voivat nesteyttää kokonaisen armeijan. Kun tuollaiseen
proteiiniin sitten lisätään rauta-atomeja, niin niitä voidaan
ohjata ilmassa, kuten jotain supervoimakasta pölymyrskyä, joka voi
tuhota kokonaisen armeijan.
Mutta kuten
tiedämme, niin naurutauti ei välttämättä johdu proteiinista,
vaan se voi olla myös jokin tuntematon bakteeri, joka vaikuttaa
ihmiseen vähän samalla tavalla kuin syfilisbakteeri. Syfilistä eli
kuppaa pidetään yleensä vähän hupaisana tautina, mutta
todellisuudessa se on niitä perinteisiä ”tappavia tuliaisia”.
Jos tuo tauti tulee ihmiseen, niin sen hoito vaatii sitten
laajakirjoisia antibiootteja. Jos tuota tautia ei saada hoidettua,
niin silloin ihminen kuolee aivoihin tulleeseen mätäpaiseeseen, ja
joissakin maissa syfilistä on käytetty ruiskeena rikollisten
teloittamiseen.
Myöhäissyfilis
aiheuttaa voimakkaita mielisairauden oireita, mitkä ilmenevät
hallitsemattomina raivokohtauksina sekä selvästi ”psykoottisena
käytöksenä”. Tuon takia tämä tauti on ollut houkutteleva
väline, kun esimerkiksi joitakin diktatuurivaltioiden johtoa
arvostelevia kirjailijoita tai taiteilijoita on laitettu ikään kuin
”järjestykseen”. Tuolloin on esimerkiksi perheelle voitu
selittää tuon henkilön pidättäminen siten, että hän oli
jotenkin psyykkisesti sairas, vaikka taudin aiheutti ehkä kadulla
annettu syfilisbakteereita sisältävä injektio, josta jää vain
kovareunainen pieni ja vaikeasti parantuva haava, jota ei ehkä osata
yhdistää tuohon tautiin, joka aiheuttaa hitaan mutta varman
kuoleman.
Syfiliksen voi saada
toki myös suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, ja tuollaisen
irtosuhteen takia se sitten aikoinaan saapui jonkun merimiehen mukana
Eurooppaan, ja mm. kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven epäillään
kuolleen syfilikseen, mikä saattoi aiheutua joko taiteilijapiirien
vapaamielisestä suhtautumisesta sukupuoliasioihin. Tai sitten se
annettiin hänelle ”Ohranan” agenttien toimesta jossain
mielisairaalassa, koska tsaarin mielestä ei mitään
kansallistunnetta toki tarvinnut herättää pienten eikä isojen
kansojen parissa, jos se ei palvellut hänen henkilökohtaista tai
suuren Venäjän maan etua. Joten tietenkin tuollainen mielisairaus
ja sitä seuraava kuolema olivat kovasti noille
poliisiprokuraattoreille mieleisiä asioita.
Comments
Post a Comment