Tästä asiasta tietenkin voidaan pitää erittäin pitkiä palavereja esimerkiksi televisiossa, jonka aiheena voisi olla. että "haluamme työntekijän, joka ei koskaan ota mihinkään kantaa, eikä näy missään eikä ainakaan kirjoita mitään omaa tekstiä yhtään mihinkään ". Jos henkilö sitten loukkaa toisen kunniaa, niin tietenkin on laki, jonka mukaan kantajalla on vastuu siitä, että hän osoittaa rikoksen tapahtuneen oikeasti. Samoin hänen on osoitettava esimerkiksi se että tuo vahingollinen tieto on valetta, eli jos kyseessä on seksuaalinen häirintä tai suoranainen kiinnikäyminen, niin silloin tietenkään oikeudenkäyntiä ei ehkä ole viisasta edes aloittaa. Näet oikeudessa kuunnellaan molempia osapuolia, vaikka se kuulostaa ehkä aivan kamalalta asialta.
Samalla myös voidaan nostaa esiin sellainen asia, että työntekijää ei tarvitse kenenkään palkata, jos hän ei täytä samalla "hyvälle tyypille" asetettavia tiukkoja reunaehtoja. Kun itse joskus nuoruudessani olen noita ohjelmia katsonut, niin silloin olisin kyllä mielelläni käynyt studiossa kysymässä sellaista, että "olisivatko he sitten palkanneet tuon heitä kritisoineen henkilön jos hän olisi ollut hiljaa"? Kun sanotaan että henkilö kirjoittaa sopimattomia asioita internetiin, niin silloin olisi kyllä paikallaan kertoa, että miksi joku teksti on sopimatonta. Kun muistelen kaiholla noita nuoruuteni aikoja, niin silloin mieleeni tulevat iäisyyden takaa lama-ajan TV:n täyttäneitä ohjelmia, joiden aiheena oli se, kuinka "Suvi haki töitä", ja sitten kun TV-kamerat saapuivat Suvin kanssa haastatteluun, niin silloin oli jo työnantajilla punainen matto valmiina, ja työtehtävät olivat selvillä.
Eli yleensä tuo meidän TV:ssä näkemämme sarjan päähenkilö "Suvi" aloitti tuon muutaman jakson pituisen taipaleensa kilttinä punkkarina, joka oli hiukan aikaa ollut työttömänä, ja sitten kun hän pääsi työvoimaneuvojan luokse, niin hän muisti sen, että kannattaa olla aina kuten kaikki muut, ja ainoa hänen "punkkarikapinansa" ilmentymä oli sitten sana "paskalakki", ja sitten kun paikalle tuli työvoiman valmentaja, niin johan tuo ihminen muutti mieleipiteensä kaikesta alta aikayksikön, ja toki tuollaisissa ohjelmasarjoissa käsiteltiin pitkälti sitä, että kuinka kamalan huono asenne tuollaisella punkkarilla nyt sitten yhteiskuntaa kohtaan on. Eli armeija oli tietenkin maamme ainoa tapa kasvaa yhteiskunnan jäseneksi, ja mitään muuta auktoriteettia kuin oma esimies ei saanut olla. Mutta kuten tiedämme, niin yhteiskunnan uudistuminen on alkanut vaikuttaa myös siihen, että muutkin kuin vain "Suvit" saivat tehdä tekstejään sekä julkaista niitä.
Se mikä erottaa akateemisen ihmisen massasta on se, että hän on luonteeltaan utelias, vallitsevia käsityksiä kritisoiva sekä tarpeellista "herravihaa" tunteva henkilö, ja tuota viimeistä sanaa haluan sitten hiukan perustella. Eli jos henkilö ei tunne tarvetta kyseenalaistaa yhteiskunnallisia asenteita sekä omaa riittävää auktoriteetin vastaisuutta, niin miten hän sitten voi työskennellä esimerkiksi asianajajana. Asianajajan tehtävänä on puolustaa asiakastaan loppuun asti, ja hän ei mitenkään saa vaarantaa tuon asiakkaansa asemaa, ellei tämä tunnusta rikosta. Miten henkilö, joka suhtautuu maireasti esimerkiksi esimiehiin tai viranomaisiin voi tuollaista ammattia harjoittaa? Samoin voin kertoa sen, että vaikka nuo ohjelmat olivat tietenkin tarkoitettu "opetukseksi", niin kuitenkin voidaan aina kysyä, että saako tuollaisesta ryhmästä sitten kukaan muu töitä kuin tuo "Suvi". Eli edustaako ohjelman päähenkilö sellaista otosta, mikä yleensä tulee työmarkkinoilla vastaan?
Kun puhutaan siitä, mitä työnantaja noiden ohjelmien mukaan haluaa on työläinen joka kiltisti tekee työnsä pää painuksissa, ja jolle sitten riittää perjantainen olutpullo, eikä hän koskaan jaa mitään muuta kuin pornokuvia Internetissä, niin totta kai hän on erittäin hyvä aihe työmarkkinoiden johtajina itseään pitäville henkilöille. Jos työläinen ei ole mitään, niin häntä voidaan pitää esineenä työpaikallaan. Ja tuolloin hän on esimerkiksi työhaastattelussa vain yksi hakijoista. Mikäli hän sitten tyrii tuon haastattelun, niin silloin tietenkin syy on hakijassa, joka ei ole ollenkaan viitsinyt valmistautua laittamalla uutta valkeaa paitaa päälleen tai hankkia oikeaa ammattia itselleen. Ja tuota tapausta voidaan sitten pohtia erilaisten suurten yhtiöiden johtajien kanssa suuressa studiossa, jossa sitten ei tarvitse ottaa yleiskuvaa ollenkaan huomioon.
pseudotiedetta.blogspot.fi
pseudotiedetta.blogspot.fi
Comments
Post a Comment