Ahmat ovat siis aiheuttaneet erittäin vakavia porovahinkoja, joten niitä saa jälleen kaataa, mikä auttaa pitämään budjetit raameissaan

Ahma

Ahma on taas sitten päässyt ihmisen tappolistalle, ja 30 vuoden jälkeen sitä saa taas metsästää. Tämä muutos luonnonsuojelulakeihin tai asetuksiin tuli siksi, että maamme poroille tapahtuneet tuhot, joiden takia omistajille oli maksettu liikaa korvauksia saataisiin pienemään. Tuolla ahmojen tappamisella pyritään saamaan aikaan sellainen tilanne missä petoeläinten aiheuttamien tuhojen aikaansaama menoerä valtiolle saataisiin kutistumaan, ja siksi on ilmeisesti poromiesten mahdollista hakea kaatolupaa kahdeksalle ahmalle vuodessa.

Ja tuo sitten tietenkin jää vähän hämärän peittoon, että millä perusteilla tuota tappolupaa sitten haetaan? Riittääkö siihen yksi kuollut poro, vai pitääkö niitä olla vähän enemmän, jotta lupa sitten heltiää, ja pitääkö noita ruhoja sitten muuten käydä näyttämässä jossain, jotta voidaan todeta ahman tehneen nuo poroihin kohdistuneet tapot? Yleensä pihapiiriin tulee yksinäinen peto eli karhu tai ahma, joka hakee sieltä helppoa ruokaa. Kysymys sitten on siitä, että miten tuollainen metsän eläjä on oppinut, että jostain talon pihasta löytyy ruokakuppi? Onko sitä ruokittu jossain pihassa?

 Eli kyseessä lienee sitten sellainen asia, että noita tappolupia myönnetään noiden poronlihan makuun päässeiden ahmojen surmaamiseen. Kun puhutaan kotieläimiin kohdistuvista hyökkäyksistä, niin silloin tietenkin tulee aina heti mieleen se, että tietenkin tuollainen eläin, joka lehmiä sekä poroja ja muita kotieläimiä surmaa, täytyy käydä lopettamassa. Kuitenkin pitää muistaa se, että se että metsästäjät lähtevät metsään ampumaan kaikki vastaan tulevat ahmat ja muut suurpedot ei välttämättä ratkaise ongelmia. Nimittäin kun puhutaan esimerkiksi pihapiiriin tulevan karhun tai muun eläimen tappamisesta, niin silloin tietenkin tulee sellainen asia eteen, että tuo lopetettava eläin pitää olla juuri se, joka on noiden kotieläinten päälle käynyt. Se että mikä tahansa ahma tai muu eläin ammutaan ei poista sitä, että vain harva noista pedoista edes tulee ihmisen lähelle.

 Yleensä nuo suuret pedot hiukan pelkäävät ihmisiä, mutta aina välillä on vastaan ilmeisesti tullut yksilö, joka käy pihapiirissä asti hakemassa ruokaa. Se ei yleensä ole noiden villieläinten käyttäytymistavan mukaista, joten silloin kyllä tulee mieleen sellainen asia, että miten esimerkiksi karhu tai ahma on tottunut ihmisiin niin, että ne uskaltavat sitten tulla pihaan asti.  Eli onko tuota eläintä sitten joku syöttänyt, kun se on ollut pieni, koska yleensä ne kaihtavat ihmisiä, joten voidaan kysyä, milloin esimerkiksi koira, lehmä tai poro on ollut tuollaisen metsän eläimen ruokalistalla niin usein, että niistä on muodostunut tuon eläimen pääasiallinen ravinto. Muuten en usko että ne ainakaan lehmiä alkaisivat muuten syödä.

Toki on saattanut olla niin, että joissain yksittäistapauksissa on maastoon jäänyt niin paljon poron raatoja, että joku suurpeto on niihin tottunut. Mutta se että joku suurpeto oikeasti tulee jatkuvasti pihoihin ei varmasti ole mitään kovin yleistä, ja se mistä tuollainen eläin on tällaisia tapoja oppinut on varmasti mielenkiintoista pohdittavaa. Kyse on nimittäin siitä, että jos joku eläin tulee pihaan jatkuvasti, niin sitä on joku varmasti pitänyt jossain pihapiirissä hyvänä. Jos eläin tulee ihmisen pihaan, niin jos se ei sieltä joka kerta ruokaa saa, niin johan alkaa matka suuntautua muille maille vierahille, koska niin outo ympäristö pihapiiri on noille villieläimille.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uhanalaista-ahmaa-saa-metsastaa-35-vuoden-rauhoitustauon-jalkeen-ymparistojarjestot-poyristyivat-ministerion-paatoksesta/6306412

marxjatalous.blogspot.fi