Biohakkerit voivat vaarantaa valtion tai kenen tahansa turvallisuuden

Biohakkerointi on sama asia kuin normaali hakkerointi, mutta siinä hakkeroinnin kohteena on ihmisten tai eläinten DNA, jota pyritään hyödyntämään joko normaalissa tietojärjestelmään kohdistuvassa hakkeroinnissa tai ihmiseen itseensä kohdistuvassa manipulaatiossa. Kun puhutaan biometrisestä tunnistamisesta, niin silloin tietenkin voidaan ajatella, että esimerkiksi retinaan eli verkkokalvoon sekä sormenjälkien keinotekoiseen valmistamiseen perustuvasta manipulaatiosta, niin voidaan ajatella, että esimerkiksi USA:n tai Venäjän presidenttien silmästä tai heidän peukalostaan tehdään kopio, jolla sitten huijataan biometristä tunnistinta.


Tuollainen vaara piilee esimerkiksi sellaisessa biotekniikkaan perustuvassa toiminnassa, missä tuotetaan ihmisille varaosia kuten uusia käsiä tai jalkoja. Ihmisen käden kapilaarikuviot periytyivät samalla tavoin kuin kaikki muutkin asiat ihmisessä, ja sama koskee tietenkin myös ihmisen retinaa, jonka verisuonet ovat yksilölliset. Jos jonkun ihmisen silmästä tai kädestä kyetään tekemään kopio kloonaamalla, niin silloin voidaan periaatteessa tehdä sellainen biotekninen väline, millä voidaan huijata biometristä tunnistinta. Tästä saattaa sitten seurata tilanne, missä joku voi laukaista vaikka ydinaseita. Toisaalta biometrisen tunnisteen avulla voidaan luoda sellainen kauhuskenaario, että tätä äärimmäisen vahvaa tunnistamiseen käytettävää menetelmää käytetään esimerkiksi salamurhiin. Tuolloin esimerkiksi jossain hissin ovessa oleva biometrinen tunnistin voidaan ohjelmoida siten, että se pudottaa hissin alas, jos tuo kohde astuu siihen.


Tai sitten tietenkin esimerkiksi DNA:ta voidaan kerätä vaikkapa vastapuolen päämajasta, ja sitten sen avulla voidaan tunnistaa heidän upseereitaan sekä muita avainhenkilöitä, jotka operoivat heidän puolellaan. Mikäli ryhmän käytössä on huipputekniikka, niin silloin vaikkapa Venäjän tiedustelu-upseerit voivat käväistä esimerkiksi Valkoisessa talossa, ja sitten käyttää kenttäkäyttöön tarkoitettuja DNA-tunnistimia, jotka kytketään GSM-tai satelliittipuhelimiin. Tuon jälkeen nämä välineet voivat lähettää tuon DNA:n koodin satelliittien välityksellä suoraan FSB:n päämajaan. Tuolla tavoin voivat turvallisuus-operaatiot sitten vaarantua jokaisessa maassa, missä USA:n agentteja operoi.


Mutta tietenkin voidaan ajatella sellaista asiaa, että biohakkerit loisivat ionitekniikan avulla sellaisia retroviruksia, jotka tarttuvat vaikkapa ihmisen iho- tai muihin soluihin. Ja sen jälkeen nuo virukset siirretään kohteisiin, ja kun tuohon henkilöön kohdistetaan tarkkaan laskettu annos sähkömagneettista säteilyä, niin silloin tuo säteily saa aikaan sen, että viruksen DNA hajoaa tietystä kohtaan, jolloin siitä tulee äärimmäisen vaarallinen toimintaväline. Vaikka tuollaista viruksia on hiukan vaikeaa tuottaa, niin silti jossain tulevaisuudessa voi ihminen hallita sellaista tekniikkaa, millä voidaan luoda sellaisia retroviruksia, joiden DNA katkaistaan tietystä kohdasta, ja nuo kappaleet yhdistetään uudelleen nanokoneiden avulla. Eli tuolloin keinotekoisen DNA:n osiin asennetaan fullereenijouset, jotka sitten ikään kuin ampaisevat yhteen, kun niiden välissä olevat DNA:n palaset poistetaan. Ja tuolloin voidaan luoda sellainen bioase, mikä lyö laudalta kaiken, mitä  olemme nähneet.