Globalisaation kaksi puolta valuutan vapaa liikkuminen auttaa työnantajia tekemään hyvää tulosta, mutta samalla se on uhka työmarkkinajärjestelmälle, mihin olemme tottuneet meidän maassamme. Ja se voi murtaa ammattiliittojen aseman lopullisesti
Globalisaatioon liittyy sellainen äärimmäisen kapitalistinen kysymys, että miksi kaikki maailman ihmiset eivät voisi saada hyvää palkkaa? Jos kaikilla ihmisillä ei ole suurta palkkaa, niin silloin tietenkin tavaroiden hinnat ovat suhteessa alemmat kuin palkkademokratioissa. Tuotteita tarjotaan aina massoille, joten siksi on tärkeää että ihmisten välillä on palkkaeroja, koska tasapalkkauksen pelätään muuttuvan inflaatioksi. Samoin kun keskustellaan palkansaajien reaalisesta ostovoimasta, niin tietenkin tilastojen kaunisteleminen on homman ydin.
Jos tavallinen työläinen saisi pienen palkankorotuksen, joka kohdistuu suurelle osalle kansaa, niin silloin sen vaikutus hintoihin voisi olla korottava, eli palkankorotusten pelätään heijastuvan hintatasoon, ja siksi tuota johtajien palkkaa halutaan korottaa. Samoin jos johtajat saisivat huippupalkkaa mikä olisi tasoltaan kaksin tai kolminkertainen työläisiin nähden, niin se sitten nostaa palkkoja tilastollisesti. Todellisuudessa johtajan palkka on moninkertainen työläiseen nähden, ja kun heidän tulonsa lisätään noihin palkkatilastoihin, niin silloin esimerkiksi suomalaisen työläisen palkka on noin 3000 euroa kuukaudessa. Kapitalismi näkee rahan säännöstelyvälineenä, jolla estetään ihmisiä rohmuamasta kauppoja tyhjiksi.
Kuitenkin esimerkiksi tietokoneohjelmat ovat tuotteita, joiden olemus on immateriaalinen, eli niitä voidaan jakaa ihmisille ilmaiseksi, jos lisenssit eivät rajoita niiden kopioimista tai jakamista. Joten sen takia esimerkiksi internetistä voidaan ladata suuri määrä softaa tietokoneille täysin laillisesti, jos sen lähdekoodi kuuluu ”Open Source” ohjelmien ja GPL:n (General Public License) piiriin. Tällaisten tuotteiden, kuten Open Office kohdalla ei tarvita mitään latauksia koskevaa säännöstelyä, vaan tietokoneohjelmia voidaan ladata äärettömästi, ja tuolloin tulee eteen kysymys siitä, että onko noiden ohjelmoijien tulot sitten taattu, jos ohjelmia jaetaan netissä ilmaiseksi. Toki myös tietokoneohjelmoija tarvitsee rahaa elääkseen, joten noissa ”open source”-projekteissa ongelman on ohjelmoijien sitouttaminen projektiin.
Jos ohjelmoija ei saa harjoitusta ammattiinsa, niin silloin hän ei kehity koskaan huipuksi. Globalisaation ongelma ovat erilaiset kriisit, jotka ennen olivat vain kaukaisia kaikuja, mutta nyt esimerkiksi luonnonmullistus jossain Bangladeshissa aiheuttaa ongelmia myös suomalaisille yrityksille, mutta informaatioglobalisaatio sitten aiheuttaa sen, että väärinkäytökset sitten paljastuvat paljon nopeammin kuin ennen. Ja myös suomalaisten yhtiöiden pitää myös kaukoidässä toimiessaan pitää huolta siitä, että business-etiikka on kestävällä pohjalla. Mutta ongelma on sitten siinä, että globalisaatio, eli maailmantalouden yhteensulautuminen taas kasaa ehkä tuloja vielä enemmän länsimaille kuin ennen.
Siis kansallisvaltio ei ole sama asia kuin talousalue, ja se sitten saa aikaan sellaisen käsitteen kuin tulokuilun syntymisen. ”Milanovicin norsu” on taloustietelijä tai ekonomisti Branko Milanovicin kuvaaja, jonka mukaan keskituloisten tulot eivät ole kasvaneet, ja finanssikriisi on jopa kaventanut tai madaltanut tuloeroja länsimaissa, ja ”Jokin aika sitten ekonomistien piireissä kiersi "norsugrafiikaksi" nimetty käppyrä, joka näytti osoittavan tulojen nousun viime vuosikymmeninä osuneen muille kuin länsimaiden keskiluokalle” (Talouselämä).
