Kriisit ovat myyviä uutisia

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Uutiset sekä huomion kääntäminen muualle niiden avulla on erittäin yleistä, ja tietenkin hyvä tapa kääntää ihmisten katseet muualle on puhua kriiseistä. Kriisien avulla esimerkiksi jotkut rikolliset ovat kehittäneet sellaisen toimintamallin, että kun he rintamalla tekevät urotöitä, niin silloin saadaan kaikki pahat teot anteeksi, kun on käyty vihollisia ampumassa. Kuitenkin kriisit ovat asia, joka myy mukavasti mediassa.


Maailma on muuttunut sikäli monimutkaiseksi, että esimerkiksi öljysheikkien rahoja varmasti halutaan myös länsimaisten yhtiöiden tileille, joten sen takia ihmisten suhtautuminen muslimeihin ei enää ole aivan niin mustavalkoista kuin ennen. Ja tällöin pitää muistaa sellainen asia, että se että öljysheikkien rahaa halutaan myös länsimaisiin sijoituskohteisiin aiheuttaa sen, että muslimeja ei voi enää listiä mielin määrin jossain elokuvassa, vaan pitää kehittää uusia tapoja saada yleisöä Hollywoodin elokuviin, missä taistelukoneet ujeltavat taivaalla sekä mustaa pipoa käyttävät miehet hiipivät puskissa.


Se mikä tekee tilanteesta melko erikoisen on se, että esimerkiksi Jemenissä on kapinoitsijoita pommittamassa Saudi-Arabian johtama liittouma. Eli tuolloin tietenkin voidaan sanoa, että siellä ei sotarikoksia tee esimerkiksi amerikkalainen lentäjä, vaikka varustus on amerikkalaisten valmistamaa, tai onhan siellä ilmeisesti muutamia Patrian AMV-vaunuja mukana operaatiossa, joka on aiheuttanut nälänhädän tuolla alueella, mutta kyllä nälkä on muuten ihan hyvä ase, ja se lannistaa vastarinnan melko tehokkaasti. Se miten paljon esimerkiksi Saudi-Arabia on noista aseista sekä lentokoneista maksanut on jäänyt medialta huomaamatta, ja sitten tietenkin voidaan sanoa, että kyseessä on tilanne, missä sota on ulkoistettu sellaisille tahoille, joiden tekemät sotarikokset ovat ikään kuin hyväksyttävämpiä kuin länsimaisten sotilaiden tekemät teot.


Asia mistä ei juurikaan olla puhuttu on se, että Saudi-Arabia sekä muut rikkaat arabimaat käyttävät palkka-armeijoita, joihin periaatteessa vaikka suomalainen voisi värväytyä. Joten joidenkin väitteiden tai huhujen mukaan esimerkiksi Saudien F-15 hävittäjien ohjaimissa voisi olla oikeasti amerikkalaisia tai muita länsimaisia lentäjiä, jotka ovat lähteneet tuohon maahan palkkasotureiksi. Eli noille lentäjille saatetaan kirjoittaa työsopimukseen vaikka työpaikka jossain arabien lentoyhtiössä, mutta sitten todellisuudessa työpaikka on rynnäkköhävittäjän ohjaimissa. F-15 on hävittäjä, joka on käytössä sekä USA:n että Japanin sekä Israelin ja Saudi-Arabian ilmavoimissa.


Tietenkin voi olla, että joku F-15- koneen  lentäjä on siirtynyt oman maansa ilmavoimista paremmin palkattuun työhön noissa palkka-armeijoissa, eli Saudi-ilmavoimien koneita voi olla lainattu muillekin maille, eli niitä käyttää joku toinen valtio, ja kuten varmaan tiedätte, niin tämä jihad on saudeille hiukan hankala asia, koska sen johto on sitoutunut tiukasti islamiin. Joten tietenkin joidenkin iskujen tekijä pitää voida sijoittaa muihin ilmavoimiin, jotta kaikki nämä suuret teot Jemenissä eivät lankeaisi yksin Saudi-Arabian päälle. On saudeille helpompaa, jos joku muu pommittaa sen kanssa. Voihan esimerkiksi Israel tai USA maalata koneisiinsa Saudi-Arabian tunnukset, kun se käy pommittamassa kohteita jossain Jemenissä.


