Mooses ja kymmenen käskyä eli kuinka heprealaiset ehkä onnistuivat huijaamaan Faaraota.

Jotta minua ei pidettäisi nyt sitten kauhean uskonnollisena, koska olen kirjoittanut Kainista ja Abelista eli Raamatun kohdasta, joka on oikeastaan täynnä ristiriitoja, kuten se kohta missä puhutaan esimerkiksi Kainin vaimosta. Tuo kohta kumoaa koko luomiskertomuksen sillä tavalla, että siinä viitataan siihen, että muitakin ihmisiä kuitenkin maan päällä oli, koska Kain ei sitten siskoaan nainut. Tämän takia Raamatun tutkiminen esimerkiksi grafologian tai oikeustieteen näkökulmassa olisi varmasti erittäin mielenkiintoista. Raamatun tutkimus ei ole riippuvaista tuota kirjaa tutkivan henkilön uskonnollisesta näkemyksestä, vaan siitä, miltä kannalta hän noita tekstejä lukee.

Raamattua tutkiva henkilö voi ottaa esimerkiksi juridisen, lingvistisen, hallintotieteellisen tai antropologisen näkemyksen tuohon kirjaan. Tai yksinkertaisesti hän voi  pohdiskella filosofisesti noita tekstejä, ja miettiä sitä miksi tuossa kirjassa on niin ihmeellisiä ristiriitoja, kuten sellainen että miksi “kaikkivaltias Jumala” ei polta Luciferia helvetissä, tai miksi taivaan isä on niin kauhean jyrkkä ihmisiä kohtaan, ja miksi hän loi ihmiset vain palvelemaan itseään?  Raamattu on monille ihmisille jotenkin pyhä kirja, mutta kun mietitään tuota kirjaa pelkästään tutkimuksen kannalta, niin silloin kuitenkin pitää kuunnella kaikkia tutkintalinjoja ja niiden edustajia, eikä kuitenkaan koskaan saa suoraan huutaa ihmistä hiljaiseksi.

Eli usko ei ole samaa kuin pohdiskeleva tutkimus, ja kuten olen aina sanonut, niin aito filosofi ei koskaan pyri todistamaan mitään, vaan hän käsittelee asiaa aina vähän jokaiselta kannalta. Raamattu on loistava tutkimuskohde siksi että se on niin moniselitteinen kirja, jota voidaan tulkita tuhansilla eri tavoilla, ja jokaista sen jaetta voidaan analysoida hyvin pitkillä teksteillä, jolloin opinnäytteeseen tulee pituutta tarpeeksi. Ja voin kyllä sanoa että ateistikin voi tuosta kirjasta saada itselleen jotain, jos hä miettii esimerkiksi sellaista asiaa, kuin miksi Moosesta tai ketä tahansa muuta raamatun henkilöä sitten uskottiin kansan parissa?

Samoin sitä voidaan tietenkin miettiä, että miksi hän ei tule ihmisten eteen itse, vaan puhuu jonkun profeetan kautta? Samalla itse kyllä ihmettelen, miksi joku ylipappi sitten on noita profetioita uskonut, ja miksi esimerkiksi heprealaiset lähtivät seuraamaan Moosesta erämaahan? Jos tuon miehen tarinat olisivat osoittautuneet keksityiksi, niin silloin hän varmaan olisi pahasti saanut nenilleen, kun oli nuo ihmiset saanut erämaahan lähtemään.

Onhan tuo kirja kuitenkin maailman myydyimpiä opuksia, vaikka sen historiallista kontekstia on kuitenkin aina välillä epäilty. Raamatun mukaan on kirjoitettu paljon tarinoita, joista tunnetuimmat tietenkin ovat Indiana Jonesin kaltaiset seikkailuelokuvat, joissa sankari etsii esimerkiksi Graalin maljaa sekä Liiton arkkia, mikä tarinan mukaan on asiakirja, jonka Jumala itse antoi sitten Moosekselle, ja se tietenkin olisi kiinnostavaa saada tutkimusten alle, jotta ehkä tuolloin saataisiin selville, kuka on tuo Raamatun salaperäinen hahmo?