Kuitenkin voidaan sanoa, että tuo johtajien palkan korottaminen kyllä on hinannut palkkahaitaria ylöspäin, ja kun katselen tätä Talouselämä-lehdessä esitettyä kaaviota, niin onko siinä muuten kuvattuna koko palkansaajien tulotaso, vai ainoastaan keskisuurta palkkaa saavien henkilöiden palkka? Ja tietenkään palkka ei ole sama asia kuin ostovoima, joten Intiassa varmasti saa sadalla eurolla paljon enemmän kuin Suomessa.
Ostovoima tarkoittaa sitä, miten paljon hyödykkeitä voi ihminen ostaa samalla rahalla, joten jos puhutaan palkoista, niin Intiassa 1000 euroa kuukaudessa ansaitseva ihminen on huomattavasti rikkaampi kuin Suomessa asuva vastaavaa tulotasoa nauttiva henkilö, jonka pitää tietenkin vielä ostaa esimerkiksi kalliita toppatakkeja sekä myös välikausivaatteita koska maassamme on niin suuri lämpöero kesän ja talven välillä. Globalisaation mahdollisuuksista puhuessaan taloustietelijä Cyril Clemens on sanonut, että ”jätämme biljoonan dollarin seteleitä lojumaan maahan”, kun emme hyödynnä gobalisaatiota täysin.
Meidän maassamme se voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi EU:ssa olevan vapaan työvoiman liikkuvuuden takia voisivat työnantajat tuoda maahamme vaikka laivalasteittaain ulkomaisia siirtotyöläisiä, joille ei tarvitse maksaa samaa palkkaa kuin suomalaiselle, koska nämä henkilöt sitten tekevät tietenkin työsopimukset esimerkiksi Puolassa, ja koska he ovat reissutyössä maassamme, ja asuvat omien työnantajiensa omistamissa asunnoissa, niin he eivät sillä tavalla sitten kapinoi, eli tuo takaa työrauhan.
Mutta se johtaa ammattiliittojen kaatumiseen, koska silloin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joita voidaan tuoda maahamme vaikka vuokratulla matkustaja-aluksella, ja tuolloin sitten ei yhtään suomalaista tarvitse ottaa töihin maassamme olevalle työmaalle. Tällä hetkellä maassamme on laaja-alainen eli monia tuotantoaloja koskeva työttömyys, ja sen takia mitään erityisen mukavia vaihtoehtoja ei ole edessä. Jos johtajien palkkoihin käydään käsiksi, niin silloin he lähtevät ulkomaille, mutta toisaalta taas silloin he vievät omat henkilökohtaiset suhteensa mukanaan, ja noilla suhteilla sitten tehdään bisnestä maailmassa.
Kuitenkin jos ihmisille luvataan takuupalkkoja, niin silloin tietenkin motivaatio hakea töitä varmasti laskee. Kun puhutaan siitä, millainen on se yhteiskunta, jossa ymmärretään globalisaation tuomat uhat sekä mahdollisuudet, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että tuloja on kasaantunut rikkaiden käsiin jo oman markan aikana, mutta jos taloutta aletaan ajaa globaaliksi markkina kokonaisuudeksi, niin silloin tietenkin seuraukset voivat olla erittäin vaaralliset, koska maailmantalous käyttäytyy kuten kansallinen talous, ja jos ensin on nousukausi, niin sitä seuraa ennemmin tai myöhemmin laskukausi.
Samoin globalisaatio estää osittain ainakin kovin avoimet "hyvä veli"-kaupat sekä korruption, koska tuolloin joku ulkomaalainen yhtiö nostaa jutun joka kerta suosimisesta, jos sen mielestä edullisin tarjous ei sitten voitakaan tarjouskilpailua, mikä pitää tehdä kaikista julkisista investoinneista. Mutta samalla globalisaatio alkaa sulauttaa kulttuureja yhteen, sekä aiheuttaa myös maapallon väestön yhdenmukaistumista kaikilla aloilla. Ja jos aletaan operoida globaalissa toiminatamittakaavassa, niin silloin tietenkin myös esimerkiksi osa ihmisistä kadottaa oman kansallisen identiteettinsä, ja kun he sitten alkavat esimerkiksi tietokoneiden etäkäytön avulla operoida Suomesta Wall Streetillä olevilla koneilla, niin silloin saattaa esimerkiksi tehdä töitä koko ajan keskellä yötä, koska Wall Streetillä on päivä, kun maassamme on pilkkopimeää.
Comments
Post a Comment