Kimmo Huosionmaa
Taas on maailman talous osoittanut sellaisen asian, että siinä tapahtuu silloin tällöin notkahduksia, mitkä tietenkin vaikuttavat pörssikursseihin. Mikään talous ei ole sellainen, että se voisi loputtomiin vain kasvaa, vaan lopulta jopa globaaliin talouden toimintakenttään tulee notkahdus, jota myös lamaksi kutsutaan. Noiden notkahdusten takia joku pörssiin tai oikeastaan lyhyen tähtäimen pörssi-peliin sijoittanut henkilö on saattanut menettää useita miljoonia dollareita tai euroja hyvin lyhyessä ajassa. Mutta kun tätä todella suurta syöksyä ajatellaan, niin itse kyllä kysyn sellaisen asian, että “ketä tämä tällainen “Dow Jonesin” pudotus” oikeastaan koskee. Itse en osakkeita omista, joten miksi minun pitäisi noista asioista oikeastaan mitenkään hermostua.
Kun tässä ajattelen sitä työtä mitä teen, niin en varmaan koskaan ole sijoittanut mihinkään osakkeisiin, joten tästä sitten seuraa induktio-kysymys. Miksi nuo pörssihait eivät sitten mene töihin, jos heiltä alkaa pääoma loppua. Itse vähän ihmettelen että kuinkahan moni Suomen kansalainen oikeastaan näitä lyhyen tähtäimen osakepelejä edes pelaa? Ja miksi näihin osakkeisiin sitten pitää laittaa niin paljon omaisuutta kiinni, että sitten jos kaikki menee pieleen, niin silloin tietenkin kaikki menee.
Kun ajatellaan sitä, että ahneus on perisynti, niin olisiko sellainen asia kuin kohtuus jotain, mikäli keskustellaan esimerkiksi juuri lyhyen tähtäimen pörssipelistä. Tuossa pelissä liikkuu valtavan suuri määrä rahaa, ja sen avulla tienaaminen perustuu siihen, että henkilö yrittää ennustaa sijoituskohteen osakkeiden arvon muutokset. Ja jos tuohon kohteeseen pumpataan paljon rahaa, niin osakkeiden arvo nousee. Mutta kun noita osakkeita aletaan myydä, niin silloin saattaa yhtiön arvo pudota silmissä.
Tuolloin saattaa käydä niin, että nimekkään osakesijoittajan tekemä myyntipäätös tulkitaan paniikiksi, ja silloin hän saattaa oikeastaan vetää suurenkin yhtiön osakkeet tai oikeastaan niiden arvot alas. Tuo reaktio saattaa sitten heijastua kaikkiin kyseisen maan yhtiöihin, sekä niihin yhtiöihin, jotka on noteerattu kyseisessä pörssissä. Kun puhutaan siitä, kuinka suuri osa ihmisistä nyt ylipäätään pelaa noita pelejä, niin itse en kyllä usko että heidän antamilla äänillä kovin moni poliitikko pääsee eduskuntaan.
Joten tämän takia en oikein aina lähtisi noita menetyksiä ainakaan kokonaisuudessaan korvaamaan, vaikka ne ovatkin suuret. Näet kun ihminen lähtee pelaamaan kaiken maailman osakkeilla tapahtuvia pelejä, niin hän varmaan on tietoinen riskeistä, mitä tähän toimintaan liittyy. Samalla myös pitää muistuttaa että maailmantalous on vain taloutta, mikä tarkoittaa sitä, että siihen liittyy samanlainen sykli kuin muihinkin talouksiin. Eli kansallisten talouksien säännöt pätevät myös kansainvälisellä toimintakentällä. Ja lopulta nousukautta seuraa aina lama.
Kaiken kokoisilla talouksilla, olivat ne kansallisia tai globaaleja on omat veturina toimivat toimialat, joiden tuotteet sitten ovat niitä, jotka menevät kaupaksi. Ja lopulta käy niin, että kaikilla ihmisillä on noita tuotteita, eikä niihin enää voida tehdä parannuksia.Tämä näkyy nimenomaan esimerkiksi elektroniikassa, ja vaikkapa mobiililaitteisiin on luvassa vain “kosmeettisia” parannuksia, jotka tietenkin helpottavat niiden käyttöä, mutta jotka eivät näy kuluttajille, ja se varmasti saa jotkut harkitsemaan esimerkiksi uuden kännykän ostoa. Se sitten tietenkin näkyy tuotteen myynnin laskuna, mikä taas heijastuu tuon toimialan taseisiin. Tästä seuraa sijoittajien innon lopahtaminen sekä myös tietenkin osakekurssien laskeminen, ja sitten tuo veturi vie loput yhtiöt eli siihen liittyvän teollisuuden mukanaan.
Comments
Post a Comment