Jos puhutaan siitä, mitä Liiton arkki meille antaisi, olisi ehkä mahdollista saada sen avulla eristetyksi DNA:ta noista kivitaulun jäänteistä, jotka Mooses tarinan mukaan heitti maahan ja tuhosi. Tai tuhosiko Mooses nuo taulut oikeasti, niin että hän heitti ne maahan, mutta ehkä hänen seuraajansa tai alaisensa kokosivat ne uudelleen.  Ja ehkä niissä oli sitten tiedot siitä, mitä Faarao sanoi tai teki, kun hän tuli tarjoamaan petturuutta ja palkkiota siitä petoksesta, jonka joku sitten tekisi, kun hän tarjoaisi tälle ihmiselle mahdollisuutta pettää kansansa.

Kun ajatellaan sitä, miten faarao sekä muut kuninkaan suhtautuivat noihin heprean kieltä puhuviin paimentolaisiin, niin heitä voisi verrata nykypäivän MC-kerhoon. Eli tämä aavikolla elävä kansa oli ikään kuin pannassa, ja heidän piti vaeltaa erämaassa, jotta faaraon koirat tai hänen miehensä eivät noita paimentolaisia sitten löytäisi. Ja ehkä “Mooses” oli pikemminkin johtajaa tai faaraon maassa syntyneitä ihmisiä tarkoittava sana, eli kyse saattoi olla enemmänkin jonkilaisesta virasta kuin tietystä ihmisestä.

Ehkä siksi Mooseksen täytyi sitten kuolla ennen kuin tuo kansa pääsisi Kaanaan maahan. Eli saattoi olla niin, että viimeinen “Mooses” oli oikeasti viimeinen elossa oleva egyptissä syntynyt henkilö. Ja kaikkien egyptin orjuudessa syntyneiden piti kuolla, jotta faarao ei saisi heihin yhteyttä, kun tuo kansa saapui luvattuun maahan. Kun ajatellaan noita savi- tai ehkä ennemminkin piikivisiä tauluja, niin ehkä niitä oli tarkoitus käyttää vain painolaattoina, joilla sitten painettiin papyrukselle nuo Mooseksen mielestä  pyhät sanat, niin ehkä hän sitten tuhosi nuo taulut, mutta olen melko varma, että häntä oli tuolloin ehkä seurattu salaa.

Se mikä teki Mooseksesta sellaisen johtajan, joka pystyi johtamaan heimoaan ja voittamaan faaraon saattoi olla se, että hän yksinkertasesti oli perehtynyt teksteihin, joissa faaraota neuvottiin hankkimaan esimerkiksi biologisia aseita haltuunsa. Eli tuo niilin veren muuttuminen punaiseksi saattoi johtua legioonalaisbakteerista, ja ehkä tuo Punaisen meren halkaiseminen niin, että faaraon sotajoukko sitten hukkui, kun mooseksen heimo meni ensin yli tehtiin siten, että johonkin kohtaan oli rakennettu tulvavalli, ja siihen Mooses sitten väärensi sellaisen merkin, että faarao oli turvassa. Sen jälkeen kun faaraon sotavoimat saapuivat tuohon kohtaan, niin muurit kaadettiin tai sorrettiin, jolloin tulva hukutti nuo sotilaat. Muuten nykyään uskotaan, että tuo kohta minkä Mooses aikoinaan halkaisi oli itseasiassa Akabanlahti tai pikemminkin Suezinlahti, joka on lähempänä Egyptiä kuin ensin mainittu Akabanlahti, eli kyseessä ei ollut mikään Punaisenmeren laajin osa.

Tai sitten nuo egyptin tähtitieteilijät olivat havainneet, että noista vuosittaisista tulvista olisi tulossa ehkä poikkeuksellisen voimakkaita. Eli ehkä planeetta Venus oli silloin tulossa hyvin lähelle Maata, ja sitten se olisi aiheuttanut poikkeuksellisen voimakkaan vuoroveden. Tämä muuten ei ole itse keksimäni teoria, vaan sen on esittänyt aikoinaan Konstantin Velikovsky, joka esitti Mooseksen paon onnistumisen Venus-planeetan läheisellä sijainnilla, eli tuolloin kyseinen planeetta olisi ohittanut Maan hyvin läheltä. Velikovsky etsi silloin Nemesis-tähteä, joka uskomusten mukaan olisi Auringon himmeä seuralainen, mutta hän ei tuota tähteä löytänyt.