Mutta kun puhutaan järjestelmien sekä valtioiden välisten suhteiden muutoksista sekä niitä koskevista kriiseistä, niin tietenkin aina pitää muistaa sellainen asia, että mikään järjestelmä ei kestä loputtomiin kriisejä, ja kun ajatellaan kriisejä, niin aseelliset kriisit ovat sikäli helpompia hoitaa, että niissä voidaan aina kutsua miehet aseisiin, ja sitten lähteä rintamalle selvittämään välejä, mutta sitten kun vastaan tulee esimerkiksi finanssikriisi, niin siitä ei sitten selvitä yhtä helposti. Finanssikriisi tarkoittaa tilannetta, missä talouden mekanismit muuttavat jonkin asian sellaiseksi, että se ikään kuin vetää rahaa pois markkinoilta.


Se mikä sai aikaan esimerkiksi sen taloudellisen tilanteen, mikä on oikeastaan edelleen voimassa, on tietenkin Lehman Brothers-nimisen liikepankin konkurssi, mutta kuitenkin tuo konkurssi oli seurausta siitä, että mediassa ikään kuin viritettiin sellaista tunnelmaa, että tulossa on uusi lama. Ja kun tämä liikepankki meni konkurssiin, niin se sitten laukaisi sen tilanteen, että maailmanlaajuinen lama muuttui mahdolliseksi, mutta samalla kuitenkin unohdetaan sellainen asia, että mikään talous ei poikkea muista oikeastaan ollenkaan. Suurissa kokonaisuuksissa kuten EU:ssa sekä globaaleilla markkinoilla on voimassa samat lait sekä asetelmat kuin pienemmissä talouksissa, mutta kun maailmanlaajuinen talous lähtee ikään kuin ylikuumenemaan, niin silloin tietenkin tämä sykli, missä nousukausi sekä laskukausi seuraavat toisiaan on pidempi.


Ja tietenkin valtavat makrotaloudet saavuttavat huippunsa hitaammin kuin pienet kansalliset taloudet. Kun sitten maailmanlaajuinen talous lähtee laskemaan kohti pohjaa, niin silloin liike on paljon voimakkaampaa kuin kansallisessa taloudessa, mutta sitten tietenkin myös talouden elvyttäminen on vaikeaa, koska se vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälinen yhteisö ei ole ollenkaan varautunut siihen, että esimerkiksi toisen valtion alueella oleva lama vaatii sitä, että kansainväliset toimijat joutuvat elvyttämään sitä.


Kansainvälisen yhteisön ongelma on siinä, että se on luotu lähinnä aseellisia konflikteja varten. Kukaan ei ole koskaan edes ajatellut mahdollisuutta, että esimerkiksi tietomurron avulla voidaan valtionpankin hallussa oleva virtuaalinen valuutta muuttaa entiseksi. Tuolloin ei tarvita kommandopipoja tai konepistooleja. Riittää että hakkeri saa haltuunsa joukon salasanoja sekä käyttäjätunnuksia, niin silloin hän voi teoriassa formatoida koko valtionpankin tietokoneet, ja sitten tuhota kasan valuuttaa. Eli hän vain poistaa seteleiden sarjanumerot järjestelmästä, niin seurauksena on vain rahan muuttaminen olemattomaksi.


Ja kansainvälinen yhteisö ei ole myöskään varautunut oikeastaan edes virtuaaliseen valuuttaan, mikä tarkoittaa sitä, että oikeastaan liikemies voi operoida vaikka paikallisesta kahvilasta sekä siirrellä valuuttoja paikasta toiseen edes käymättä missään reaalimaailmassa olevassa toimistossa. Kukaan ei ole myöskään ottanut huomioon sitä, kuinka nopeasti informaatiotekniikka on kehittynyt, joten esimerkiksi Helsingissä asuva liikemies voi neuvotella vaikkapa Shanghaissa olevan kollegansa kanssa reaaliajassa, ja siirtää rahaa tarvittaessa erittäin nopeasti maasta toiseen.



Myöskään siihen ei olla varauduttu, että rahaa siirretään virtuaalisesti esimerkiksi kolmannen osapuolen kautta, mikä tarkoittaa esimerkiksi Arabiemiraateissa olevia pankkitilejä, joiden kautta vaikkapa amerikkalainen liikemies voi sijoittaa kohteisiin, joihin ei ole poliittisesti korrektia siirtää rahaa. Ja samoin arabialainen liikemies voi esimerkiksi siirtää rahaa länsimaisiin kohteisiin ketjuttamalla pankkitilejä, jotka sijaitsevat eri puolilla maailmaa sekä eri pankeissa, joten tuolloin hän voi väistää oman maansa viranomaisten sekä uskollisten johtajien kysymykset siitä, miksi hän sijoittaa rahaa maahan, joka on ikään kuin pannassa tuolla alueella.


Kun puhutaan esimerkiksi pörssistä, niin tuossa paikassa käydään sekä lyhyen että pitkän tähtäimen osakekauppaa, ja varsinkin lyhyen tähtäimen kauppa on sellaista, että tuota tulonlähdettä ajattelevan pitää seurata jatkuvasti pörssikursseja. Kyseessä on niin sanottu aikakriittinen kauppa, missä ajoitus on tärkeää, ja jo muutaman sekunnin viivyttely oston tai myynnin kohdalla saattaa aiheuttaa miljoonien tappioita mutta samalla se voi tuoda miljoonien voittoja. Ja siksi nuo henkilöt ovat todella kovan stressin alla, koska jos huomio herpaantuu muutamaksi sekunniksi, niin silloin saattaa seurauksena olla miljoonien eurojen tappio.



Syy miksi kirjoitan juuri pörssistä paljon, johtuu siitä, että tuossa paikassa tapahtuvat prosessit ovat äärimmäisen riippuvaisia siitä, että nämä miehet ja naiset saavat sitä oikeaa tietoa, jotta he osaavat toimia oikein sekä tehdä oikeita päätöksiä. Jos tuo saatu tieto on väärää, niin sillä saattaa olla odottamattomat seuraukset. Koska lyhyen aikavälin kaupassa liikkuvat rahat ovat suuria, niin silloin jos joku saa tiedon esimerkiksi jostain tulosvaroituksesta, niin silloin saattaa tuo tieto ajaa yhtiön konkurssiin, koska jos joku sitten myy suuren määrän yhtiön osakkeita, niin se saatetaan tulkita sillä tavoin, että raha pakenee yhtiöstä. Ja silloin tietenkin kaikkien pitää ehtiä myydä hallussaan olevat osakkeet pois.


Koska lyhyen aikavälin kaupassa tilanteet seuraavat toisiaan, niin silloin ei pörssimeklari ehdi juurikaan soitella sekä varmistaa saatuja tietoja, joten tuolloin tietenkin esimerkiksi informaation rooli korostuu näissä asioissa. Se mikä tekee esimerkiksi juuri talouden mekanismit haavoittuviksi juuri informaatio sodalle johtuu siitä, että esimerkiksi tekaistuilla uutisilla voidaan saattaa talouden veturit konkurssiin, ja sitä kautta saattaa valtion tai alueen yhtiöt konkurssiin. Jos tämä hyökkäys tehtäisiin pommittajien voimin, niin silloin sitä vastaan voidaan taistella asein.

Mutta talouden murskaamiseen tähtäävät informaatio-operaatiot eivät ole sellaisia, että niitä voidaan torjua konekivääreillä. Tietenkin talouden huonoa tilaa voidaan hoitaa esimerkiksi hyökkäämällä naapurimaahan, ja sitten rosvota sieltä lisää valuuttaa omaan valtion pankkiin. Kuitenkin tuollainen toiminta saa aikaan tuomion kansainvälisessä yhteisössä, ja silloin siitä saatu hyöty voi olla hyvin marginaalinen, koska jos kukaan ei osta jonkun valtion tuotteita, niin silloin voi edessä olla ikävät ajat. Eikä enää nykyään esimerkiksi toisen valtion miehittäminen ole niin helppoa kuin ennen.