Nemesis olisi hänen mielestään selittänyt kerran toisensa jälkeen toistuvat jääkaudet sekä eläinten massatuhon. Kuitenkaan tuota oletettua tähteä ei olla vielä löydetty, ja sen on oletettu olleen Proxima Centauri, joka on Alfa Centaurin järjestelmän uloin komponentti. Eli tuolloin kaikki Alfa Centauri-järjestelmän tähdet sekä Jupiter ja Saturnus olisivat linjassa toisiinsa nähden, jolloin niiden painovoima ikään kuin vetäisi komeettoja sekä asteroideja tuota linjaa vastapäätä olevalta kuiperin kehältä kohti aurinkokunnan keskustaa.

Ja egyptiläisten astronomien oli pakko havaita, että tiettyjen taivaankappaleiden ollessa tietyssä paikassa toisiinsa nähden, oli vuorovesi poikkeuksellisen korkealla, ja olihan heillä sitten käytössään myös sumerilaisten tähtitieteilijöiden havainnot, jotka egyptiläiset olivat tietenkin saaneet heprealaisilta heidän saapuessaan egyptiin. Eli nuo poikkeukselliset tulvat oli tietenkin merkitty almanakkaan, jotta ihmiset saisivat niistä tiedon hyvissä ajoin. Tai ainakin sumerilaisten kuninkaiden piti nuo asiat tietää, jotta hän voisi määrätä kylvön oikeaan aikaan.

Kun ajatellaan noita aavikolla vaeltavia heprealaisia, niin he eivät sen tyhmempiä olleet kuin mekään olemme, eli toki Mooses on heille jotain näyttänyt todisteeksi siitä, että hän oli mies, jota kannatti lähteä seuraamaan tuonne kaukaiselle aavikolle, mikä ei varmasti ollut mikään hyvä paikka elää. Kun ajatellaan tuota liiton arkkia, niin tietenkin ensiksi tulee mieleen se, että Raamatun Vanhan Testamentin mukaan siinä säilytetään noita Kymmenen käskyä sisältäneiden kivisten taulujen paloja, jotka koottiin maasta, kun Mooses ne oli heittänyt käsistään, kun hän oli havainnut kansansa palvovan kultaista vasikkaa. Kun tuon tarinan perusteella puhutaan tai mietitään Jumalaa tai hänen olemustaan, niin jotenkin on outoa, että tuo kaikkivaltias kuitenkin on huomattavan arka puuttumaan ihmisten tekemisiin, mutta kuitenkin joissakin asioissa hän on kovin jyrkkä.

Jos hänen sanaansa aletaan Raamatun tarinoissa vastustaa, niin hän rankaisee kaikesta äärimmäisellä tavalla. Kuitenkaan hän ei itse tule koskaan heprean heimojen eteen ilmaisemaan itse omaa tahtoaan, vaan puhuu kaikille ihmisille profeettojen kautta, ja erittäin merkittävää on se, että hän tapaa noita profeettojaan kahden kesken ilman yhtään todistajaa. Joten varmaan hän on sitten osoittanut jotenkin tuolle henkilölle olevansa sen arvoinen, että häntä kannattaa lähteä seuraamaan. Joten on hyvin mielenkiintoista ajatella sitä, mitä muuta tuo liiton arkki sitten sisälsi, kun siitä niin tärkeä asia tuli noille Jerusalemin papeille?

Oliko se ehkä joku faaraon  sukupuu, tai ehkä sellainen asiakirja, missä neuvottiin miten faaraon kaltaisia ihmisiä valittiin, eli tapa jolla etsitään noita ns. “Superihmisiä”, jotka pystyivät johtamaan valtiota ilman pelkoa siitä, että he saattoivat joutua jonkun muun sidosryhmän takia tekemään ikään kuin vääriä päätöksiä. Eli mikä sitten on oikeastaan se asia, joka teki Liiton arkista sellaisen, että sitä sitten oikeasti kunnioitettiin? Oliko siihen sitten kirjoitettu esimerkiksi faaraon perheen henkilötiedot, vai sitten sellaiset asiat millä faarao sai urkittua tietoja siitä, mitä hänen vihaamansa paimentolaiset seuraavaksi aikovat tehdä.

kirjabloggaus.blogspot.fi